tiistai 30. kesäkuuta 2015

30.6


The Kurre kävi leipäjonossa.
Kuistikissa taisi menettää viimeisenkin henkensä -ja kalansa- kun sai laudan päähänsä.
Katto valmistui, mitä nyt pari lautaa maalattavana.
Vettä tulee kuin aisaa, ukkostikin.
Malvat on mun mittaisia, kultapallo miltei saman.
Syreeni on valtaisa edelleen, vaikka karsinkin rankasti.
Kukkanuppua pukkaa siellä täällä.
Juhannusruusu on sateesta maata vasten nuupallaan.
Kuvat on ihan hanurista, mutta mitä sitten...
 
 
Jussipussi lähtee kustin polkemana seuraavan kommentin kirjoittajalle:

Osallistun arpapussiin ja kiitän ihanasta blogistasi !!
Tuikku
 Pistäpä tuolta meililinkin kautta osoitetietojasi tulemaan, niin posti lähtee niin pian kuin vaan täältä postin suuntaan kurvailen!
 
 Huusholli kiittää ja kuittaa ja lomailee niin itseltään kuin blogiltaan.
Katsotaan onko täällä enää tätä menoa ketään sitten kun huvittaa taas istahtaa koneen ääreen.
(faceen saattaa pölähdellä kuva silloin toinen tällöin, jos sattuu ikävä tulemaan, niin kurki sinne)

sunnuntai 28. kesäkuuta 2015

Vedenpitävää huomenta

Nyt saa vaikka sataakin, - ei tarvitse kyllä, kiitos- eipä tule enää vesi sisään.
Ei toki ole katto valmis vielä, mutta vedenpitävä se on :)

Joku raukkaparka jäi kodittomaksi tämän rempan myötä, mutta jotenkin tuntuu, että pesimärauhaa oli jo muutenkin häiritty ilmeisesti isojen lintujen, varakoiden, (=varis tai harakka) puolelta, ne kun tuppaavat pitää näitä peltikattoja omana reviirinään. On niin komeaa rinta rottingilla kolistella katoilla...no, ei ainakaan munia pesässä...
 ...joka oli kokonaisuudessaan sitä luokkaa, että on siellä muutamana kesänä pesitty!
 Katto edistyy hyvää vauhtia, nyt on toisella puolella jo uusittu osa villoista, laitettu uudet ruoteet, uudet päätylaudat ja pohjakankaat. Kattopeltien laitto alkaa maanantaina - ja sitten sama toiselle puolelle.

Palataan sitten katton kun on aihetta.

Kesä edistyy hyvää vauhtia, rehevyys lisääntyy, joskin kukkijat on nyt melkeinpä vain juhannusruusu ja unkarinsyreeni, muita odotellaan...
 - anteeksi heijastumat, se on vain se suloinen aamuaurinko se.
 Malva on jo ainakin puolitoistametrinen!! Tosin kultapallo ohittaa sen kohta.
 Juhannusruusu ♥
 Etupihallakin sentään vähän perennaa kukassa.
Tämä oli vain pikainen aamutiedoite, äkkiä kirjan kanssa pihalle!
Tänään ei tehdä töitä ollenkaan (toivottavasti) vaan avataan kirja ja kenties vaikka skumppapullo ja nautitaan kesästä koko rahan edestä!
Tehkäähän te samoin ♥
Aurinkoista sunnuntaita!

keskiviikko 24. kesäkuuta 2015

äkkiherätys

Tiedätte varmaan sen tunteen kun aamulla alkaa raotella silmiään,
kurkkaa kelloon ja ajattelee "ei ihan vielä", vetää peiton korviin ja kääntää kylkeään.
Minä tein just niin aamukahdeksan jälkeen. Olin käynyt nukkumaan kolmelta (ei vaan malttanut aiemmin) joten ajattelin suoda itselleni vielä hetken sateenropinaa ja kevyttä heräämistä päivään.
Vedin tosiaan untuvat korviin ja siirsin jalkoja toiseen kohtaan....
WTF???!!!

Lensi peitto aika noileesti sivuun ja oli kuulkaa mummu istuallaan hyvin notkeesti kun jalka osui 
johonkin märkään!
Pemalautajurkele. Sisiliskosammakkos****na.
Patja oli märkä isolta alalta, onneksi oli niin jalkopäässä se lätäkkö, ettei käynyt edes mielen vieressä että onkos nyt ollut joku vallan omituinen uni ja olen pissinyt housuuni - juu en onneksi.
Tarkempi tutkiskelu osoitti untuvapeitonkin olevan läpimärkä.
Tip tip tip...Katto perkules vuotaa. Kiva juttu.
En tiedä mitä apua oli enää kiposta, mutta hätäpäissäni lykkäsin sen tippakohdan alle.
Ei siinä kauan nenä tuhissut kun oli kattomies langanpäässä, onneksi oli jo ihan toisen katon vuoksi pohjatyöt tehtynä ja tekijän numero löytyi samantien.
Kymmenen aikoihin oli kaveri laittamassa pressua katolle, hätäapu siihen asti kun pääsee lähemmin tutkailemaan tilanteen vakavuutta.
 Se on selvä, että peltikatto menee uusiksi, mutta meneekö muuta, se selviää kun saa vähän kattoa auki. Tänään ei keli sallinut sitä hommaa, mutta sen verran selvisi, että osa kattopelleistä on ruuvattu kuten pitää, osa on naulattu(!!!)  ja osa on vain niitattu toiseen peltiin kiinni!!
On se kuulkaa hyvä, että mulla on vielä katto pään päällä.
Sanoin systerillekin silloin myrskytuulien aikaan, että toi mun katto pitää sellaista kolinaa ja pauketta, että tuntuu siltä kuin se yrittäis lähteä lentoon. Ehkä se yrittikin.

Eikä ole kauan kun tuossa pihapiirissä touhutessa katselin Lillan kattoa ja ajattelin, että on tuo galvanoitu pelti ihan ruokottoman ruma. Apuva, minen uskalla enää ajatella mitään.
Käypi kukkarolle meinaan nuo mun ajatteluni :/

No, se on elämää sekin. Ja mitäpä minä en mun Lillani vuoks...
Armastus, henkireikä, leelian lepotuoli, mitä kaikkea tämä mulle onkaan.
Satoi tai paistoi, niin täällähän minä :)
 Siinäpä muutama tilannekatsauskuva pihalta, juhannusruusu on kukintaansa aloittamassa -veikkaisin muutaman päivän kuluttua olevan noin ziljoona kukkaa, nuppuja on nimittäin älytön määrä.
Unkarinsyreenikin availee kukkiaan, kohta on taas maailma tuoksua tulvillaan.

Ja toivottavasti tämä kaveri sarveili kaivattua poutaa.

Lillan paikallistietotoimisto siirtyy kutimen tai kirjan pariin.
Jatkuu kun kerkee....

maanantai 22. kesäkuuta 2015

mitenkäs sitten kävi

Tavarat kun kiertää parhaimmillaan neljän huushollin väliä,
niin joskus se yksi huonekalu pyöräyttää myllyn käyntiin.
Näin kävi eilen.
Tai siis tänään.
Viime yönä puoli kahdelta.
Älä kysy miksi siihen aikaan...miksei siihenkin aikaan?

Systeri palautti taannoin hoidossaan olleen vanhan tuolin, tuuppasin sen rappusten alle takan viereen,
mutta jotenkin se vaan näytti siellä hoopolta.
Siellä se joskus aiemminkin on ollut, mutta silloin ei ollut tuota isoa laiskanlinnaa raheineen
(mikä on ollut ihan valtaisan loistava ostos, siinä lueskellaa, kudotaan, katsellaan netflixiä läppäriltä ja onpa siinä kerran otettu pienet päiväunosetkin.)
Eilen päivällä pienimuotoinen rumba jo sai alkunsa: nostin korituolit pihalle ja tuumailin, että entäs jos...
Juu, kotiin maitokärryjen kanssa ja varastosta kolme puutuolia mukaan.
Pöydän klaffi toisin päin ja tuolit pöydän ympärille.
Korituolit oli kivat istua, mutta tuon klaffinpöydän kanssa niitä ei oikein saanut kunnolla käänneltyä pöydän ääreen, rinsessoillakin oli lieviä vaikeuksia asettautua syömään niissä ja itselläni alkoi ottaa kupoliin kun jatkojohto pistokkeineen on korituolin takana hankalassa paikassa.
Kaiken lisäksi näillä kesäkeleillä tuntuu tuo omakin ateriointi tapahtuvan sisätiloissa.
Siispä hyvä päätös. Ja korituolitkin on jo haettu uuteen kotiin.
Sitten yöllä tuli tehtyä se viimeinen viilaus...lipasto ulko-oven toiselta puolelta toiselle
ja vanha tuoli pikkulipaston kanssa sen entiselle paikalle.
 Jotenkin kaikki alkoi vaan napsahdella kohilleen.
Eikä missään ole niin ahdasta kuin kuvissa näyttää!!
Ja uskokaa tai älkää niin tässä pöydän ääressä on nyt paljon mukavampi näpytellä läppäriäkin!

Siinäpä ne Lillan kuulumiset pitkästä aikaa neljän seinän sisältäkin.
Juhannus meni mukavasti kirjan ja kutimen ääressä, ulkona oli vaihtelevaa kuten asiaan kuuluu:
sateista, tuulista, sateista ja tuulista, selkenevää, pilvistyvää, sateista ja hyvin sateista.
Eikä haitannut pätkääkään!
Syreenit tosin taipui siihen malliin (taipuvat edelleen), että Lillaan saa tulla hyvin nöyrästi (samoin kuin poistuakin), ihan pikkuisen on kaventunut ja madaltunut kulkureitti:
 Juhannusruusu ei kukkinut vielä juhannuksenakaan.
***
Nyt onnistuin yllättämään jopa itseni!
Sukankutominen sopii oikein hyvin sadepäiviin, joten kun nyt on se perussukka hanskassa, niin ajattelin kokeilla syntyiskö vahvistettu kantapää. Tein vain aloitussilmukat ja siitä suoraan kantapäähään, ei siis mitään nilkkaresoreita.
Ja kun se kantapää syntyi, niin ajattelin kokeilla josko syntyis jopa se piirakkaneulos.
Peeveli! Minähän osasin!
Ajattelin, että teen sen verran, että jää niinsanotusti selkärankaan.
Siitähän tuli töppönen!
Eikun toinenkin samanlainen, nyt mulla on siis varrettomana piirakkatöppöset!!!
 Nyt sitten lähtee lapasesta ja alkaa sukkaa pukkaamaan.
Piirakkamallilla.
Lakkais vaan tuo tuttu sade, että pääsis lankaostoksille -ei tuolla yhdellä kerällä pitkälle pötki.

Ja Paula, vaikka lupasitkin tulla tämän opettamaan kädestäpitäen,
niin tervetuloa kaffeelle ihan muuten vaan!!

Toivottavasti teilläkin oli kivaa, sateista huolimatta.