Kun ei huvita, niin ei huvita!

Arvatkaapa mikä ei huvita....ei ole huvittanut pitkään aikaan.

Ei, ei ole kyse pyykin silittämisestä tällä erää, se homma on hoidettu.

Ja siitäkin voin ilokseni todeta, että homma pieneni puoleen - niin paljon sattui olemaan kesävaatteita ja Lillan juttuja pinossa mukana, ne sai heittää kaappiin takaisin odottamaan ensi kesää ☺

 

Ei, huvittamattomuus koskee ihan toista asiaa.

Ikkunanpesua!

Keväällä kun oli sen homman aika, taisin aika noileesti luistella Lillan ikkunoita pesemään.

Se oli paljon mukavampaa hommaa siellä.

Tämän huushollin ikkunat pesin nimittäin melkoisen pimeellä viime joulua aikaan, taisi olla vielä iltakin kaiken lisäksi, välineetkin mitenkuten....muuton alla.

Viime viikonloppuna sitten auringonpaiste sopivan alhaalta suoraan ikkunoihin säikäytti

-tars tehä jotain!!

Ihan ensin kuitenkin näytän mitä ihailin paljon enemmän kuin niitä ***** ikkunoita.

Lillan pelargoniat, ei meinaan osoita mitään merkkejä tavehtimisesta!

 

Aikani kun katselin ikkunoita, jotka siis kauempaa katsottuna kokonaisuutena näytti tältä

-silloin kun ei tuijotellut lähempää...

...päätin, että todellakin on tehtävä jotain!!

Joten lähdin käymään Ruåttalaisessa!

Hain vähän lisää TheVerhoa!

Otin keskimmäiset paksut verhot pois.

Nostin sälekaihtimet ylös ja peitin ikkunat valoverholla!

Voi että ihminen on fiksu! Ja laiska !! ☺

 Olishan ne ikkunat voinut pestäkin!

Ei ole edes pakkasta.

Mutta on niin pimeetä!!

Eikä nyt vaan sattunut huvittamaan!

Ei minkäänlaista intohimoa ikkunanpesuun, ei ☺

***

 Ja sitten asiasta aidanseipääseen!

Onko jollakulla tarvetta iPadin suojakotelolle??

Tuo alempi on mun ja käytössä, mutta kun ostin aikanaan kaksi, toisen lahjaksi, mutta sitä kun ei sitten tarvittukaan, niin se on pyörinyt nurkissa!

 Hinta oli jotain reilut 40ekee, saisi kolmellakympillä!

Nyt on pikkuisen menty vauhdilla pari päivää, mutta koitan pikapuoliin saada sen lupaamani kivan jutun tänne...joku onnellinen (toivottavasti!) saa taas jotain kivaa ja ISOA!

(ja huomenna koitan saada Kaijallekin paketin lähtemään, vanhat asiat pois uuden tieltä ☺)

 

C♥U!



Kuka tunnustaa??

Nautiskelevansa alla olevia nautintoaineita?

Juhlamokkaa ja suklaacappucinoa.

Semmoisia olis nimittäin tulossa kipposten mukana ☺

Joko jollain sydän tykyttää, että minä minä minä...?

No, jos se tykyttelijä on KAIJA, niin kannatti tykytelläkin!

Siskon avituksella nimittäin sinä voitit arvonnassa, joten laitapa pikaisesti osoitetta tulemaan,

että saan paketin postiin!

 

Ja iso kiitos kaikille osallistujille, oli kiva lueskella mitä blogistaniassa juodaan.

Nyt tiedän jo mitä luetaankin ja monta muutakin asiaa ☺

Toivottavasti ei käy kuten sille kuuluisalle uteliaalle kissalle....

- sillä aio kysellä teiltä vielä muutakin, en vain ole vielä keksinyt mitä!

Seuraavan arvonna palkinto on nimittäin valmiina, tarvii vain keksiä se aihe mistä nyt pääsette runoilemaan.

♥

Vaniljaisen Liisalle iso kiitos mukavasta pikkupaketista, jo ulkoasu sai hymyn huulille :D

(oli nimittäin niiiiiiin puolipukeisia poikia , että...)

Ja sisältökin sai leveen hymyn aikaiseksi, oli meinaan somia keittiöpyyhkeitä, kynttilää ja marsmalloonia, tyynynpäällistä ja mitä kaikkea - ja kaikki jäi kotiin!

Tyyny löysi heti paikan sängyltä, se olikin ollut lisätyynyä vailla kun otin vaaleanpunaiset hörsöt sieltä pois.

Eiks ole soma kuva ♥

Vasta eilen illalla etsiskelin kotoa koria/laatikkoa/mitälie mihin laittaa keskeneräiset virkkuut ja langat, ne kun tuppaa olemaan aina lattialla silloin kun ei ole työn alla...no, Liisan avulla ratkesi sekin ongelma :D

♥ Kiitos Liisa Ihana, teit muutenkin hyvästä päivästä vielä paremman ♥

♥

Ja ettei pikkutuunailutkaan unohdu, niin roiskastaanpa vielä kuva eiliseltä illalta.

Systeri poikkeili täällä, ja siinä samalla höpistessä piti käyttää aika hyödyksi,

santapaperille löytyi töitä...

Että mä onnistunkin yllättämään itseni - tänne tuli pikkiriikkisen jotain shabby chiciin vivahtavaa tuon hinkkaamisen myötä :D

Oli vähän aneemisen näköinen pinta....piti tehdä jotain, että tulee "elämää" - eiköhän tuo nyt siihen asti mene,  kunnes löydän joskus jostain sen ajan harmaannuttaman rujon käsittelemättömän puupöydän!

Ilonalla joskus oli, mutta kun en pönttö raaskinut ostaa :/

 

Nyt pois pois pois, ihanat kirjat odottaa!!

Palaan kun ehdin - ja keksin mitä teiltä alan kysellä :D

 

C♥U!

*olkaa ihania, itsellenne ja vähän toisillekin*

(ja poistakaa arvontalinkitykset, kiitosssss) 



Ettei vaan tarvitsis istua alas

Jos joku osaa järjestää itselleen ohjelmaa, niin minä!

Piti siis lueskella sisustuslehtiä (ja vähän muitakin) sekä niitä hurmaavia uusia sisustuskirjoja!

Piti!

 

Jotenkin illalla myöhään telkkaria katsellessa alkoi katse harhailla,

yllättävä kyllä ☺

Lähinnä katselin tätä ihanuutta ja ajattelin, että sen pitäis kyllä "tehdä jotain leipänsä eteen",

eli olla muutakin kuin kaunis.

Ja niinpä sitten ihan hipihipihiljaa naapureita häiritsemättä nostelin painavaa rautaa

- ja siirsin sen tämän paikalle

- kas näin -

No joo, tuohan näytti lähinnä vitsiltä!

Kello oli sen verran paljon, että arvelin kellarien automaattilukituksen olevan päällä, mutta kun ei lotossa ollut onnea, niin josko tässä....eikun kokeilemaan!

Muistin nimittäin, että mulla on jemmassa siellä yksi lyhyemmäksi sahattu musta tasonpätkä,

ja kas, pääsin vielä kellariin....ja johan alkoi näyttää heti paremmalta!

Tänään on sitten silitetty reunanauhaa paikalleen ja ruuvattu kansi kiinni jalkaan.

Ja mitäs sitten tapahtui sille ompelupöydälle?

Mä heitin sen eteiseen - kun sain ahaa-elämyksen ☺

(laatikosto meni kellariin odottamaan kesää ja Lillan varastoa)

 

Tämä pöytähän oli eteisessä, se väistyi nyt pois alta

- ja tämä tuli siis tilalle...

Tiesinhän minä kyllä, että se on liian pitkä!

Mutta sehän ei ole ongelma ollenkaan, soitin aamulla Pelle Pelottomalle, eli isälleni, ja kysyin, että kerkeisitkös hetkeksi jeesaamaan, niin katkastaan yks pöytä.

Fiksu mies, ei kysele turhia ☺ - tuli jeesaamaan.

Lopputulos on tässä

Rimpsujakkarakin meni kellariin, josko sillekin vaikka löytyisi ensi kesänä kolo Lillasta

- ja keittiön tuunattu yksilö sopi tänne passelisti.

 

Ettäkö mitä tapahtui eteisen pöydälle??

No, että kierros olisi täydellinen, niin sehän tuli tottakai siihen, mistä kierros alkoi.

Olin jo illalla tsekkaamassa Huutonetit ja kaikki mahdolliset klaffipiironkia etsien...

- ja totesin, että eihän tähän semmoinen mahdu.

Aukinaisena ainakaan.

Mutta tämäpä mahtuu!

Kuinka ollakaan, mun läppäri sai vihdoin ja viimein paikan!

Uskallanko ollenkaan sanoa, että mä olen kovasti paljon tyytyväinen.

Taas hetken matkaa....

 

Tässä kohden palkitsin itseni hyvin tehdystä työstä uunituoreella lämpimäisellä

ja pähkinäkahvilla, nam ☺

Se olikin ensimmäinen kerta aamupuuron jälkeen kun ehdin istahtaa alas..

- ja miettiä mielessäni, että on se kiva kun on sahat ja santapaerit sun muut vermeet,

ikinä kun ei näköjään tiedä mitä mieleen moilahtaa ☺

 

Jos nyt menis istahtaaan taas ja ottais yhden lehden käsiinsä - ja malttaisi istua vaikka kynsien lakkaamisen ajan.....sitten pitäis silittää viimeinkin ne peeeeeevelin pyykit, niitä on jo tullut lisääkin.

Mitä ihmettä ne tekee siellä kaapissa keskenään???

 

Ai juu, ei jäänyt Tapies seinälle, mutta ei jäänyt Leijonakuningaskaan.

Kai minä sitäkin olin jo katsellut tarpeeksi - tai sittne huomasin, että eihän se hyvänen aika sovi ollenkaan tähän värimaailmaan!

Hain makkarista vähän nätimmät nassut tilalle ♥

*****

Arvatkaas olenko yhtään lippusta kirjoittanut arvontaan?!

No en ole.

Joten jos joku vielä haluaa mukaan, niin siitä vaan.

Otan niiden kirjuuttelemisen ja saksimisen ohjelmaan huomenna,

minähän en mitään Randomeita käytä...

 

Joten kunhan tästä ehdin, niin ilmoittelen kenelle kupposet kulkee ☺

 

Siihen asti, have fun!

C♥U!

 

 





Liika on aina liikaa

- mutta mitä sitten.

Joskus saa ollakin.

 

Huomasin taas, että ei onnistu edes yritys lorvia koko päivä ja lukea lehtiä ja kirjoja, ei!

Jossain vaiheessa mun duracell alkaa hyristä ja toimia ja sitten on pakko jotain tehdä

(paitsi silittää niitä pyykkejä - niistähän tulee kohta jo ihan vitsi!)

- ja kun joskus on jumittunut mieleen, että entä jos...laittaiskin kaksi verhoa makkarin oveen.

Olen sitä joskus jo kokeillut, mutta silloin taisi olla kevät ja valoisaa ja jo vähän kai lämmintäkin...ja totesin heti, että juu ei!

 

Mutta nyt tuli sellainen tunne, että miksi makuhuoneeseen pitää muka olla noin suora näköyhteys.

Vaikka se onkin olohuoneen jatkeena, ei se mikään jatke sanan varsinaisessa merkityksessä ole kuitenkaan. Joten pistinpä kokeillen.

 Samalla oli sitten pakko kokeilla josko Tapies sopisi seinälle Leijonakuninkaan tilalle.

Ja kuten yleensäkin, vasta kuvasta huomasi, että verhotanko on ihan liian kapea, joten venytetääs pikkaisen - ja sitten ihmetellään uudestaan...

 Joo, hyvä, mutta ei kuitenkaan hyvä - taitaa tulla reissu ruåttalaiseen hakemaan vähän näyttävämpi tanko. Jos siis päätän jättää näin!

Ja kuten ylemmästä kuvasta huomaa, Tapies ottaa kaikki heijastumat ja huomaa että se on ajan vähän ryppyyn vetämä, joten pois pois - niin paljon kuin siitä jostain syystä tykkäänkin, niin sillä täytyy olla se just sopiva, oma paikkansa.

Sen jälkeen kun se menetti paikkansa Singerin tultua eteisen seinältä, se on majaillut seinäää vasten kirjahyllyn päällä, mutta nyt siellä on pinkki peili - joka menetti paikkansa kellorumban myötä.

Taitaa Tapies muuttaa kellariin.

 Leijonakuningas ainakin tuli takaisin paikalleen.

Mä olen tainnut tottua tuohon nassuun ☺

 Tunnelmallisia viikonlopun hetkiä teillekin!

 Minä hilpasen kohta taas saunaan, jäi joku kumma vilunhytinä päälle kun päivällä olin pari tuntia rinsessojen kanssa leikkikentällä sillä aikaa kun isi oli kuvauttamassa yksveetä valokuvaamossa

- ja äiti oli koiran kanssa Seinäjoella vetämässä taas pyttyä ja pokaalia ☺

Ihan hurja koiruus ♥

Hiiritossut oli muuten kolmeveelle mieleiset, ja nyt viisvee odottaa omiaan mielellään heti eilen -että ei mitään kiirettä ☺ -silmät on vielä kaupassa...

♥Naatiskellaan♥

- kuka mistäkin....minä vaikkapa siitä, että kun tämä valkoinen hirvityksen kammotus taas joskus viimein häviää, se tietää sitä, että kesä on lähellä ☺

Jaa, että enkö tykkää lumesta ja talvesta?

No EN!

Korkeintaan joskus Lapissa koiravaljakkoajelulla, moottorikelkalla tai issikkaratsastuksella!

Ja se on harvinaista herkkua se, nykyisin!

 

Mutta nauttikaa te!

C♥U!

ps. huomenna arvotaan !



Mouse in the house

Kokeiluversio.

Huomenna tietää kelpaako.

 Ei mulla muuta.

...saunaan...

 

cu!



Aurinkoinen

...tunnustus meinaan!

Että muuten oli vaikea sana, tuli tunsuntus, tuunustus, tunnutsus -taisi tulla muutakin, tommoista mun bloggaus olis jollen oikoluksi oikolukisi tekstiäni....ajatuksen nopusella nopeudella kun kirjoittelee ja veilä vieä vielä tuo hiitihiirikynä kädessöä sormien välissä, niin teksit on emelkein lukukelvotonta enenkuin ennenkuin sen "siivoan"

 

HUPS! Tommottista!! (apua)

 Auttaiskohan jos vähän hidastasi vauhtia ja tekis kerralla "kunnolla"?!

Pääsiskö itsekin helpommalla...

 

Kirsi vippas mulle siis aurinkoisen tunnustuksen!

Onneksi kukaan ei muista mitä mä joskus ennen olen tämmöiseen vastaillut, todistusaineistokin on poistettu, joten näillä mennnään!

Ja näihin mun pitäis vastata:

 

Lempinumero(T)

Edelleen sama kuin aina, ja yhtä hukassa: viikon oikea lottorivi

Alkoholiton suosikkijuoma

Light-Cola, vesi, olut (okei, jos ei saa olla edes sen verran alkoholia, niin ALKOHOLITON olut, perhana!

Lempieläin

KiSSa(t), isot ja pienet, TiIkERi♥ JeLLonA♥ -niin kauan kun ei vastaan tule kadulla -paitsi noi pikkukissit, ne voi tulla vaikka syliin. Ja uniin. Ja elämään. TiEtenKiN!!

Facebook vai Twitter

Hyvällä menestyksellä vältellyt molempia! paaaaitsi kaks viikkoa facessa! Riitti, kiitti!

Intohimoni

Tässä kuulkaa loppuis tila jos alkaisin luetella!

Mä suhtaudun kaikkeen intohimoisesti!

Tai sitten en suhtaudu ollenkaan.

Suosikkiviikonpäivä

Kaikki päivät!

Paitsi ne ihan paskat.

Tosin on niilläkin kai tarkoituksensa...!

Suosikkieläinkukka

Kukka....☺

(ks. Kirsin blogi, Kukka on IHAN kuin mun edesmennyt Santtutyttöni)

Okei, okei, ei siinä vissin tuota kukkaa tarkoitettu!

Melkein kaikki kukat.

Milloin mikäkin, kunhan ei o keltainen -paitsi joskus ☺

 

Voi kauheeta, nyt mun pitäis pistää tämä vielä eteenpäin, ei hajuakaan kuinka monelle

-vielä vähemmän kenelle, mutta otottakaas tolorekset.....mää mietin pari päivää...

 

Joo!

EENALLE
BIKKELLE

RIPULLE

CHERILLE 

Kaikilla on mukavasti asennetta, jokaisella omanlaisensa!

Sunnuntaina klo 18.00 päättyy tämänhetkinen arvonta!!
Vielä ehtii...

 

Kiitos ja näkemiin taas hetkeksi ☺
Nyt töihin .... ja sitten lehdet, kirjat...

* see u *



Ihana ja ihmeellinen!

Blogistania!

Aika kummallinen paikka kaiken kaikkiaan kun oikein ajattelee.

Ihana ja ihmeellinen.

Ja ainakin allekirjoittanutta kohdellut sillkihansikkain, voisi sanoa.

Joku joskus pikkiriikkisen tölvässyt, mutta sattuuhan noita ☺

(vissiin muillakin hulluilla on halvat huvit...?)

 Mitäs minä täällä blogistaniassa ajallisesti olen ollut...joulukuun alkupäivinä tulee kaksi vuotta

-ettekä usko kuinka nopeasti aika on mennyt!

Postauksia yhteensa viitisensataa - ja ei, se ensimmäinen blogi ei ole tallessa.

 

Tänä aikana olen tavannut kymmenkunta ihmistä, joita ilman blogistaniaa en varmasti olisi tavannut!

Ja kaikki aivan huipputyyppejä ♥

Viimeisin tapaaminen on aika hyvä esimerkki; Mirstaakkeli tuolta Syrjälandiastaan tuli hakemaan sunnuntaina parit töppöset ja yhden Lillassa olleen härpäkkeen ( oli paviljongissa, se missä roikkui liuta sydämiä) - ja kysäisin heti melkein ovella, että eihän sulla kauhee kiire ole, tuos on just keitettyä kaffetta ja uunista tullutta piirakkaa.

No, ei ollut....ja sitten me istuttiin ja höpötettiin seuraavat viisi tuntia!

Ihan niinkuin oltais aina tunnettu ☺

Ja uskokaa vaan, tullaan höpöttämään varmasti vielä paljon!

*** 

Yks päivä tuli Sitä & Tätä -blogin Tuijalta meilissä kuva lusikasta ja kysymys että kelpaiskos Lillaan.

Muisti perhana kesän kahvihetkeltä, että oli puhe sokerilusikasta, jota olen metsästänyt kirppareilta, mutta ei vaan ole vastaan tullut!

No, nyt Kusti polki ja posti kulki.

Ja samana päivänä posti toi toisenkin kivan lähetyksen, Mehtäemäntä oli niin onnellinen arvontavoitostaan, että ilahdutti minua ihanalla pannunalusella (joka toimii lämpötyynynäkin) ja karkkipussilla, namskis!

 Eräs ihana nimeltä mainitsematon postitti Rinkisen Katjan uuden kirjan.

Ja kun vielä tuli yhdestä arvonnasta palkintona nahkaranneke, ja toisesta Essien kynsilakka, niin on kuulkaa ainakin meidän tienoon postityttö leipänsä tienannut ☺

 Vaniljaisen Liisalta on kuulemma postia tulossa ☺

Eikä ole kauankaan kun Asemanlaidalta tuli Sadulta pakettia yhteisesti systerille ja mulle ♥

En varmaan taaskaan muista puoliakaan edes näistä viimeisistäkään.

Anteeksi kamalasti jos unohdin jotain tärkeetä!

 

Ja kaiken sen lisäksi saan melkein pävittäin ihania, ilahduttavia sähköposteja!

Vau! - ja kaikki tämä vain ja ainoastaan sen vuoksi, että olen joskus älynnyt saada hullun päähänpiston alkaa kiusata ihmisiä (näköjään) ehtymättömällä tulvalla ties vaikka ja millä höpötyksellä!

 

Kiitos ihanat!

Kaikki te siellä!

 

Mistä tulikin mieleen, että pistetäänkös sunnuntaina poikki tämän hetkinen arvonta, alkaa näköjään vähän vauhti hiipua...

Päästään sitten aloittamaan seuraava  - meinaan tuoda mun lempi/luottokaupasta Casamonicasta jotain mukavaa palkinnoksi!

 

Kirsiltä sain pari päivää sitten tunnustuksen, palaan siihen seuraavalla kerralla, mutta sitä ennen meinaan ottaa pienen paussin, posti on nimittäin kantanut vähän jotain muutakin!

Ja kaikki nämä odottavat lukemista!

Koti ja keittiökin tuli tänään tähän nivaskaan lisää...

 Samoin on lukematta nämä!

Ja postissa on tulossa Belle Blancin joulukirja,

samoin Ihanan Ilonan uutukainen...

Joten saatte arvata mitä aion tehdä muutaman seuraavan päivän ajan!

Eikä se ole pyykin silittämistä - edelleenkään ☺

 

PS.

Käyn joku päivä Casamonicassa kameran kanssa, mutta tässä vähän esimakua

(jos vielä jaksatte....) - yksi suloisista uutuustuotteista, tämä oli ihan pakko saada ♥

Näppärä ja kaunis kapistus!

 

Have fun!

Ja tervetuloa uudet ja vanhat!

C♥U!



Rakas romu

Näin ne jutun aiheet juuttuu jonnekin korvan taa, mielen sopukoihin tai minne milloinkin.

Tämäkin on odotellut vuoroaan jo ties mistä asti, taisi olla Satunnaisen Paula, jolta lähti -ja siitä on kyllä jo jokunen tovi.

Ei nytkään pitänyt kyllä vielä postata yhtään mitään, mutta kun meinaa juttuja tupata ruuhkaksi asti välillä.

- ja mun pääni on niin hatara, ettei siellä pysy kuin tukka, niin pakkohan tässä on.

Saa sitten seuraavaksi höpistä tästä ihmeellisestä blogistaniasta.

Ja on siellä jo muutakin jonossa...korvien välissä...

 

Mutta se rakas romu.

Minähän funtsasin ja tiirailin, katselin ja mietiskelin

-en nyt hirrrrveen aktiivisesti, mutta sillai samalla lailla kuin mun katsekin yleensä harhailee.

Puolihuolimattomasti, mutta rekisteröi kuitenkin aika tavalla.

Ja arkistoi jonnekin....mistä minen niitä ihan välttämättä heti löydä.

Eikä aina ole kyllä niin tarpeellistakaan...

 

Niin, siis se romu, Rakas Romu ♥

Se on vähän ajan hampaan syömä, varmaan jonkun muunkin hampaan.

 Se on haistellut maailman tuulia niin että nenäkin on vähän hassun näköinen.

On sinne tainnut joskus joku sormikin eksyä.

 Kaikenmoisia juttujakin se on niin kuunnellut antaumuksella, että korvatkin repsottaa.

 Hän on Taneli.

Kulkenut matkassa kauan...tosi kauan.

 Oikeastaan minä olen vissiin kulkenut Tanelin matkassa.

Meillä kun on ikäeroa vuoden verran -ja minä olen se nuorempi ☺

Tuolla hyllyllä on hänen paikkansa, pikkuisen piilossa rakastavilta käsiltä, rakastaa saa toki edelleenkin, mutta pikkiriikkisen valvovan silmä alla. Hellästi.

Tämän ja muutaman muun jutun ottaisin mukaan, jos....mutta toivottavasti ei tarvitse.

Elellään täällä vaan.

 

Huomasin, että vaikka tykkään siitä ja tästä, monesta asiasta, jutusta ja huonekalusta,

niin niihin ei ole mihinkään sellaista kiintymyssuhdetta, että en voisi luopua.

Ne on korvattavissa.

Tunnemuistot ei.

 

Mikäs sinun romusi on, rakas romusi?

Tartupa haasteeseen, jollet ole vielä... 

Palaillaan pian!

C♥U! 



Kellopeli(tystä)

Kuinka monta kelloa ihminen tarvitsee ollakseen ajoissa joka paikassa?

Minä en siis juurikaan myöhästele -jos pitää olla tasalta jossain, niin olen tasalta.

Töissä pitää olla varttia vailla, siellä olen yleensä seitsemäntoista vailla -ehdin just heittää kassin sinne mihin sen yleensä heitän, napata GeorgeClooneyn mukaani ja hakea kahvin ja kipaista neukkariin.

Siis että niinkuin mitä??

Noh...

 Tämä on koti-Clooney, sisko mua joskus tällä ilahdutti, töissä on työ-Clooney!)

Ja että tuokin kaikki tapahtuu ajoissa ja kunnialla, mulla pitää olla kello melkein kaulassakin.

Kädessä muuten ei ole, ei ole ollut vuosikausiin.

Mutta mennääs asiaan, eli kelloihin.

Tuossa edellisessä postauksessa mainitsin, että kellolle pitää tehdä jotain, tälle siis:

Kellossa ei itsessään ole mitään vikaa, mutta en vaan tykkää sen väristä just tuossa paikassa, noiden huonekalujen yhteydessä.

Kellohan on alunperin hommattu edelliseen asuntoon tummanviinipunaisen seinän kaveriksi,

ei tänne, näihin väreihin.

Joten minähän pirautin lauantaina Monikalle Casamonicaan, luottokauppaan.

Ja siellä oli vielä kello, jota olin jo katsellut moneen otteeseen, mutta en vaan ollut vielä napannut mukaani....nyt tassuttelin siis sinne!

Ja avot! Son siinä!

 Tuli sitten viimein hollattua kello oikealle kohdalleenkin, se on ollut koko ajan vähän "sinnepäin"

Enkä mä hukannut suinkaan sitä toista kelloa, nappasin takaseinältä pinkin peilin pois ja pistin kellon tilalle.

 

Ei sillä, että se värinsä puolesta siihen passais sen kummemmin, mutta nyt kun istun tässä läppärillä, näen kellon nenän edessä, samoin se näkyy tuonne mun vakkari-tv-löhö-lukutuoliini...jopa, vaikkei olis "silmät päässä" ☺

(laiskuus on ilomme, patalaiskuus intohimomme)

Eikä tuon kellon naksutus kuulu enää makkariin, mä olen nimittäin neuroottinen kellojen napsutuksen, raksutuksen, tikutuksen ja takutuksen suhteen -yöllä pitää olla hiljaista!!

Kun nyt on kelloista puhe, niin on niitä muitakin, tämä on tuossa väliseinässä, on ollut koko ajan.
Edellinen asukas nimittäin jätti sen mulle. Pyynnöstä.

 Eteisessä on kello.

 Kylppärissäkin on.

 Sitä minen tiedä miksi tämä yksi kello on täällä!
Tämä on nimittäin Lillan pihakello!
Kai mulla joku ajatus on ollut kun olen tänne sen tuonut....tai sitten ei...

 Arvatkaas onko mulla makkarissa kelloa.
No Ei!
Tai siis on -jos tämä nyt kelloksi lasketaan.
Vedettävä joka ilta, muuten se on ihan pihalla, pimeellä ei edes näe mitä se näyttää
- sitten kun alkaa olla sen verran valoisaa, että alkaa suurinpiirtein nähdä kellotaulun, tiedän että alkaa olla aamu...ja silloin yleensä kuuluukin jo puhelimen herätys.

Puhelin on olohuoneessa. Singerin päällä.
En kelpuuta sitä makkariin ollenkaan.
Eli rauha makkarissa, niin joku voi jopa nukkua säälliset yöunet ☺

On yksi kello, jota melkein kaipaan.

Tämä palveli vuosikausia, sitten veto vaan hyytyi -enkä ole tähän päivään mennessä tullut tarkistaneeksi saisko tähän vaihdettua pariston....
***

Tiedätteks muuten miltä Clooneyn takapuoli näyttää....

Tältä:

♥
☺☺C♥U☺☺