sunnuntai 21. toukokuuta 2017

pysäyttäkää mopo!

Olisikohan sellaista muutosta ollutkaan, joka ei poikisi toista muutosta!
Ei mitään ykskaks-yllättäin-muutosta kuitenkaan, mutta antoipa vähän potkua tuo keittiön pyöritys pyöritellä vähän muutakin. Pikainen soitto miniälle, että puhuitkos joskus taannoin jostain koulupöytätarpeesta? Tunnusti puhuneensa, joten sitten mentiin. Ikeaan. Taas.

Rinsessakaarti kun usein viihtyy täällä mummulassa, niin välillä on vähän vattalihakset (hehhehe, mitä ne on) piukeena, että joko nyt rysähtää!! Olohuoneen työpöytä on välillä ollut kovilla kun sen ympärille ryhmittyy kolme piirtelijää tai läppärillä katsellaan leffaa, pöyttän nojataan ja sitä tönitään, eikä ne pienet jalatkaan aina meinaa pysyä edes tuolilla...irrallinen pöytälevy pukkijaloilla -kaikenkaikkiaan kovin kevyt versio- on ollut sitä luokkaa huonekalu, että sitä on saanut olla säätämässä takaisin hollilleen kerran jos toisenkin.


 Aika ajoin olen tsekkaillu niin Ikean kuin myös esimerkiksi Tori.fi:n sivujakin josko mieleinen pienikokoinen kirjoituspöytä tulisi vastaan, mutta ei. Ei mitään, edes tuunattavaa.
Nyt viimein iskin silmäni yhteen, joten eikun paikan päälle katsastamaan mikä se on pöytiään.
Oli just eikä melkein!

 Erinomaisena lisänä kolme pientä laatikkoa, niihin mahtuu (harvoin käytetyt) piirustuskynät ja -värit pieniltä käsiltä piiloon. Ja itselle helposti esille otettavaksi (nyt täytyy kyllä potkia vähän itseään)

Tuo kolmen tuolin systeemi on tyttöjen toimesta todettu erinomaisen toimivaksi, ja pienin tykästyi  penkkiin. On kuulemma "hieno pötköttelypaikka".
Saas nähdä kuinka mahtuvat piirustusvälineineen entistä hieman pienmmän pöydän äärelle, minä itse tykkään kovasti.
  
Seinällä roikkuva sisustusrukousnauha on muuten sieltä pian avattavasta systerin puodista, 
tykkään tuosta pienestä(?) lisästä taaulujen välissä -vaikka vanhin rinsessa tuumasinkin, että hän ei tykkää tuollaista uskonnollisista jutuista 😶(kunhan tässä ehditään niin jatketaan juttua sarjassa pakanamummu ja lapsenlapsi...😇)

Pukkijalkainen pöytä muutti rinsessalandiaan, taisi mennä keskimmäiselle ja häneltä pienenpi pöytä siirtyi pikkumarakatille -joka hänkin syksyllä jo menee eskariin!!
On se luojanlykky kun tuota käyttökelpoista tavaraa voi kierrättää noileesti lähipiirissä.

Yksi 'ikuisuus'projektikin tuli saatettua samalla reissulla loppuun. 
Olohuoneen verhot.Vanhat, rakkaat luottoverhot tuntui tunkkaisilta, ne oli liikaa samaa värimaailmaa Svaneforsin nahkajuuttimattojen kanssa. Latistivat toisiaan.

Väriä vähän kaipasin, mutta valkoinen on niin rauhoittava, että hyvä näinkin.

Järisyttävän iso se ero entiseen kuvissa ei ole, mutta livenä huomaa kuinka huikea se oikeasti on.

Heikääpä taas!

keskiviikko 17. toukokuuta 2017

kohta se on totta....

Ehkäpä jo ensi viikolla.
Systerin puoti, meinaan.
Täällä Tampereella, Sammonkadulla, numerossa 22-24.
Löytyy myös facebookista ja instagramista nimellä IDEAHUONE.
Verkkokauppaa ei toistaiseksi ainakaan, mutta posti kyllä kulkee, kurkkikaapa päivityksiä.

Uutta ja vanhaa, tuunattua ja tuunaamatonta ja mitä lie.
Tässä ihan pikkuisen esimakua muutaman kuvan voimin.







Jännityksellä odotellaan ☺

maanantai 15. toukokuuta 2017

pikakuulumiset & pikaBLOBBIS

Äitienpäivä tuli ja meni, täällä aurinkoisissa ja iloisissa merkeissä, jossain kuulemma tuli lunta kunnolla. Äyk.

Rinsessat vietti täällä mun luona toistaiseksi viimeisen pitkän viikonlopun, sunnuntaina sitten kotiinhaun yhteydessä kokoonnuttiin tänne koko poppoolla. Rinsessat teki "älä vaan katso tänne"-systeemillä kortteja edellisenä iltana, tatskaava poika toi ihan omanoloisen kukkaviritelmän, miniä suklaata, miniän poikaystävä teki herkullisen kakun, lisänä rokassa yksi tanskanvieras, puutuvana valitettavasti systeri (jolla vuosisadan flunssa -tuupppaa vissiin aina muutosvaiheessa iskemään?) perheineen -joten ns. omalla porukalla istahdettiin kakkukaffeelle. 



(juu, meillä on vähän ajan saatossa muuttunut ja  laajentunut tämä perhekuvio, mutta kaikki tulevat keskenään juttuun erinomaisen hyvin, kukaan ei kapuloi ketään millään lailla, päinvastoin)

Nyt on menokenkä jalassa (kutsu syömään) joten mennään pikaisesti eteenpäin.

Kaapeissa ja laatikoissa on ahdasta kaikesta "marituksesta" huolimatta, joten nyt on mahdollisuus hommata edullisesti vaatetta ja kirjoja.
Kaikki vaatteet ovat kerran tai max kaksi kertaa olleet päällä, jämähtäneet sitten toisten jalkoihin syystä tai toisesta, joten pois pois pois! Vonemme päätellä, että jollain on liikaa vaatteita....
Kaikki on nyt ihan spesiaalihinnalla, paljon alle omakustannusten!! (ja ovat muuallakin myynnissä, eivät tosin näin edullisesti kuin teille!!)
Lisää kuvia/tietoja saa halutessaan sähköpostitse, joten jos kiinnostaa, niin meilaile, saan ne heti puhelimeen ja vastaan heti kun ehdin.

 MASAIn ohut, vuoriton takki, irrallinen vyö, ei nappeja, sivutaskut 20€
MYYTY!

 MASAIn villatakki, ei nappeja 20€

 
 MASAIn mekko/tunika sivutaskuilla, 20€

 
 Saint TROPEZIn ihana paita, kokeiltu, mutta mulle pieni 20€
MYYTY!
 
 Yhdenkoon hauska neuletakki 10€

Kaikki alla olevat sisustuskirjat täysin uudenveroisia, 5€/kpl!!! 




 Mahdolliset postikulut lisätään hintaan ☺

Nyt heipä hei, palailen ihan pian ihan muissa merkeissä!

tiistai 9. toukokuuta 2017

ai miten niin ei muutosta ilmassa

Siinä on jotain maagista kun päästää suustaan ulos, että "ei mulla ole nyt tarvetta mitään muuttaa täällä" kun kaveri on tehnyt kierroksen ja katsonut mitä uutta. (Ei siis niin mitäään, kai)

Ei ollut tarvetta, ei.
Ihan muina naisina aloitin ikkunapesun kun olin ensin ainakin kolme viikkoa manannut, että on ne likaiset, tars tehdä jotain. Ei vaan saanut aikaiseksi ennenkuin tulin vilkaisseeksi tulevien päivien säätiedoituksia: samaa räntää, lunta, tuulta, vettä, pikkiriikkisen aurinkoa.
Jos meinaa äitienpäivänä naatiskella vieraiden kanssa edes suurinpiirtein säällisen näköisessä taloudessa kahden (tanskalais)miehen leipasemaa äitienpäiväkakkua, niin pakko oli tarttua tuumasta toimeen. 

Pöytä piti saada pois tieltä, ikkunalaudat rojuista tyhjiksi...ja samalla hetkellä alkoi ajatus itää!
Koko rinsessakaarti on ollut nyt useana viikonloppuna täällä molemmat yöt, tykkäisin syödä heidän kanssaan samassa pöydässä, mutta en yhtään kökkiä jollain ikean porrasjakkaralla. Tuoleja kun on juurikin se kolme. Katselin keittiötä ja totesin, että enhän saa edes pöytää siirrettyä ilman tiettyjä toimenpiteitä...tai no, saan, muuta en pääse enää ikkunalle.

Tartuin Malm-lipaston laatikoihin, kuskasin ne pois ja siirsin koko lipaston pois keittiöstä.
Tientukoksi muualle.

Johan pääsi ikkunanpesuun!! Pöytä jäi keskelle keittiötä, eteisestä neljäs puutuoli aiempien kaveriksi....näytti vähän tyhmältä, joten veilä viides työpöydän ääreltä.
Jee, viisi tuolia ja tarvittaessa mahtuu vaikka pari lisää jos on enemmän syömämiehiä.
 Seinä alkoi näyttää ihan pöljältä hyllyineen kun lipasto lähti.
Eikä rinsessan maalamaalle taululle ollut paikkaa, joten...johan ne siinä olikin!

Ei sitä ihan äkkiä usko mihin pieni keittiö taipuu kun vähän pyörittelee!
Ympäri mahtuu kulkemaan, ja pöydän "vetoisuus" tulee varmaan viikonlopulla testattua, vieraita kun on tulossa 8-9 henkilön verran (eikä mun tartte kuin kaffeet keitellä 😄)

 Ettäkö tientukko?
No, eteiseen. Olin jo pariin kertaan mittaillut, että kun se on niin peijoonin syvä, niin eihän se sinne mahdu. Tukkuu kulkureitin. Tyhjennän kun kerkeen ja myyn pois. Vaan enpäs taidakaan.
 Kuka sitä nyt tuolia eteisessä tarvitsee!
Ei maar, olen tuijotellut tuota alemman kuvan julmettua lehtinivaskaa (ainoaa minkä olen säästänyt) ja tulin siihen tulokseen, että nyt ne lähtee, ei niitä tule kuitenkaan uudestaan luettua, vaikka ajattomia ovatkin (25 beautiful homes-lehteä koko läjä) joten siihen tilalle mahtunee pieni jakkara.
Toivottavasti. Malm tuli jäädäkseen. Ainakin kunnes toisin todistetaan.

Sen verran se keittiönpöydän paikan vaihto aiheutti perhosefektiä, että olohuoneen työpöydän äärestä kadonneen tuolin tilalle tuli makuuhuoneesta pitkä penkki. Toimii.

Mitä jäi makkariin? 
No se ikean ämmänjatko, se rappusjakkara millä istuskelin välillä ruokapöydässä polvet suussa.
Olkoot siellä niin kauan kun ei leipää pyydä.
Tai kunnes toisin määrätään...

perjantai 5. toukokuuta 2017

kesän korvalla + mandalan voittaja


Ensimmäiset lämpimät päivät sai innosta puhkuen käymään pienenpienen parvekkeen kimpuun epätoivon vimmalla, josko tuosta taskun kokoisesta jonkinmoisen olokeitaan onnistuisi taikomaan. 
Alkutilanne oli ankea.
 Pistin joku aika taaksepäin tilaukseen kaislaseinää/matto/mitä-lie-onkaan, tuli tiistaina, joten parveke alkoi muokkautua sen myötä. Hieman tuli kodikkuutta koloseen, mutta kun tila on pieni, se on pieni.
 Olis niin kiva nostaa jalkoja johonkin, mutta jos jakkaran ottaa jalkojen alle, niin tila on täysin tukossa. Aloin kehittelemään suunnitelmaa b. Nettisurfailun tuloksena päädyin taas kerran retkelle tuttuun ruåttalaiseen. Penkin hakuun. Siirsin pöydän vallan toiseen päähän parveketta, ajattelin penkin toimivan laskutilana lehdille, kahvikupeille yms. - tuota pöytääkään kun ei saanut koskaan "käden ulottuville"
Lopulta kävi niin, että pistinkin pöydän kasaan odottelemaan kellariin kuljetusta ja jätin pelkän penkin. Siinä saa lepuuttaa jalkoja ja tila riittää mukeille ja muille tavaroillekin. 
Saman sarjan lepotuolikin löytyi sattumalta löytyöpisteestä halvennuksella, joten matkaanhan sekin lähti. Yleisilme pysyy rauhallisena kun ei ihan kaikki ole vallan eriparia.

 Nurkkaankin löytyi vielä sopivan kokoinen kulmahylly, eiköhän sekin yrttysille kelpaa, ainakin kastelukannu löysi oivan paikan. Harkintaan jäin vielä toistaiseksi josko maalaisin hyllykön siniharmaaksi, passais penkin ja tuolin väriin, mutta onhan tuolla vähän tuota rusehtavaakin, joten laiskuus veti voiton toistaiseksi. Käytäntö näyttänee (toivottavasti jo heti tänään) kuinka toimiva vaiko peräti toimimaton systeemi on....ainakin siellä nyt mahtuu kääntymään niin, ettei tarvitse pelätä tilsivänsä varpaitaan milloin mihinkin. Antaas katsoo jääkö näin.

Orvokit on täyttäneet kukkalootat -ei ihan mennyt alkuperäisen suunnitelman mukaan, piti talvehtineet pelargoniatkin jotenkin saada mukaan, mutta näin nyt pääsi käymään. Katsotaas nyt josko kukkapurkitkin joutuvat/pääsevät majailemaan penkille kun pöytä hävisi...


Ja anteeks kun vähän arvontakin venähti, ei ollut tarkotius ihan näin pitkälle venyttää, mutta kun se menokenkä....noh, joka tapauksessa alakerran naapurin ystävällisellä avustuksella voittajaksi arpastiin:
Joten onnea vaan kovasti!! Meiliä tulee heti pikapuoliin, tai jos näet tämän ennenkuin ehdin laittaa, niin pistäpä sinä minulle osoitetietoja, niin mandala pääsee postiin. 
Kiitos kaikille osallistujille.
 
Muuten tänne ei kuulu normaalia kummempaa, tikutus jatkuu kun kelit on olleet mitä on -vielä ei ole päässyt niin hiki tulemaan, että olis pitänyt kutimet heittää sivuun. Tällä hetkellä puikoilta pukkaa lammaslaumaa ihan holtittomasti ☺

Eipä tänne kummempia.
 Palaillaan taas!!