Aamukiirus!

En ehdi paljon höpistä,

mutta välillä hyvä niin.

Katselkaa kuvia eiliseltä ☺

 Jesh! ☺☺

 Tämmöisiäkin!!!

Kohta näitä on enemmänkin!!

 Toivotavasti tähän ilmestyy kesän mittaan muutakin kuin kesäkurpitsa...

 Katekaupoille.

Reunuskaupoille.

 Jotenkin minust tuntuu, että tuo mun pihakoivu kuuluu tänne!!

*mummu tuuliviirinä*

 On se!

Kesä.

Melkein.

_☺/

Nyt vai heti? Vai heti eilen?

Mä lupasin tehdä teille omantunnonkysymyksen tuos taannoin.

Jotenkin vaan nyt tuppaa asiat venymään ja vanumaan,

olisko pikkiriikkisen Lillan vika?

 

No, joka tapauksessa, täytyy pohjustaa sen verran,

että silloin kun mulla ei ole mitään tekemistä (eli ihan älyttömän usein) tai laiskotuttaa isosti (ihan hemmetin usein) tai ei vaan yksinkertaisesti huvita tehdä mitään (sitäkin sattuu, kuulkaa) tai kun ei vaan jaksa nostaa persustaan ylös tuolta tuolinmutkasta (sitä vasta sattuukin kun sinne asti pääsee)....niin, arvatkaas mitä mä silloin teen!

Mä nappasen ipadin pöydältä ja sukellan blogistaniaan!

Seikkailen blogeissa, joissa en normaalisti käy,

 tai joiden olemassaolosta en ole aiemmin tiennyt yhtikäs mitään.

 

Jaa, että kuinkako se on mahdollista?

Se on niin simppeliä...mä etsin arvontalinkityksiä tuttujen blogien sivupalkeista!

Onneksi niitä sentään joillakin on, sitä kautta on nimittäin löytynyt montakin uutta kivaa blogia.

Saatan visiteerata useammankin kerran, liityn lukijaksi jos vaikuttaa sellaiselta joka tuntuu omalta

- mutta: arvontoihin osallistun vain joskus, vaikka arvontalinkin kautta tulinkin.

Se, arvonta, se ei ole se mitä mä hain, eikä se koskaan ole syy miksi liityn lukijaksi jonnekin!

 

Olen mielenkiinnolla seurannut pitkän aikaa eri blogien arvontoja,

ja täytyy sanoa, että olen ihmetellyt suunnattomasti miksi niin moni bloggari osallistuu vain kahdella arvalla! Eli kommentoimalla ja olemalla lukija -mutta ei linkitä omaan blogiinsa!

 

Onko se itseltä pois?

Eli parantaako se jotenkin omaa mahdollisuutta voittoon "kun en kerro kenellekään, että täällä on arvonta, hys hys vaan" - yritetään kahdella, uskotaan että se riittää kun ei ole liikaa osallistujia?

Vai mikä hitto siinä on syynä??

JA NYT, TARKKANA KUIN PORKKANA!!

 

Siispä, hyvät kanssasisaret:

Kerro, miksi SINÄ et linkitä!

 (Saa tunnustaa toki senkin, että linkittää! Ja senkin, että AINA linkittää!))

 Kaikkien vastanneiden kesken arpastaan tämä härpäke:

Tuo kysymys oli siis bloggareille!

Vastaamalla saa sen yhden arvan ☺

Ja toisen saa em. kuvalla linkittämällä ☺☺

Ja kerro ihmeessä ootko juonessa mukana yhdellä arpasella vaiko parilla!!

 

Ja te muut, blogittomat ja anonyymit, te saatte mahdollisuuden arpaan vastaamalla tähän:

Kuinka montaa blogia seuraat (noin suurinpiirtein) ja kommentoitko vain silloin kun on arvonta?

Ja huom. Anonyymit, EHDOTTOMASTI sähköposti joko vastaukseen mukaan,

tai vaihtoehtoisesti mulle suoraan meiliin (nimimerkkisi+sähköpostiosoitteesi)

ILMAN sitä et ole mukana!!

*

Ettäkö miksi?

Siksi, että keväällä lumien aikaan satuin kuuntelemaan bussimatkalla kahta nuorehkoa naista,

jotka juttelivat keskenään kuinka helppo on osallistua blogien arvontaan anonyymina vaikka kuinka monella eri nimimerkillä!

No, NYT ei ole! Ei jatkossakaan!

Sori, siskot!

 

Ja sellaiset kommentit, joissa on vain "mukana" tai "osallistun" tai vastaavaa, mutta ei vastausta kysymykseen ...ne poistan suoraan ja surutta!!

 

Palaillaan, kun kiireiltä keritään!

Nauttikaa näistä ihanista kesäpäivistä, minä ainakin nautin ☺

 

CU!

_☺/

 



Hulluksi mä tulisin!

Tai siis, tuota noin...voikos noin sanoa?

Kun mä jo muutenkin hulluksi tunnustaudun ☺

Mutta silti, hulluksi mä tulisin, oikeesti, jos pitäis viikoksi johonkin aurinkoon lähteä makaamaan!

Tänään mä yritin....maata auringossa sen yhden ainokaisen päivän.

Bobin seurassa. Ja jätsikin.

Ison osan päivästä näkymä kirjan yli oli tämä:

- tai tämä.

Ja ison osan päivästä oli taivaskin silkkaa sinistä, nämä kuvat on otettu myöhään iltapäivästä, sitten kun ihan oikeasti aloin olla ihan kypsä.

Ja tuijottaa flegmaattisesti johonkin tyhjään pisteeseen.

Osaamatta lukea yhtään mitään, saati että olisin ymmärtänyt sanaakaan englantia, niin hyvin kuin Jamesin ja Bobin seurassa viihdynkin.

Sitä ennen olin jo noussut sen tuhannen kertaa haahuilemaan, hakemaan jätskiä, keittämään kahvia, nyppimään jotain mitä ilmeisesti piti nyppiä.

Laittamaan lisää aurinkovoidetta, hakemaan lisää jätskiä.

Tekemään ziljoona muuta pikkuaskaretta. Ottamaan muutaman kuvan.

 Osaapa muuten vuorenkilven kukatkin olla somia kun tyrkkää kameran linssin tarpeeksi liki!

Kullerot ei suvaitse aueta vieläkään, yritystä näyttäis olevan!

Ja ettei totuus unohdu: on niitä keltaisiakin tulpaaneita ☺

 

 

 

 Eikä muuten aukea vielä nämäkään, näyttäisi että näitä on enemmänkin, ketä he sitten lienevätkään

-ja samoissa maisemissa pitäis olla kyllä muutakin tulppaania, antaas katsoo, mitään ei ole auennut...

  Piti mun muutekseen pikkuisen "sisustaakin" -vai pitäiskö sanoa "ulkoistaakin" kun tuo mun aurinkotuoli on sellainen kutale, ettei sillä ole oikein missään paikkaa, niin mukava kuin se onkin.

Sitten kun nurtsit on kesäkunnossa se siirtyy paviljongista ulkoruokintaan.

 Nyt se on siis tuolla,  ja pöytäryhmä pyörähti toisinpäin.

Hyvä noinkin...hetken matkaa...?

No, sitten kun mun käämit meinas palaa ihan totaalisesti makoilemiseen, nappasin lapion käteen, ja kaivoin saniaiset pois ja skippasin ne huitsinnevadaan, istutuspöydän vierestä siirsin muutaman mistä-ne-tähän-on-eksyneet?-tulpaanin toiseen paikkaan -mistä ne tykkäs kyttyrää, voi voi- ja sitten kaivoin yhden keskenkasvuisen syyshortensian pois ja kuskasin sen sinne mistä saniaiset otti jä lähti.

*

Sitten alkoi ne kunnon lapiohommat.

Maan tasoitusta ja tampaamista, soranhakua ja lisää soranhakua.

Ja soran alle -tottamooses- taas kauheesti iltasanomia ja aamulehteä kun eihän mulla mitään semmoista porvarikamaa kuin katekangasta ole  :(

Sitten syntyi sille mun ainokaiselle lavankaulukselle paikka, torilla on jo kuulemma kesäkurpitsantaimia, nyt pitää vaan saada lootaan kompostia ja multaa!

Että ei ne hommat loppumaan pääse.

Sit alkaa lyyti kirjoittaa ☺

 Kun mä sitä soraa taas aloin kuskaamaan, niin ajattelin sitten kuskata vähän enemmänkin.

 Tuolla periferaissa ei tuon sekalaisen kukkaryhmittymän -jota ei perennapenkiksi voi sanoa vaikka haluais- ja vattupuskien välissä kasva juuri muuta kuin ihan helevetillinen määrä jos jonkin sortin rikkaruohoa, jota saa olla alvariinsa riipimässä - joten mä ajattelin vähän helpottaa omaa olemistani.

 Senkin ajan, jonka mä kökkisin siellä riipimässä, mä voin vaikka opetella makoilemaan siinä aurinkotuolissa. Olis meinaan erinäinen kirja luettavana.

 Kyllä tästä vielä kuulkaa hyvä tulee ☺

Taidan hakee sitä matalaa aitaa....jos tekis karsinan noillekin vinkuheinille...

  Hyllyllä odottelee erinäinen siemenpussi, yksi vasta on päässyt maahan.

Muille on pikkuisen vielä paikka hakusassa...

Jos mä roilasen ne sinne kesäkurpitsan kaveriksi?

On noissa yksi salaattikin, nääs ☺

Muut on jotain kukkei...(kiitti, Bikke!)

_☺/

-lisää aurinkoa kiitos! Meille kaikille ♥