tiistai 26. toukokuuta 2020

Erinomainen systeemi

Uskoisin, etten ole ollut yksin tämän ongelman kanssa, joten vinkiksi nyt muillekin - käytössä tämä on kuulemma mm. asuntoautoissa...

Ötökät. Kissa. Tuuli. 
Siinäpä muutama asia minkä haluaa mielellään pitää siellä missä ovat. Kissan sisällä, ötökät ulkona ja tuulen mielellään pyörittämässä jotain muuta kuin verhoja.

Kun Jaska oli tulossa taloon oli päivänselvää, että parvekkeen oveen oli pakko saada joku ratkaisu mikä sallisi vaivattoman kulun, mutta pitäisi Jaskan sisällä. Tiesin, että ne jokusen kesän palvelleet valoverhot oven edessä eivät ole ratkaisu kun eivät tähän astikaan ole olleet kuin vähän pitkäksi venähtänyt väliaikainen... Että eikun kuukkeloimaan.

En edes muista mikä oli se hakusana millä ratkaisu löytyi, sen verran laidasta laitaan tuli tuloksetta kokeiltua vaikka mitä!

Hyönteisovi!
Löytyi Eurokankaan nettisivuilta. 
Kokoja jos vaikka minkä kokoiseen oveen, pientä viilausta (lue: rautasahalla sahaamista) toki tarvittiin, mutta on pienen vaivannäön väärti.


Ovi on kätevä haitariovi, yläreunassa metallikouru (ruuvattava, se mittaansahattava), alareunassa muovikisko ja tässä tapauksessa vasemmassa seinässä kiinnikepalat (tarra- ja ruuvikiinnitys) mihin itse ovi kiinnittyy. 


Parvekkeenoven ollessa kiinni painuu haitariovi nätisti kasaan toiselle sivulle. 


Näkyvyys ulos on vallan hyvä, koska verkko on musta. 


Jaska saa nyt haistella tuulia turvallisesti joko lattialta


.. tai ikkunalaudalta. 


Parvekkeella voi olla turvallisin mielin kun ei tarvitse vahtia kissan liikkeitä, samoin tuuletus hoituu hienosti. Nyt lämpiminä päivinä ulko-ovi on ollutkin levällään puoli vuorokautta ja Jaska aina aika ajoin tsekkaa tilanteen. Fiksu kissa ei ole yrittänyt tulla verkon läpi, eikä avata ovea itse, vaikka näkee minun kulkevan siitä, vaan tyytyy hienosti osaansa (kop kop, koputtaa puupäätään 😉) 


Täällä nautitaan nyt turvallisesta kotoilusta ja yhtä turvallisesta parveke-elämästä ❤️

Ja ei, tämä ei ole maksettu mainos, ihan olen omalla rahalla oven ostanut, ajattelin vaan vinkata muillekin - oli nimittäin mulle ensimmäinen kerta kun moiseen törmäsin ja onneksi törmäsin! 
On ollut enemmän kuin hintansa (n 200€) väärti ja asennuskin sujui ihan omin neuvoin, vaikka ulospäin viistotut ovenkamanat pientä haastetta antoikin! 


Eipä muuta kuin turvallista kesää teillekin 👋😁

keskiviikko 20. toukokuuta 2020

Sitä tuttua viilausta

Joskus sitä on kauhian ilonen pienestä asiasta, niinkuin minä nyt tuosta pikkuhyllystä sängyn päällä 😁 



Mulla ei juuri koskaan ole edes puhelin makkarissa, muista härpäkkeistä puhumattakaan, mutta joskus on, ja joskus tulee sängyssä katseltua leffaa iPadilta, joskus luettua kirjaa. Tuohon on nyt hyvä nakata niin lukimet kuin luettavatkin - yhdet silmälasit olen jo ammoin tallannut lattialla rikki, joten ei ihan viitsi tavaksi ottaa 😉
Tuohon on ollut ratkaisu hakusassa jo pitkään, mutta yleensä kaikki olis aina tarvinut propata seinään (ja vaikka mulla onkin hyvin työkaluja, niin iskuporakonetta ei ole). Tuo on sen verran kevyt itsessään, että pysyy kiviseinänauloilla 👌😄


Sen jälkeen kun työpöytä hävisi makkarista lopullisesti on tuossa sängyn vieressä ollut niin korituolia kuin jakkaraakin, mutta...ne nyt vaan ei olleet "se oikea" ratkaisu asiaan. 
Esteetikon silmä saa näppylöitä toimimattomista jutuista 😁😉

Ei ollut oikea ratkaisu tämäkään härpäke minkä jo luulin ratkaisevan ongelman. Kyllä siinä aikansa majaili niin lukimet kuin nenäliinapakettikin, mutta se näytti jotenkin niin omituiselta, että löysi tiensä jonnekin kaapinkätköihin odottamaan uutta kotia. 

On täällä kaikenlaista pientä päivitystä tapahtunut pitkin matkaa tuon hiljaisuuden aikana, päivittelen niitä tässä pikkuhiljaa. 
Nyt kuitenkin aurinkoon! Pitkästä aikaa taas jotain muuta luvassa kuin niitä ei enää niin kovin yllättäviäkään rae/sadekuuroja! 

Nautinnollista loppuviikkoa 😘

perjantai 15. toukokuuta 2020

Lisää Jaskasta

Rakkaalla lapsella on monta nimeä ❤️
Olis kiva tietää mikä on se oikea, se mihin Jaska reagoi "hei, se kutsuu mua" ❤️

 
Jaska-nimihän on annetty löytöeläintalossa, ja reagointi siihen on enemmänkin toiveajattelua ❤️ Tuppaan kutsuhuutelemaan milloin ville, kalle, muru, paavo, santeri, ilmari, elmeri, santtujaakko, jaakkokulta, kehveli, muhveli, mitä nyt milloinkin tulee suusta ulos odotellen josko joku sais tyypissä aikaiseksi ahaa-elämyksen ❤️ 



Yläkuvan "mulleko puhut" - katseenkäännös tuli Kulta-kutsulla. ❤️ Parhaat reaktiot tähän mennessä tulleet kutsuilla santtu, kulta, kultapoika tai poika ❤️
Tyyppi on selkeesti joko edesmenneen Santun reinkarnaatio tai sitten sitten sitä mieltä, että kun kutsut kultapojaksi, niin samassa lauseessa on vaikea komentaa ❤️😄

Jaska on hienosti ottanut paikkansa kuluneen kuukauden aikana. Ei tule edelleenkään itse syliin, mutta jää yleensä jos otan. Asettaa tassuaan kyllä syliin ja puskee, mutta se viimeinen askel jää ottamatta. Viikko takaperin tuli nukkumaan muutamaksi yöksi mun jalkopäähän, joinakin aamuina hyppää sänkyyn ja jää odottelemaan mun heräämistäni. Valtavan hurmaava tapaus kaikin puolin.
Tai no...paha tapa paukuttaa ja naputtaa ovia, ikkunoita ja makkarin patteria...
Patterin paukutus loppui kun laitoin pari tyynyä illalla patterin eteen (se toiminta oli vain ja ainoastaan yöllistä) ja tuosta paukutuksesta ja naputuksesta yritetään oppia pois pikkuhiljaa.

Eli kaiken kaikkiaan meidän yhteiselo on hyvin sopuisaa, läheisyys kasvaa koko ajan -viereen tullaan ihan kylkimyyryläiseksi, jutellaan, kurnutetaan, pusketaan paljon.

Mukavaa viikonloppua!