torstai 27. heinäkuuta 2017

Kesäretkellä

Joskus on kiva tehdä extemporejuttuja.
Niinkuin nyt vaikka istuskella illalla paikallisbussissa matkalla kotiin rinsessalandiasta ja varata siltä istumalta junaliput seuraavalle aamulle.
Pitkästä aikaa systerin kanssa reissussa, kummallakin oli ollut sama ajatuksenpoikanen.

Turussahan oli männä viikonloppuna Tall Ship Racing-tapahtuma, ne Kotkan meripäiviltä lähteneet upeat laivat olivat parkissa Aurajoen rannoilla -ja nehän oli pakko päästä katsastamaan kun kelikin oli poikkeuksellisen hieno.

Väkeä oli kiitettävän paljon liikkeellä, oli kuulemma koko tapahtuman ajan, sinne sekaan vaan.
Siellä istuskeli presidenttiparikin ihan muina miehinä, ei näkynyt turvamiehiä vierellä, on tämä kotimaa vaan linutkoto ainakin vielä toistaiseksi.



 
 


 Kansallisuusksia oli vaikka kuinka, monenmoista merimiestä ja -naista liikkeellä ja laivoilla.

Olis muuten mahdottoman kiva tietää kuinka monta kilometriä köysiä on yhdellä isolla paatilla, niitä nimittäin todella on!! Ja kuinka nopesti oppii tietämään mitä milläkin pitää tehdä...
Minustahan ei siihen hommaan olis, minä vaan roikkuisin vihreänä laidan yli...


Turunlinnakin käytiin katsastamassa ihan vain ulkopuolelta, että ihan turistina!
Ja tuo toisen kuvan tyyppi toivotteli tervetulleeksi jossain siellä joenrannassa.


Turku on kyllä ihana kesäkaupunki!
Parinkin päivän askeleet tuli tallusteltua ihan noileesti, tosin hypättiin me Jokke Jokijunankin kyytiin ja lepuutettiin jalkojamme puolentoista kierroksen verran samalla kun kehiteltiin kunnon nälkä aikaiseksi ja mietittiin mihin istahdettais syömään.

Terassi toisensa jälkeen oli tupaten täynnä, eikä sisällä istuminen houkutellut, joten eikun tois puol jokke (tai kuka nosita puolista tietää?!) ja Svante Rudolfin kannelle. Hirmuisen valtava hampurilaisannos oli se mihin lopulta päädyttiin, syötiin varmaan silmillämme kun naapuripöytään tuotiin moiset ☺
Ihan melkein jaksoin kaikki.

Junamatkalle vielä Gagguin kautta ja mustikkakakkupalat kahvin seuraksi.
Huh. Matkustaminen paitsi avartaa myös tekee ähkyn olon. MOT.

Mitäs sitä seuraavaksi tekis...

keskiviikko 26. heinäkuuta 2017

Ei ihan kotikulmilla

...mutta ei kovin kaukanakaan.
Pienen fillarireissun tai reippaan kävelyn päässä, parisen kilometriä kotoa Viinikassa on vallan hurmaava uusi "kohtauspaikka". Jokunen bloggari on jo ehtinyt osaltaan mainostaakin tätä, ja liityn joukkoon täysin sydämin!

Toivon todella onnea ja menestystä yrittäjäparille, joka hyppäsi pois oravanpyörästä ja päätti perustaa tämän Lillan Hotel-yrityksensä. Enemmänkin kuin hotellin -täällä on nimittäin kerrassaan viehättävä kahvila ja sen ohessa myös sisäpihalle levittäytynyt pienimuotoinen sisustusmyymälä.
Varsinainen hotelli avaa ovensa vielä tänä vuonna, nyt alkuun on keskitytty palvelemaan asiakkaita kahvilan puolella.

Olen nyt pari kertaa poikennut, ja ilolla todennut, että aina käy pieni kuhina, on salaatilla kävijöitä, kahvittelijoita ja suussasulavilla Tampereen Jäätelötehtaan jätskeillä nautiskelijoita. (Tuotti pienoista tuskaa ohittaa viimeksi jätskit, sen verran oli kuitenkin itsehillintää, että kävin vain ruuukkuostoksilla)
Kuvista olen kuitenkin rajannut asiakkaat pois, yksityisyyttä kunnioittaen.

Katsokaapa kuvat ja poiketkaa ihmeessä jos ja kun nurkilla pyöritte, sijainti on aivan Viinikan kirkon vieressä, joten paikallistaminen tuskin tuottaa suurta ongelmaa.






 





♥ Aurinkoisten päivien kesäkeidas tuo piha ♥

perjantai 21. heinäkuuta 2017

No nyt !


Nyt löytyi varsinainen aarre....joka ei ymmärrettävästi nuoremmille sano yhtään mitään 😄
Sen verran taitaa olla jo aikaa siitä kun tämä kuului monen kodin vakiovarusteisiin.
Ainakin omaan lapsuuteen kuului taskulamppu, jota nyt Airam valmistaa Suomi100-kamppanjan merkeissä. Varsinainen retroherkku 💟
Tuli juuri systerin puotiinkin myyntiin.


Kuten on tullut mainittua tuo systerin Ideahuone on vaarallinen paikka, aina tuppaa jotain tarttumaan matkaan. Nyt oli pakko noutaa taskulamppukin kotiin!


Napsin sitten samalla muutaman tuoreen kuvan, pieni vilkaisu teillekin mitä kaikkea sieltä löytyy.




Nuo isot saviruukut on vallan hurmaavia, yritän juuri itselleni tehdä kovasti selvitystä miksi joku mun yrttynen ihan varmasti tarvitsee tuollaisen. Vielä on vaan vähän epäselvää mikä mun muutamasta huonossa hapessa olevista...

Mutta on sitä jo jotain muutakin kotiutunut tässä kesän mittaan.
Pari ihanaa torkkupeittoa, samettityyny (nyt odottelen syysvärejä, ehdottomasti tartten!!), kori langoille, kynttilänjalka...mitä kaikkea.


Tavaraa puotiin tulee koko ajan pikkuhiljaa lisää, kuka sitä nyt kaikkea kerralla.
Että menekääpä nyt kurkkimaan josko vaikka omaankin kotiin jotain löytäisi. Ja kustihan poikee kyllä, aina saa ottaa yhteyttä, kaupantäti auttaa parhaansa mukaan.

Eiks muuten ole kovasti passeli yhdistelmä tuo taskulamppu ja faijan tekemä lokerikko!
Musta muovinen Clasulta ostettu lamppu lähti samalta paikalta liukkaasti jonnekin siivouskaapin uumeniin. Mitä sitä nyt sellaista pitää näytillä kun nätimpääkin voi. Ja taatusti tarpeen tullen muistaa missä se lamppu on vaikka se tarve tulisikin harvoin!


IDEAHUONE
Sammonkatu 22-24, Tampere
ideahuone@gmail.com
040 1531887
@ideahuone 
*ihan silkkaa mainosta rakkaudesta siskoon retrotaskulampun hinnalla* 😄

keskiviikko 19. heinäkuuta 2017

Taas Sara Hildenillä

Kelit on olleet niin kummallisia, että kaikki suunnitelmat on jotenkin jäissä -tai vesisateissa- mutta heti kun sekaan mahtuu alkaa töppöstä löytyä toisen eteen.
Kaverin kanssa otettiin tässä eräänä päivänä suunta taas Sara Hildenin taidemuseoon, siellä kun on parastaikaa Kimmo Kaivannon töitä näytteillä.

Ei huono näyttely ollenkaan.
Suuremmitta selittelyittä pieni otos.








 


Olihan niistä pakko ne mieleisimmät valita:

 VÄYLÄ
Ehkä se ykkkönen, tämä puhuttelee!

Tosin, tämä taistelevat metsotkin on ihan huikea!

Ja tämä yksi osa isosta keskustorille sijoittuvasta teoksesta on silkkaa nostalgiaa tamperelaisille!!

Ei huono näyttely tämäkään.
Täytyy sanoa, että Sara Hilden ei juurikaan tuota pettymyksia -ja seuraava, syyskuussa avautuva näyttelykin on pakko-nähdä-kategosriassa, mutta siitä sitten kun se on ajankohtaista.

Kotiin eksyi edellisen näyttelyn peruja Jarmo Mäkilän "hylätyt pojat"-juliste tuohon Rut Brykin viereen.
Olkoon toistaiseksi.