Lillan vintillä

Haluattekos "kierrokselle" vintille.

Juu, varsinainen kierros....istuu ihan tattina paikallaan ja yrittää kuvata mitä siinä ympärillä ihan melkein käden ulottuvilla on! Sen verran aina pölähtää uusia lukijoita mukaan, että kerrottakoon sen verran faktaa, että Lilla on ulkomitoiltaan 4 x 4,7m - eli ei tuo vinttikään mikään iso ole.

Sänky on. Se on 6m2. Vaatimattomasti. 

Mutta kun pieni sänky on pieni sänky. Ja sekin on kokeiltu. Ei hyvä.

Siispä, kohti rappusia.

En tiedä kenen jättiläisen mitoituksella nuo on tehty, hirrrrmuinen väli rapulta toiselle!

Mutta niin vaan 2,5-vuotias rinsessakin niitä pistää menemään vauhdilla niin ylös kuin alaskin ja tuumaa kulkiessaan, että "minä menen varovasti"!

Varovasti mekin...

 Tällainen näkymä avautuu ylhäällä...avautuu juu, seinä melkein vastassa. Ja katto :)

 Telkkari on ollut alusta asti tuolla takaseinällä, ikkunan vasemmalla puolella.

Perjantaina(?) kun oli vartti Diilin alkamiseen aloin sisustaa...hops fillarin selkään ja kotoa hakemaan antenninjohtoa lisää ja toinen jatkojohto. Diilin alkaessa järjestys oli jo tämä, tv-taso on huomattavasti mukavammassa paikassa. Ja sain kellonkin sijoitettua niin, että näen sen sängystä

- ei tarvi unenpöpperössä aamulla pyöriä sängyssä ja ihmetellä mitä aikaa mahdetaan elää.

 Jakkaralla tuolla oikeassa nurkassa ei ole mitään virkaa, se on vain pois jaloista alhaalta, mutta tarpeen mukaan saa nopeasti tuolta kun tarve vaatii.

 Siinäpä se.

Nopeasti pyörähdetty.

Seinälle on kerääntynyt mukavia musitoja kavereilta!

 Ja samaa reittiä alas...tuohon koloseen on hyvä jemmata kaikki julkisivunrestaurointivälineet.

 Ai juu, turvakaide :D

♥

Se siitä tällä erää.

Mitähän sitä sitten tekis.

Vai lukisi.

Ulkona on harmaata.

♥Mutta lomaa kuitenkin!♥

Tappava leipuri?

Mä olen ihan yhtä hyvä kuulkaa leipurina kuin hortonominakin.

Tai leipurina vissiin parempi vaikka puutarhurina ahkerampi 

- en sentään vielä "ketään" ole tappanut.

Mutta "mitään" kyllä. Usein. Ja taas.

 

Ihan niinkuin ne rakeet ei jo olis hoitanut hommaa.

Mutta otetaas pari terapiakuvaa ensin.

Ihan itseäni vaan terapoin kun taas sataa...just kun meinasin aurinkotuoliin kirjan kanssa...

 

Mikään ei kuki -paitsi päivänkakkara- mutta yritystä kyllä on.

 Periferian penkissä pitäis tehdä jotain.

Siellä on ihan liikaa kuunliljaa, tuuppasin ne joskus sinne kun oli tilaa enkä tiennyt minne muualle.

Mutta kun en vieläkään osaa tehdä minkäänlaista puutarhasuunnitelmaa, niin siellä ne vieläkin.

Alkaa olla ahdasta. Enkä mä tiedä mitä tilalle. Olkoon. Perhanat.

 Takautuvasti tämän verran...se raesade (olkoonkin viimeinen!)

Oikealla toisessa ruukussa ollut daalia. Jäi raesateeseen kavereidensa kanssa.

Tuo ainoa joka selvis edes suurinpiirtein, puolikuolleena sekin.

Vasemmalla paremmin voiva kaveri.

 Katsoi minne tahansa, niin kaikkialla näkyy samanlaisia lehtiä.

Kuin olis lihanuijalla hakattu.

 Ai juu, se tappojuttu...

Aronia. Katsokaa nyt :(

 Leipomus onnistui vähän paremmin kuin uudelleenistutus.

Unohdin ainoastaan suolan. Ja kyllä sen huomaa kuulkaa, että se vajaa teelusikallinen puuttuu.

Ihan outo maku. Plaaaah.

 Tai sitten mulla on vaan outo päivä.

Onnistuin jopa ihan vahingossa ottamaan ns. laajakulmakuvan vintiltä kun kamera kädessä menin hakemaan toisen ipadin sieltä. Eikä mulla kamerassa edes ole laajakulmaa!

 Eli tuo on oikeastaan lähellä sitä, mitä edellisessä postauksessa tarkoitin.

Otapa tuosta nyt selvää....

Mä taidan alkaa odottelemaan koska sade lakkaa.

Ja koska nuo aukeaa.

♥ Viikonloppuja ♥

ps. meniks pystykuvat liian kookkaiksi??

Kaikki liian hyvin?

...kun pitää "turhasta rutista"...

Onko kukaan muu samaan asiaan kiinnittänyt huomiota...

Toistuu asuntoilmoituksissa jatkuvasti ja myös ainakin yhdessä nimeltämainitsemattomassa sisustuslehdessä -jota ne osta juurikaan kyseisen asian vuoksi...

Tässä mallikuva -aika reilusti karrikoiden toki !

 Eli panoraamakuva.

Ei kuuluis mun mielestäni mihinkään, missä on tarkoitus antaa ns. totuudenmukainen kuva tiloista.

V a r s i n k a a n  kun kyseessä on asunto!

Varsinkaan jos/kun on kyseessä myynti-ilmoitus!

Joku etsii ihan tosissaan kotia itselleen, ihastuu johonkin kun "katso kuinka paljon tuolla on tilaa",

menee katsomaan paikan päälle ja pettyy raskaasti.

Se laajakulma kun valehtelee ihan prkleesti, vääristää koko tilan.

Katsokaapa joskus jotain huonetta, joka on kuvattu eri kohdista; parisänky saattaa näyttää kingsize-kokoiselta yhdessä kuvassa, toisessa yhdenhengen...tai joku jakkara näyttää pitkältä penkiltä ym ym.

Ei sillä, että asuntoa olisin etsimässä!

Kunhan aina katselen kuvia ihan huvikseni, varsinkin neetissä.

Ja alkaa nyppiä tuo suuntaus.

Kumpia kuvia Lillasta (esimerkiksi) katselisit mieluummin?

Noita vanutettuja?

Vai näitä ihan tavallisia...tavallisen talliaisen tavallisena päivänä napsimia.

 En varmaan tätäkään olis rutissut tänne, mutta jotenkin vaan meni herne nenään tänään.

Faijan nimellä tulee tänne Aamulehti. Ihan vain mua varten, että saan lomalla lueskella.

Kun se vaan tulis tänne!!!

Tilaus alkoi 6.6 -eli samana päivänä kun kotiuduttiin Istanbulista.

Ja on se lehti tuonne Aamulehden ihan omaan, ihan itse portin pieleen asettamaan laatikkoon tullutkin jo varmaan seitsemän-kahdeksan lehteä. Maksimissaan.

Joka kerta kun se ei ole tullut olen laittanut meilin jakeluun.

Joka kerran sieltä pahoitellaan ja luvataan korjata asianlaita.

Paitsi tänään. Enää ei edes vaivauduttu vastaamaan.

Tilausta on nyt jatkettu reilulla viikolla korvaukseksi - hah, lisää aikaa v****untua!

Ei se nimittäin mihinkään tästä muutu -ei ole muuttunut yhtenäkään kesänä!

Samanlaista takkuamista vuodesta toiseen.

Aamulehteen nähden VR toimii loistavasti...

Mutta onneksi voi lueskella luontoa.

  -nuo unikon lehdet näyttää aivan rypistyneeltä silkkipaperilta ♥

 Täällä ihan melkein paistaa aurinko!

Ei ilmeisesti oikein osaa päättää...

Ja seuraava?

Olipa päivä.

Satoi, paistoi, satoi (monta kertaa)...ja kaikkea siltä väliltä.

Illalla tuntui jo, että putoaa taivas niskaan -ja kauhulla odotin, että ei kai vaan taas rakeita kun muutama ehti jo tulla! Mutta ei onneksi, silkkaa vettä loput.

 Tämä herra ei välittänyt sateista yhtään mitään, veteli sikeitä Lippiksessä,

vähän raotti silmiään jossain kohden...

Sateet sai tulla ja mennä, tuolla tuolilla oli ilmeisen hyvä paikka.

 Vaikka edellisessä postauksessa toivottelinkin Kinuskille hyvät yöt ja jätin tuonne nukkumaan,

niin eihän se sitten pitkään pätenyt. Mulle juteltiin siihen malliin kun kävin hampaat pesemässä, että sisälle tultiin samalla ovenavauksella. Moon niin pehmo, niin pehmo.

Seurusteltiin kaikessa rauhassa kun ipad hihkas meilin tulleen...Oriveden löytöeläintalosta tuli viesti, että mahtaiskos tämä olla se sun nurkissa majaileva kisu, liite mukana 13.6. lähitienoolla kadonneesta poikakissasta. Vilkaisin kelloa -puoli yksitoista- ja ajattelin, että mitä perhanaa; jos minulla olis kissa kadoksissa, niin ihan sama mihin aikaan joku soittais, kunhan vaan joku soittais!

Joten näpyttelin numeron ja heti kohta vastasinkin ihan pirteä naisääni...juu, kyllä, kissa kadoksissa...juu, kyllä, ihan vastaa tuntomerkit...ja luonnekin vastaa...

Minä pistin vielä kuvan perään ja hän soitti takaisin, että juu, se on meidän Pörrö ♥

(mä niin kuulin tuon syrämmen sinne lauseen perään )

Hän oli töissä, mutta sovittiin, että  pirauttaa miehelle, joka sitten lasten kanssa tulee hakemaan!

Heti, jos vaan mulle sopii -no, tottamooses sopi, täytyyhän sitä kotiin päästä, hyvänen aika.

Ja niinpä sitten reilun puolen tunnin kulutta me Pörrön kanssa tepsuteltiin pihatietä isää ja muksuja vastaan. Nappasin kyllä kisun syliini ennen kohtaamista, ajttelin että paree varmistaa, ettei tule mitään hätäpäissään tehtyä karkuunlähtöä enää viime metreillä.

Selvis siinä jutellessa, että Pörrö oli kyllä ulkoillu ennenkin, mutta vain valjaissa.

Oli vaan sitten sattunut livahtamaan avoimesta tuuletusikkunasta omille teilleen...

Nyt ikkunaan tulee verkko...mä kyllä evästin Pörröä, että jos kuule vielä karkaat, niin tiedät kyllä mihin tulla...mutta olis perempi pysyä kyllä kotona.

Olipahan kiva kun taas kissa löysi omaan kotiinsa! Orivedelläkin oltiin tosi tyytyväisiä kun tarina sai onnellisen päätöksen. 

(olisin mie halunnut kuulkaa olla kärpäsenä katossa kun isä on mennyt muksut herättämään kesken unien ja kertonut, että nyt lähdetään hakemaan Pörrö kotiin )

 ♥

Unikot alkaa kukkia, onneks odottelivat pahimpien kelien yli.

Kumpihan tuossa muuten vie voiton -vai jatkavatko sulassa sovussa- kun keskellä kasvaa syyshortensia! Ei tuossa mitään unikkoja ollut kun mä puskan istutin...

 Onpahan kuulkaa outoa kun kukaan ei pörise korvan juuressa.

Tosin....alueella pyörii kyllä yksi valkoinen, kuulemma kovin, kovin arka kissa...

Olis muutama pussi kissanruokaa vielä kaapissa...

Mutta mä taidan nyt kuitenkin istahtaa tuohon korituoliin takan lämpöön.

Lukemaan päivän lehden. Ihan yksin...

 Mukavaa päivää teillekin♥

Hän niin rakastaisi ♥

Käväisin kotona tylsistymässä kaksi yötä.

Sunnuntaina tuli rakeita siihen malliin, että kun tuli rakonen johon mahtui sekaan,

pistin fillarin liikkeelle. Pääsin lämpimään suihkuun kotiin ja tekemään samalla vähän vaatehuoltoa.

Ja tyyyyyyylsistymään!

Ei siis niin mitään tekemistä. 

Ei maalattavaa, ei tuunattavaa, ei tarvikkeita mihinkään vaikka olis mitä ollut aikaa tehdä.

Pakkasessa oli tosin männäkesäisiä raparpereja, olis voinut vaikka piirakan leipasta, 

mutta kas kun kaikki muut tarvikkeet oli loppu.

Mitäs niitä siellä tyhjässä huushollissa.

En sitten leipassut. Enkä laittanut ruokaa, hyvin samasta syystä.

Hain pizzaa kadun toiselta puolelta ja mässysin Istanbulista ostettuja hedelmätoffeita ja suklaakonvehteja. Olusenkin join. Syntistä elämää siis.

Telkkarin ääressä.

Selkä huutaa moisesta makoilusta hoosiannaa ja mieli on yhtä tyhjä kuin digiboxi.

Olipa siis kiva kun keli kirkastui ja se jatkuva sade loppui viimein.

Että taas ollaan kesäkodissa!

Kassi sisälle ja raekuuron tuhoja tutkimaan ja nyppimään ja....kyllä te tiedätte,

jotka asutte puutarhassa kesän. Ikävä oli jo.

Ja taisi olla jollain muullakin.

Heti kohta kuului maukaisu, ihan kuin kysymys, että missääs sää olet oikein ollut.

Ja oliskos ruokaa?!

 Tässä nyt sitten kaikille kissaihmisille läjäpäin kuvia!

 Nälkä oli niin kova, että kohta jo huudeltiin toista kipollista.

Ja "sananne on palvelijanne laki"-tyyliin kippo täytettiin uudelleen.

 Sitten pienet pesut.

 Kun en ollut vielä päivän lehteä lukaissut, niin ajattelin istahtaa hetkeksi ja naatiskella jätskin samalla - arvatkaas kuka oli salamana paikalla!

 Sovittiin sitten kuitenkin, että jos nyt palveluskunta pitäis lakisääteisensä rauhassa...

 "Tuota...jokos se jätski on syöty, jokos mää voi tulla...?"

 "luetaanko yhdessä?!

 "no okei, mä otan aurinkoa, lue sinä"

 "hei...täällä on toinenkin lehti, mää luen tätä sitten"

 "ei siinä ollut kun vanhoja uutisia, höh"

 "Ai että tietokoneelle...juu, tuon mää osaan....älä nyt töni..."

 "onnistuinpas tassuttamaan pari ikkunaa auki...olikohan ne oikeat..."

 "ei tartte hermostua! mä nyt sitten olen täällä, jookos"

Siellä hän nyt sitten oli jookos vähän aikaa ☺

Pidettiin sadetta. Päivän toinen pikakuuro melkein pääsi yllättämään meidät kesken puutarhuroinnin...juu, me yhdessä oltiin tuolla puskissa kun ei tuo lehdenluku oikein nyt luonnistanut.

Ilmiselvää harjoituksen puutetta!

Nyt hän halusi ulos kun sade lakkasi...olisko tullut kakkahätä kun meni kolmaskin pussi ruokaa...

Taidan pitää jatkossa tuon ihmisenmentävän luukun visusti kiinni,

eihän se nyt passaa, että tänne taloksi asetutaan...

Ai ne raetuhot?

Ei kummempia...vähän on lehdet reijitetty vähän siellä sun täällä.

Kumma juttu, onko se joku maailmankaikkeuden laki, että nyt kun ei kotilot pahemmin reijittele, 

niin tarvitaan joku peevelin raekuuro?

 Muuten on kaikki hollillaan.

 Pionitkin alkaa aueta, ne vähät mitä on...

 Naapurista kuuluu hirmuiden tsirputus!

Eivät pääse ulkolaudoitusta tekemään ennenkuin alivuokralaiset lähtevät maailmalle

 -taisipa ollakin vuokrasuhteen viimeinen kesä.

 Toivottavasti tätä "riemua" tulee seuraavan kerran vasta...tuota...ens helmikuussa...?

Tätä toista riemua sitten alkaa nyt riittääkin ☺

Lillan tomppelit toivottavat mukavia päiviä!

On se kiva kun on lomalla, ei tarvi aamulla pakosti lähteä kaikenmaailman keleihin...

Oliskohan se karvatomppeli tuolla ulkona odottelemassa...

CU!♥