lauantai 31. lokakuuta 2015

tuore neljä vee arpoi!

Mutta ensin syötiin sitä "ihan itse minä valitisin, että tämmöistä"-kakkua 
ja puhallettiin kynttilä ja herkuteltiin ihan noin muutenkin.
 
ensin vähän ihmetellään
 *se on nyt tulessa*
 *joko saa puhaltaa*
 - puuh - ihan sillei prinsessamaisesti :)
 *nyt toi pois*
 Muutama tunti myöhemmin ollaankin mummun huushollissa hetken aikaa,
ei vedetä arpoja hatusta vaan ihan minigrippussista, ensin sekoitetaan niin että tukka hulmuua eikä mummun kamerakaan pysy mitenkään menossa mukana....
 Kuten näkyy niin ei ilman silmiä päässä hämärässä valossa oikein meinaa tulla mistään mitään
-varsinkaan kesken muistipelin, joten tässä vähän isompana:

Onneksi olkoon "siili" -meiliä lähteekin ihan just sillään kun olit laittanut meiliosoitteen matkaan!

Kiitos kaikille ♥

Ja mukavaa viikonloppua, huilataan välillä!

torstai 29. lokakuuta 2015

Taidatte tuntea

...minut.
Aika hyvin ilmeisesti :)

Maanantaina kotiutin ne muutamat julisteet ja kaikki pääsi samantien seinälle, paikat oli ihan selvät jokaiselle. Ja vain yksi juliste oli "uusi" eli löytyi tarkemmassa tutkiskelussa.
 Tätä New Yorkin metrokarttaa taidettiin eniten veikatakin "minun oloiseksi" ja onhan se.
Maailman parhaan -mun ja monen muun mielestä- kaupungin linjat, joista aika monella on tullut ajeltua pätkä silloin, toinen tällöin. Ja välillä jollain hiivatin pikavuorolla vähän suunniteltua pidempikin pätkä, ne kun ei sitten pysähdykään ihan joka tolpalla.

Kallo. Kuka nyt tuota voi vastustaa!!

 Ja kolmantena "New York"
Tätä en miettinyt yhtään, tätäkään, kun tuli siellä vinossa pinossa vastaan.
Oli harvinaisen helpot valinnat.

Ja minnekö ne sitten sijoittautuivat?

Linjakartta makuuhuoneeseen Broadway-musikaalikuvien viereen.
Ainoa oikea paikka.

 Ei kallollekaan oikeastaan vaihtoehtoa ollut.
Iso kuva tässä paikassa jo itsestään tasapainotti koko seinän, se on ollut pikkuisen vaiheessa kaikkinensa - vaan mikäpä nyt mulla oikeastaan ei olis....
(vähän tuo pöytä vielä huutaa lampun tilalle yhtä isoa mustaa maapalloa, joka tuli vastaan Hyvän Tuulen puodissa, mutta huutakoon nyt, ne rahat investoitiin muualle)

 NYkin kuva niittasi päätyseinän kasaan, sekin on koko ajan kaivannut jotain tuon ison punaisen viereen, mutta en vaan ole tiennyt mitä. Sen olen tiennyt, että oman kellarin varastoista "se jokin" ei löytynyt. Värit natsaa hyvin yksiin,  niin kehykset, kipot ja kissat kuin kynttelikötkin.
 Aikas hyvä, etten sanois....uskallaks olla eri mieltä :)

(Herranjestas jo yks kaks tuliskin tieto, että se kesän korvalla hakuun laittamani ullakkoasunto vapautuis....mitenkäs sitten suu pantais...just saanut tästä kodista...passelin?...mieleisen?...)

CU♥

keskiviikko 28. lokakuuta 2015

puutarhahommia ja pika-arvonta!

Tulppaaninsipulaatit on viimein maassa, just ehdin ennenkuin maa jäätyi -vaikka aioin kyllä katsoa jaksaako ne aiemmin istutetut vielä minkä verran tehdä kukkaa tulevana keväänä.
(pitäsi ehkä ne keväällä nyppiä maasta pois, mutta kun ei niin ei....ei sitä kaikkea jaksa)
Sitten iski paniikki, että jos ei ne vaikka? Periferian perennapenkkikin on osaltaan niin myllätty kun yrttysiä on siirretty sieltä pois ja uusia tilalle, että jos siellä ne sipulaatit on vaikka ihan mukkelismakkelis ja alkaa kasvaa alassuin...
Paree oli vaan pistää tilluutusta ja odotella uusia sipulaateja.
Keväällä sitten saa taas ihmetellä, että mitähän sieltä nyt nousee.
Toivottavasti ainakin mustaa tulppaania, oli meinaan mahdottoman upeita ainakin myyntikuvissa!
Eikä toivottavasti ainakaan omppuja -oli meinaan niin hämärähommia viimeisten kanssa, että huomasin jo tuuppaavani multaan puusta pudonneita pikkuomppujakin, pöh.
Fiskarsit on olleet viimeiset viikot vähän väliä nojallaan kuka mitäkin puuta tai kaidetta vasten, haravoitavaa on ollut ja olis edelleenkin kunhan vaan ehtis ja jaksais. Joku kummallinen puutarhaväsymys meinaa iskeä -tai sitten on vaan muuten niin kiirettä, että ei meinaa ehtiä. Eikä ne hommat sieltä mihinkään karkaa, nyt ollaan siinä vaiheessa, että edestään löytää...jos ei muuta, niin mätiä kuunliljanraatoja ja julmetun määrän syreenin- ja omppupuunlehtiä. Omput on onneksi muutamaa hullua puussa roikkuvaa vailla paketissa.
Niiden osalta sanee nyt pari vuotta huilata ennen seuraavaa rupeamaa.
Leikkuut puiden ja puskien osalta jäi miltei kokonaan kevääseen, tarkoitus oli nyt leikata, mutta meistä mökkiläisistä riippumattomista syistä oli vähän risulavan kanssa hakussa mihin ja milloin ja kuinka pitkän aikaa....ja niitä risukasoja ei viitsi kovin kauaa aikaa tontilla hilloamaan. Kotiloita tuppaa pesiytymään. Joten päätin minäkin pelata varman päälle ja siirtää sen koko homman keväälle.

Sen verran oli pakko kokeilla sahaushommia, että pääsin kokeilemaan uutta työkalua.
 Yhteen ja samaan teleskooppivarteen on nyt tullut Fiskarsilta rännienpuhdistaja, hedelmäpoimuri (joka osoittautui luumujen poimintaan erinomaiseksi välineeksi, kävin muutamaan otteeseen systerin luumupuilla rosvousreissulla) sekä nyt tämä saha. Eri epeli kaikkinensa ja erinomainen tämmöiselle mammalle, joka hyytyy tikkaiden yläpäässä - minusta ei ole siellä mihinkään muuhun hommaan kuin pitämään tikkaista kiinni. Joku puute minullakin...niiden kaikkien muiden lisäksi, siis.
Ja tuossa isosti pätkityssä kakkos-omppupuussa, jonka en anna enää ikinä tehdä ompun ommpua, on taas aika peevelisti leikattavaa! Keväällä sitten taas "kaljuksi", eipä ole lehdetkään tiellä -ja toivottavasti kevätaurinkokin lämmittää.

Vain yksi "moitteen sana" sahaan liittyen: terän suojana oli ilmeisesti kuljetusta silmällä pitäen muovisuoja. Se voisi olla samanlainen kuin normaalisahoissakin; naps, auki - naps, kiinni, eli sellainen, jonka saa pois ja takaisin suojaksi. Olis nimittäin säilyttämisen kannalta erinomainen asia.
Itse leikkasin sivuleikkureilla osan suojalistan toisesta reunasta pois, että sain sen takaisin, minulla ainakin kun sahat ja kirveet yms. roikkuu seinällä kaikki sulassa sovussa. Sinne kun hämärässä sohasee huolimattomasti kätensä, voi jälki olla aika ikävää ilman noita suojia. 
Että pieni parannus asiaan, kiitos :)

Fiskars on ollut mukava yhteistyökumppani, tuotteet on niin laadukkaita, että vanhat kehnot on saaneet matkata kaatopaikalle, ja aina kun matti kukkarossa on löysännyt nyörejä olen ostanutkin uusia, viimeksi näihin syyshommiin tilasin Clasulta kunnon oksaleikkurit ja vesurin.
 
Oksaleikkuritkin odottelee isompia hommia sattuneista syistä sinne keväälle, mutta vesuri on hintansa haukkunut jo nyt syksyllä. Sillä vetelin kaikki isot perennat lakoon, niin malvat kuin piiskut ja kultapallotkin. Ja hienosti katkesi, ne kolme senttiä halkaisjaltaan olevat malvanvarretkin.
Niin se vaan on, että hyvä laatu on hyvää laatua.
Isosti ilahduttaa siivota ja laittaa varasto kondikseen kun näkee, että pelit ja vehkeet on kunnon tavaraa. Ja vielä enemmän ilahduttaa kun saa huhkia kunnon työkalujen kanssa.

On sitä vähän pinoja syntynytkin -ja nyt ne on jo onnellisesti pois pihaltakin.
 Tänään (viimeinkin) oli ohjelmassa ne viimeiset hommelit, lähinnä isommat haravoinnit ja puutarhakalusteiden niputtaminen samaan läjään ja peittäminen pressuilla.  
Kiitos alakertaan avusta, se on niin kiva kun auttavaa kättä löytyy myös näin ihan yllättäin, hoitui hommat kertalaakista.
 Tavarat on varastossa, haravointia vielä riittää sikäli mikäli huvittaa...muuten on jäljellä lähinnä pintasilausta ja paristojen pois ottamista kelloista, sitten alkaakin se aika kun saa käydä vain päiväkävelyllä katsastamassa, että kaikki on Lillassa ja naapurustossa hyvin -ja välillä keittelemässä kupposen kahvia siinä kevättä odotellessaan.
Sitä ennen on talvi lusittavana.
Ja lumityöt.
Mutta ei mennä niihin vielä, eihän.
**********************************************************************************
Fiskarsin syyspaketissa tuli myös ränninpuhdistaja, mutta minulla kun tuo on jo vuoden takaisesta lähetyksestä käytössä, niin laitetaanpa pika-arpaisu tästä toisesta. Varren se siis vaatii, mutta jollei entuudestaan ole, niin tämä on jo yksistään hyvä syy se hommata. Ja sitten voikin kerätä niitä muita apuja samaan teleskooppivarteen...sahaa ym. ...

Jos haluat osallistua tämän arvontaan, niin ilmoita se kommentissa -arvon lauantai-iltana kuuden aikaan  johonkin aikaan iltapäivästä! (tuolloin neljä-vee halloweenprinsessa saa toimia onnettarena kunhan synttärikakku on saatu syötyä, pieni muutos siis aikaan) ja odotan ihan oikeasti voittajan ilmoittautuvan viimeistään sunnuntain aikana, haluan tämän postiin a.s.a.p niin että saajalle on vielä hyötyäkin tästä tänä syksynä!!!
Onnea arvontaan ja kiitos Fiskarsille jälleen kerran!
********************************************************************************** 
Ei muuta kuin syksynjatkoja kaikille ja antoisia hetkiä viimeisten puutarhatöiden parissa kaikille heille, joilla näitä hommeleita tehtävänä on! (ja ei, meillä ei ole enää noin lehtevää, kuvat on osin reilun viikon takaisia)
Jätetään Lilla uinumaan talviuntaan.

tiistai 27. lokakuuta 2015

Taajamajunailua ja mattoja.

Olen varmaan viimeisen kuluneen vuoden aikana matkannut junalla enemmän kuin koko aiemman elämäni aikana yhteensä. Ja mikäs sen mukavampi matkustusmuoto, vielä kun matkatkin on sopivan mittaisia. Sunnuntaina oli suunta taas Parolaan.
Hämeenlinnan seudulla oli sisustussuunnistussunnuntai!
Sain puhuttua systerin "matkaseuraksi" -ja meidän osoitteemme oli vain ja ainoastaan Parolan Rottinki. Aika vipinäpäivä siellä olikin, porukkaa oli jo tupa täynnä kun puoli kahden pintaan mentiin ja koko ajan ovi kävi siihen kun puoli viiden aikoihin suunnattiin takaisin radan varteen.
Kyllä, monta tuntia oltiin, eikä tehnyt edes tiukkaa - noita junavuoroja kun ei Parolan ja Tampereen välillä kamalan tiuhaan mene, isoin osa kun vaan suhahtelee ohi, niin oltiin varauduttu siihen, että ei siellä ihan vain kääntymässä käydä.

Viimeksi kun PR:ssa vierailin oli tarkoitus kotiuttaa muutama tuikkukippo, mutta kuinkas kävikään, mattoihinhan minä silloin sorruin. Kotiin keittiöön yksi ja Lillaan pari. (klik)
Nyt sitten ajattelin, että ne tuikkukipot viimeinkin. Eikä mattoja.
Juu, eipä ei...ihan vähän oli kyllä mielen vieressä, että katson ainakin...
Koko kauppa on puleerattu uuteen uskoon, sanoisinko, että kodikas, lämminhenkinen ja hurmaava!
Yläkerroskin on maalattu kauttaaltaan ja kalustettu uusiksi, sielläkin valikoimaa sitten perusteellisen paljon. Ja löytöjä, edullistakin edullisempia.
Uskokaa tai älkää, aika meni niin sukkelaan, että kuvatkin älysin ottaa vasta viime hetkellä.
Enkä niitäkään montaa, enkä sellaisia joissa on talon väkeä tai vieraita, koska ikinä ei tiedä kuka ei halua tulla jonkun tyypin blogiin ikuistettua missään nimessä.

On tunnustettava, että en ostanut tuikkukippoja. Vieläkään.
Kolmas kerta sitten kaiketi toden sanoo?? Joulunavajaisissa..??
Mutta piti ostaa ostoskori. Että sai ostokset kotiin...
 Julmetun iso kori! Torkkupeitoille ja näköjäään tuolle yhdelle uniselle nallelle joka asuu täällä.

Ja tuota....näyttääkö tutulta?
 Minä niiiiin tykästyin noihin Svaneforsin mattoihin, kaikkiin niihin, että oli ihan pakko ostaa makkariin samanlaiset mitkä Lillassakin on. Matot kun on 100% puuvillaa, niin ne on jalan alla aivan ihanat. Lillassa muutama päivä sitten paljain jaloin hilputtelin niillä, vaikka mökki ei ole lämmitystä nähnyt hetkeen -oli lämpimämmät jalan alla kuin se iso karvalankamatto.
(Taitaa olla mun kukkaroni onni, että Svaneforsilla ei (ainakaan toistaiseksi?) ole suuren suuria mattoja -rinsessat nimittäin ei kamalasti tykkää olohuoneen villamatosta kun se on leikkien alla niin karhea (tietäähän sen rinsessojen hienon hipiän ☺), äkkiäkös meikäläinen uuden maton löytäis...)
 Kooltaan just eikä melkein passelit mun pienen pieneen makkariini.
Joka muuten koki pienen muutoksen -ei voi sanoa, että pyörityksen, ei siellä mahdu mitään pyörittämään- kun hermostuin päivänä muutamana niihin hiivatin kapoisiin käytäviin sängyn molemmin puolin. Tuuppasin sängyn melkein seinään -ei ihan kiinni, mutta ei paljon muutakaan- ja sain toiselle puolelle kunnolla liikkumatilaa.
Yöpöytä näytti kovin pieneltä ja yksinäiseltä, mutta ei tarvnut kuin vilkaista ovesta keittiön puolelle, niin homma oli sillä selvä: tuo madallettu hyllykkö keittiöstä makuuhuoneeseen (hyvä lehtipinoille) ja toinen yöpöytä keittöön sen tilalle. Tuolinkin sain kellarista ylös ja käyttöön. Toimii!
Ja nyt saan viimein makuuhuoneen ihan pimeäksikin kun molemmat ovet saa kiinni, sänky oli aiemmin toisen oven sulkemisen esteenä.

Mutta niihin ostoksiin palatakseni...
Tyyny sängyllä oli kaveri matoille, Svaneforsia sekin (ja hintakin vain vähän päälle kympin, ei paha! Eikä ne kalliita ole nuo matotkaan, toinen 29 ja toinen 49€ -ei pelkoa ainkaan pahasta konkurssista)

 Jossain hyllyssä osui silmiin kierrätyspuusta tehtyjä hedelmäkippoja ja samantien välähti:
tämä pienempihän on kuin tehty mun eteisen pöydälle kaikelle sekalaiselle tilpehöörille!
Kuinka monta kippoa ja kuppia tähän on kokeiltukaan, eikä mikään ole ollut hyvä.
 Ja samanlainen astetta isompi olohuoneeseen. Tällä pöydällä seilaa aina mm. sukkapuikkoa ja virkkuukoukkua, sama juttu kuin eteisessä -ei ole vaan osunut sopivaa säilytintä, jokohan nyt olisi.
Sadekaan ei pilannut kivaa päivää, vaikka kotiin päästessä oltiin kuin kaksi uitettua koiraa.

Jos oikein ajattelee, niin tuntuuhan se hullulta hypätä junaan ja lähteä johonkin Parolaan, mutta tosiasia on, että elämässä tarvitsee välillä tehdä jotain vähän omituista.
Se hyvä mieli mikä päivästä jäi onnistuneine ja tarpeellisine ostoksineen ja erittäin mukavine ihmisineen ei ihan heti unohdu. Ja kun kerran kauppa on mieleinen, niin mikä jottei.
Näitä päiviä vaan tarvii aika ajoin.
Mitä niistä New Yorkeista kun lähempänäkin on kivaa ♥

Kiitos kaikille asianomaisille!
Ja hei kaikki...menkää käymään _☺/

jk. pääsin kurkkaamaan vähän ennakkoon Svaneforsin tulevaa kevättä, ei hassumpaa tavaraa ollenkaan, ei...näinköhän niihin joihinkin täällä vielä törmäilee...

maanantai 26. lokakuuta 2015

Jos tekis kerralla kunnolla...

...niin ei tarvitsis tehdä uudestaan.
Vähän nyt meni omalla kohdalla malliin "laita lapsi asialle ja tee itse perässä"

Ikkunan takana on touko-kesäkuusta asti myllätty oikein kunnolla. Puita ja pensaita on karsittu reilulla kädellä, lasten leikkikentät on uudistettu täysin, eli on multa ja hiekka pöllynnyt oikein kunnolla. Ja senhän tietää miltä ikkunat näyttää sen rumban jälkeen.
(Kerran kesähelteillä kotona käydessäni pistin huusholliin läpivedon ja unohdin lähtiessäni keittiön ikkunan rakoselleen - himpun verran taisi tulla ärräpäitä siinä vaiheessa kun -onneksi- parin päivän päästä tulin käymään kotona. Sitä hiekkapölyn määrää!!)

No, ikkunanpesu ei ole koskaan kuulunut lempihommiin, joten päätin pestä ikkunat aikaisintaan siinä vaiheessa kun puistohommat on tehty, eli syyskuussa. Olipa kuitenkin niin mukavia kelejä, että en juurikaan ollut kotosalla minkäänmoisia ikkunoita ihailemassa, huomasin toki aina välillä, että kyllä niille ihan oikeasti jotain vois tehdä.....mutta kun ei kiinnostanut pätkääkään...

Joskus sitten lokakuun puolella yks aamukahvihetki aurinko paistoi sellaisen kuravanarivistön läpi, että ei enää mikään selitys mennyt meikäläiselläkään läpi, joten kun en millään keksinyt kiireellisempääkään hommaa, niin huokaisten kaivelin ikkuna-avaimen ja tein urakan pois jaloista.
Vain sen keittiön ikkunan. Kuka sitä nyt makkarin ikkunasta katselee ulos. Yöllä.
(kuvassa ikkunassa on kyllä enemmän aamukosteutta -joku kun nukkuu ikkuna auki)

Tottamooses sitten tuli sekin päivä, että se makkarin ikkuna alkoi ottaa päähän, jotenkin katse harhautui sinne keittön ikkunasta. Piti sitten pesaista sekin, huoh.
Kiva homma kun on sänky ikkunan edessä. Mutta tulipa tehtyä.

Sen verran oli kiirusta aurinkoisina päivinä, että en ollut kätteni töitä juurikaan katselemassa ja ihastelemassa, ennenkuin eräänä laiskana aamuna......uuuups! Ne ikkunat on ihan harmaat!
Voihan rätti. Eli joku oli mennyt yli siitä mistä aita on matalin ja todellakin vain näköjään lääpäissyt ne pahimmat pskt sieltä klaseista. Apua. Melkein hävettäis jos yleensäkään hävettäis.
Ajattelin, että olkoon!!

Ja sitten sain yhden sähköpostin ja perässä tuli postipostia.
 
Että eikun pesemään uusiksi.
Nyt jo hieman valoisammalla mielellä, ihan oikein pesuainettakin, varta vasten ikkunanpesuun tarkoitettua, ja nyt meikäläisen käytössä (juu, mulla kun oli aiempi loppunut vuonna kivi ja kirves - peilikaappia putsaillessa- niin enhän minä uutta ikinä muistanut ostaa kun ei niitä suosikkihommia ole)  ja sujuihan se sukkelaan. Ja mikä oli erittäin positiivista se oli myös tuoksutonta!
Aikansa kun suihkii pullosta kuin pullosta, niin ainakin minä alan kyllästyä niihin tuoksuihin, meikäläisen nuppi on sen verran sekaisin ihan omasta takaa, että ei sitä enää juuri kemikaaleilla tarvitse avittaa.

Samassa paketissa tuli myös kylpyhuoneen puhdistukseen oma tuoksuton suihkepullonsa, erinomainen sekin. Minä kun suihkuttelen hiuslakan kylppärissä, niin sitähän on kaakelit ja altaan reunat aina täynnä, nyt sujuu putsaaminen joutuisaan kun ei enää tarvitse lakan ja muiden omien "tököttiensä" jälkeen haistella puhdistusainetta.

Kolmas tuote oli paras!! Ehdottomasti.
 Yleispuhdistusliinoja, näissä on apilankukantuoksua, mutta eipä se tuoksu näissä haittaa.
Olen jo mökkeröisen ensimmäisestä syksystä lähtien joka syksy ja kevät (kun vedet on poikki) käyttänyt lasten peppupyyhkeitä, niillä on putsattu niin pöydät ja muutkin tasot talven pölyistä, kuin myös pihahommissa likaantuneet kädet. Ja milloin mitäkin.
Ääneenkin olen varmaan todennut, että miksei kukaan tee samalla lailla pakattuja puhdistusliinoja!
Siis muutakin kuin niitä pikkupeppuja varten. No, nyt tekee. Ja nämä pysyvät kyllä ostoslistalla jatkossa. Käteviä nimittäin kotonakin. Kuka sitä aina jaksaa vesien ja rättien kanssa puljata kun on mukavampaakin tekemistä.

Jo kesällä sain muutaman tuotteen Kiillolta, silloin saaduista lähti nyt kylpyhuonesuihke ja vaniljantuoksuinen yleissuihke miniälle testiin, mitä minä päällekkäisillä.
Omaan käyttöön jäi näiden tuoksuttomien ja väriaineettomien Airi-sarjan suihkeiden lisäksi mangon tuoksuinen, aaah, tykkään siitä! sekä  keittiösuihke.
Hyviä tuotteita kaikki.
Olohuoneen ikkunako? Juu, en pessyt ☺
Kuka sitä nyt tuolta valoverhon takaa näkee. Pimeetäkin jo ulkona...
Pesen paljon mieluummin kylppärin peilejä sitä seuraavaa ikkunanpesuoperaatiota odotellessa.
Ja sitähän sitten odotellaankin minut tuntien...

On se nyt puhdas, on!

Tänään 26.10 muuten alkoi valtakunnallinen tuoksuton viikko!
Aihe tulee olemaan esillä eri medioissa.

Kiitos Kiilloolle tästä yhteistyömahdollisuudesta!