Olisikohan sellaista muutosta ollutkaan, joka ei poikisi toista muutosta!
Ei mitään ykskaks-yllättäin-muutosta kuitenkaan, mutta antoipa vähän potkua tuo keittiön pyöritys pyöritellä vähän muutakin. Pikainen soitto miniälle, että puhuitkos joskus taannoin jostain koulupöytätarpeesta? Tunnusti puhuneensa, joten sitten mentiin. Ikeaan. Taas.
Rinsessakaarti kun usein viihtyy täällä mummulassa, niin välillä on vähän vattalihakset (hehhehe, mitä ne on) piukeena, että joko nyt rysähtää!! Olohuoneen työpöytä on välillä ollut kovilla kun sen ympärille ryhmittyy kolme piirtelijää tai läppärillä katsellaan leffaa, pöyttän nojataan ja sitä tönitään, eikä ne pienet jalatkaan aina meinaa pysyä edes tuolilla...irrallinen pöytälevy pukkijaloilla -kaikenkaikkiaan kovin kevyt versio- on ollut sitä luokkaa huonekalu, että sitä on saanut olla säätämässä takaisin hollilleen kerran jos toisenkin.
Aika ajoin olen tsekkaillu niin Ikean kuin myös esimerkiksi Tori.fi:n sivujakin josko mieleinen pienikokoinen kirjoituspöytä tulisi vastaan, mutta ei. Ei mitään, edes tuunattavaa.
Nyt viimein iskin silmäni yhteen, joten eikun paikan päälle katsastamaan mikä se on pöytiään.
Oli just eikä melkein!
Erinomaisena lisänä kolme pientä laatikkoa, niihin mahtuu (harvoin käytetyt) piirustuskynät ja -värit pieniltä käsiltä piiloon. Ja itselle helposti esille otettavaksi (nyt täytyy kyllä potkia vähän itseään)
Tuo kolmen tuolin systeemi on tyttöjen toimesta todettu erinomaisen toimivaksi, ja pienin tykästyi penkkiin. On kuulemma "hieno pötköttelypaikka".
Saas nähdä kuinka mahtuvat piirustusvälineineen entistä hieman pienmmän pöydän äärelle, minä itse tykkään kovasti.
Seinällä roikkuva sisustusrukousnauha on muuten sieltä pian avattavasta systerin puodista,
tykkään tuosta pienestä(?) lisästä taaulujen välissä -vaikka vanhin rinsessa tuumasinkin, että hän ei tykkää tuollaista uskonnollisista jutuista 😶(kunhan tässä ehditään niin jatketaan juttua sarjassa pakanamummu ja lapsenlapsi...😇)
Pukkijalkainen pöytä muutti rinsessalandiaan, taisi mennä keskimmäiselle ja häneltä pienenpi pöytä siirtyi pikkumarakatille -joka hänkin syksyllä jo menee eskariin!!
On se luojanlykky kun tuota käyttökelpoista tavaraa voi kierrättää noileesti lähipiirissä.
Yksi 'ikuisuus'projektikin tuli saatettua samalla reissulla loppuun.
Olohuoneen verhot.Vanhat, rakkaat luottoverhot tuntui tunkkaisilta, ne oli liikaa samaa värimaailmaa Svaneforsin nahkajuuttimattojen kanssa. Latistivat toisiaan.
Väriä vähän kaipasin, mutta valkoinen on niin rauhoittava, että hyvä näinkin.
Järisyttävän iso se ero entiseen kuvissa ei ole, mutta livenä huomaa kuinka huikea se oikeasti on.
Heikääpä taas!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
♥kiitos kiitos kiitos ♥