tiistai 28. elokuuta 2018

HABITARE-lippuarvonta!



ARVONTA SUORITETTU!
VOITTAJAT KOMMENTTIKENTÄSSÄ!
°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°

Tässä kodinmylläyksen keskellä on oikein hyvä aika laittaa taas perinteiset
KAKSI LIPPUA HABITAREEN seuraajilleni arvontaan!

Mennään vanhalla tyylillä (toivottavasti ilman omia meilisotkuja) eli kommentoi tarvitsetko yhden vai kaksi lippua ja ehdottomasti sähköpostiosoite mukaan (tai minulle blogin sähköpostiin niin, että tiedän kenen se on). Liput siis tulevat taas digitaalisessa muodossa.
Jos arpa suosii kahden lipun tarvitsijaa, niin se on sitten siinä -jos yhden lipun tarvitsijaa, niin sitten arvon toisenkin jollekin yhden lipun tarvitsijalle.
Simppeliä, eikö vaan.

Ensi snnuntaina arvon johonkin aikaan illlasta!
Lykkyä pyttyyn!


lauantai 25. elokuuta 2018

Woihan Windsor!!

Lauantaiaamu valkeni juuri sopivan puolipilvisenä, suuntana Paddingtonin asema ja juna Windsoriin.
Kyllä, juurikin sinne "vihkikirkkoon" ja kuningattaren varsinaiseen kotilinnaan oli tarkoitus lähteä kierrokselle.

Junamatka kestää kaikenkaikkiaan puolisen tuntia, Sloughissa on vaihto paikallisjunaan, joka kulkee vain Sloughin ja Eton/Windsorin väliä. Tuli siis kuulu opinahjokin nähtyä ohimenneen, joskin matkan päästä.

Windsor on pieni ja viehättävä paikka, linnanmuuri heti asemalta tullessa suoraan edessä.


Ja jono, hirviä jono, satoja ja satoja ihmisiä. Tosin kaikki jonot näytti seisoskelevan paikallaan, joten me tyhmät turistit ängettiin sekaan ja ohiteltiin kylmästi seisoskelijoita -olihan meillä jo liput ostettuina! Jäätiin sitten kuitenkin seisoskelemaan hetkeksi, ihasteltiin kukkapaljoutta kadunkulmissa ja ihmeteltiin kun katua suljettiin - ja sehän kannatti.


Linnan vahdinvaihto tulossa, tämä porukka matkalla vartioon! Itse vaihtoa ei nähty kun oltiin vielä linnamuurien ulkopuolella.





Vieläkään en tiedä oliko koko tuo ihmispaljous linnankierrokselle tulossa, likipitäen samanlaiset jonot oli vielä kun poistuttiin takaisin junalle muutama tunti myöhemmin.
Mutta mennäänpä muurien sisälle!
Ensin käytiin jonottamassa suht sukkelaan liikkuvassa jonossa sisäänpääsyä alueelle lentokenttätasoa olevien turvatarkastusten läpi (aivan samoin kuin Buckinghamissakin).




Linna muureineen on vaikuttava, niin ulkonäöltään kuin kooltaankin. Ja siellä me prinssiveljesten jalanjäljissä asteltiin kirkolle -jossa sielläkään ei saa kuvata. Mutta se on juurikin niin kaunis kuin vihkimistä seuranneet televisionkin välityksellä näkivät. Ei ole yhtään ihme jos Oprahin ja muidenkin jenkkilästä tulleiden häävieraiden päät siellä pyörivät. Pyöri meilläkin.
Historian havina on aistittavissa joka hengenvedolla!

Tuossa heti kirkonportaiden edessä on viehättävä vanha asuinrakennus, jotenkin kuin aivan eri maailmasta, mutta kuitenkin "näihän sen on oltava".
Leikkivistä lapsista varoiteltiin portin kyljessäkin, ja olihan sielllä niitä lapsukaisia.


Kirkonkierroksen jälkeen lähdettiin linnankierrokselle, laitan tuonne loppuun muutaman kuvan taas virallisesta esitteestä. 

Linnan alueella on myös pieni puutarha pyöreän tornin kupeessa, sekin käytiin kurkkaamassa pientä nimellistä maksua vastaan.



  
En rassaa teitä historiallisilla tai muillakaan yksityiskohdilla Windsorista, ne on niin helposti netistä löydettävissä jos joku on kiinnostunut enemmän.

Palataanpa takasin Lontoon suuntaan, ensin kuitenkin vielä pari kuvaa rautatieasemalta Windsorin linnan suuntaan, on se vaan niin upea!



Ja tässä ne viralliset kuvat virallisesta opuksesta.




Kaunis, kaunis, kaunis linna -alimman kuvan sali (tosin oli ilma pöytiä kattauksineen) oli ehdottomasti yksi suosikkihuoneistani!

 *

 Lauantai-iltana käytiin tsekkaamassa -eli nauttimassa- Lion King-musikaali.
Edellisestä kerrasta onkin kulunut jo tovi, kävin sen katsomassa systerin kanssa NYkissä
 vuonna 2007! Oli jo siis aikakin päivittää, se on niiiiin upea, hauskakin (kuka nyt ei Timonista ja Pumbasta tykkäis, muita roolituksia mitenkään väheksymättä)

Sunnuntaina pakattiin tavarat, jätettiin laukut hotellin säilytykseen ja käveltiin Trafalgar Squaren kulmille National Potrait Galleryyn. Sinne avautui juuri Michael Jakcson on the Wall- näyttely, joka esittelee eri taiteilijoiden ja kuvaajien näkemyksiä MJ:sta.
Samainen näyttely muuten tulee ensi vuoden elokuussa Espoon EMMA-museoon WG-taloon!
(näin pienenä etukäteismainoksena mainittakoon)

Vain yksi kuvalollaasi sieltä, ei paljasteta enempää!


 Ja sitten niitä hyväksi havaittuja vinkkejä.

VARAA LIPUT VALMIIKSI! Ehdottoman paljon helpompaa kun ei tarvitse jonotella ostamassa.
Musikaaleihin täytyy yleensä puolisen tuntia aiemmin käydä vaihtamassa varaus(voutcher) varsinaisiksi lipuiksi -nyt vain Leijonakuninkaaseen sai suoraan tulostettavat liput. Vaihto onnistuu aiemminkin jos on päivänäytös, silloin on väki paikalla.

Moneen paikkaan on valittava kellonaika, jolloin haluaa sisäänpääsyn (esim. Buckingham/ London Eye, Green Garden) mutta ei tarvitse kuitenkaan juosta henki kurkussa, ei myöskään haittaa jos on etuajassa. Väkeä kun on liikkeellä paljon ja koko ajan, ne ajat on ohjeistuksia. Me on välillä päästy johonkin tuntiakin aiemmin, jossain on oltu "oikeaan" aikaan ja jonotettu sitten puoli tuntia.

Junaliput Windsoriin otin myös etukäteen, ne piti vaihtaa (millä tahansa) asemalla varsinaisiin lippuun automaatilla samaa pankkikorttia käyttäen millä on maksettukin. Tässä kohden menikin sitten säätämiseksi, kortti ei ollut "sama" koska olin saanut uuden kortin. Mentiin sitten lippukassojen kautta ja jo toinen virkailija osasi homman ☺
 Junalippuihin päti sama aikahaitari. Vaikka tilatessa piti valita lähtö- ja paluuaika, oli lippu kuitenkin voimassa koko kyseisen päivän, poislukien aamun ja illan ruuhka-ajat. No problems.

Junalippuja muuten kannattaa sitten tsekata useammallakin masiinalla!!
iPhone, läppäri, iPad antoi kaikki eri hinnan. Samoin systerin masiinat -niissä se kallein.
Eroa oli parikymppiä/nuppi, joten se jo tuntuikin. Tilasin ne halvimmat ja naurettiin, että kattellaas kuin akkojen käy...ei käynyt kuinkaan, siellä me junalla mentiin ja tultiin ihan noileesti!

Metrossa ja busseissa käy kuulemma tänä päivänä ihan meikäläinenkin pankkikortti suoraan sellaisenaan. Me ei sitä kokeiltu, koskapa systeri on poikansa kanssa reissatessa hommannut Oyster Cardit, niihin vaan ladattiin rahaa lisää. Ostaa saa ainakin kaikilta asemilta missä latauskin onnistuu. Minä en noihin ole sen kummemmin perehtynyt, olen vaan korttia sujuvasti vilautellut lukijassa.
Metro on pikkuisen kalliimpi kuin bussit, ja päivässä saa ajella käytännössä rajattomasti kun tietty taksa tulee täyteen (olikohan +-5£ tai sinnepäin)

Me käytetään busseja huomattaavasti enemmän, on kiva katsella maisemia samalla, verkosto on hyvä ja busseja kulkee tiheästi. Jos joskus juuttuu ruuhkaan, niin mitäpä siitä, lomallahan sitä ollaan!
Jos on kiire, eikä matka ole kamalan pitkä, niin töppöstä toisen eteen vaan! Matka taittuu joutuisammin monesti näin, kilometrejä tuleekin sitten päviän mittaan ihan kiitettävästi.
Sekin kannattaa kyllä muistaa, että välimatkat voi olla aika pitkiäkin, ettei nyt itseään väsytä turhaan.
Sopivan väljä ohjelma on paras, saa hengittää rauhassa ja nauttia olosta ilman, että on hiki niskassa.

Nyt on nuppi niin tyhjä, että en enää muista oliko jotain muutakin -varmaan oli, mutta ajatus on karannut! 
Kysy ihmeessä, jos tulee mieleen jotain! Vastaan jos osaan, tottakai.

Ja pysy linjoilla jos Habitare kiinnostaa, pistän pikapuoliin taas pari lippua arvontan!!

Lokoisaa viikonloppua!
















torstai 23. elokuuta 2018

On linnoja ja on toisenlaisia linnoja

On Versailles ja on Pietarin Eremitaasi.
Loisteliaita ja krumeluureja, pompööseja palatseja.
Ja on Buckinghamin palatsi. 

Jälkimmäisessä tuli vierailtua männä viikolla.
Kaunis, viehättävä, koristeltu, mutta jollain tavalla paljon maanläheisempi kuin nuo kaksi muuta.
Tokihan Buckinghamissakin on loistoa ja kristallia, mutta silti se on  erilainen.
Kuviahan siellä ei saa ottaa lainkaan ennenkuin puistossa, joten nappasin alla olevat kuvat "official souvenir guides"sta, ulkopuolelta otetut on sitten omia.







Kierros on mahdollinen vain elo-syyskuussa kun kunigatar lomailee Sandringhamin linnassa.
Kierrokseen kuuluu State Rooms, taisi olla yhdeksäntoista huonetta kaiken kaikkiaan. Koko linnaa ei siis suinkaan pääse katsastamaan.
Vierailuun kuului myös Prinssi Charlesin  "Prince & Patron" -näyttely, taidekokoelma, jonka taso jollain tavalla pääsi yllättämään. Kerrassaan upeita teoksia, tykkäsin varsinkin muotokuvista.

Mutta jätetäänpä linna taakse ja siirrytään puutarhan puolelle.
Sekin nimittäin yllätti. Positiivisesti, sekin.
Ei muotoonleikattuja pensaita, ei kukkapenkkien väri-iloittelua. Suuri nurmikenttä, siistit käytävät lammen rannalla rajaten miltei metsämäisen puistopuutarhan toiselle puolelleen. Linnan lähellä oma matkamuistomyymälä, vähän edempänä jäätelökioski. Kummatkin hyödynnettiin.








Puiston toisessa päässä oli uloskäynti, sinnepäin oli suuntakin, Wellington Archin kulmille
Keli oli mitä mainion, joten hyppäsimme bussiin ja jäimme pois Albert Hallin pysäkillä ja otimme suunnan Prinsessa Dianan muistolähtelle Hyde Parkiin.
Rento paikka, nurmikolla lähteen ympärillä paljon piknikvilttejä ja perheitä viettämässä aurinkoista päivää, iloista menoa, naurua ja reipasta vesileikkiä!





No, sekin paikka nyt nähty, joten töppöstä toisen etee, sillalle ja suunta kohti puiston toista reunaa.



Ihmeteltiin siinä ohimennessämme mikähän mahtaa olla tuo pömpeli keskellä järveä, ei aavistusta edelleenkään -pitäneis vissiin kuukkeloida josko löytyisi jotain tietoa. 
(edit. Tietoa löytyi:
 YMPÄRISTÖTAITEILIJA Christon uusin teos tulee kellumaan Lontoon Hyde Parkin Serpentine-tekojärvessä yli kolme kuukautta.

Tilapäinen, yli 7 000 tynnyristä koottu teos, nimeltään The Mastaba, laskettiin vesille maanantaina 18. kesäkuuta ja nostetaan vasta 23. syyskuuta, mikäli säät sallivat) 

Pyörähdettiin sitten taas Nottinghillissä, istahdettin paikalliseen ottamaan kylmät huurteiset, haahuiltiin sitten pitkin ja poikin keskustaa missä lie, kuka niitä kaikkia katuja muistaa.
Kukkaistutuksia piti kyllä moneenkin otteeseen kuvata, niitä nimittäin riittää, toinen toistaan upeampia, mutta kas kun ei vaan musitanut.
Tässä nyt kuitenkin yksi Pubin kulmaus. Aika vaatimattomat kukat, mutta jotain nyt kumminkin.


Illalla sunnattiin ihan kotinurkille Dominion-teatteriin musikaaliin.
Hitto! Tämä oli ihan huippu!!!
Musiikki välillä vähän liian kovalla, mutta muuten aivan mahtava.
Bat out of Hell! Jim Steinmanin rock-musikaali,  joka perustuu Meat Loafin samannimiseen albumiin.
Googlaa ja kuuntele/katsele esittely -ja jos olet menossa Lontooseen, niin käy katsomassa!!


Mister Meat Loaf muuten istui tuossa käytävän toisella puolella samassa esityksessä.

Tämän jälkeen vielä yksi linna pienen junamatkan takana, yksi musikaali ja yksi näyttely.
Ja muutama vinkki varsinkin jos olet menossa ekaa kertaa (hyvä antaa näin kahdesti käyneenä 😁)

Huomisiin siis.