Liika on aina liikaa

- mutta mitä sitten.

Joskus saa ollakin.

 

Huomasin taas, että ei onnistu edes yritys lorvia koko päivä ja lukea lehtiä ja kirjoja, ei!

Jossain vaiheessa mun duracell alkaa hyristä ja toimia ja sitten on pakko jotain tehdä

(paitsi silittää niitä pyykkejä - niistähän tulee kohta jo ihan vitsi!)

- ja kun joskus on jumittunut mieleen, että entä jos...laittaiskin kaksi verhoa makkarin oveen.

Olen sitä joskus jo kokeillut, mutta silloin taisi olla kevät ja valoisaa ja jo vähän kai lämmintäkin...ja totesin heti, että juu ei!

 

Mutta nyt tuli sellainen tunne, että miksi makuhuoneeseen pitää muka olla noin suora näköyhteys.

Vaikka se onkin olohuoneen jatkeena, ei se mikään jatke sanan varsinaisessa merkityksessä ole kuitenkaan. Joten pistinpä kokeillen.

 Samalla oli sitten pakko kokeilla josko Tapies sopisi seinälle Leijonakuninkaan tilalle.

Ja kuten yleensäkin, vasta kuvasta huomasi, että verhotanko on ihan liian kapea, joten venytetääs pikkaisen - ja sitten ihmetellään uudestaan...

 Joo, hyvä, mutta ei kuitenkaan hyvä - taitaa tulla reissu ruåttalaiseen hakemaan vähän näyttävämpi tanko. Jos siis päätän jättää näin!

Ja kuten ylemmästä kuvasta huomaa, Tapies ottaa kaikki heijastumat ja huomaa että se on ajan vähän ryppyyn vetämä, joten pois pois - niin paljon kuin siitä jostain syystä tykkäänkin, niin sillä täytyy olla se just sopiva, oma paikkansa.

Sen jälkeen kun se menetti paikkansa Singerin tultua eteisen seinältä, se on majaillut seinäää vasten kirjahyllyn päällä, mutta nyt siellä on pinkki peili - joka menetti paikkansa kellorumban myötä.

Taitaa Tapies muuttaa kellariin.

 Leijonakuningas ainakin tuli takaisin paikalleen.

Mä olen tainnut tottua tuohon nassuun ☺

 Tunnelmallisia viikonlopun hetkiä teillekin!

 Minä hilpasen kohta taas saunaan, jäi joku kumma vilunhytinä päälle kun päivällä olin pari tuntia rinsessojen kanssa leikkikentällä sillä aikaa kun isi oli kuvauttamassa yksveetä valokuvaamossa

- ja äiti oli koiran kanssa Seinäjoella vetämässä taas pyttyä ja pokaalia ☺

Ihan hurja koiruus ♥

Hiiritossut oli muuten kolmeveelle mieleiset, ja nyt viisvee odottaa omiaan mielellään heti eilen -että ei mitään kiirettä ☺ -silmät on vielä kaupassa...

♥Naatiskellaan♥

- kuka mistäkin....minä vaikkapa siitä, että kun tämä valkoinen hirvityksen kammotus taas joskus viimein häviää, se tietää sitä, että kesä on lähellä ☺

Jaa, että enkö tykkää lumesta ja talvesta?

No EN!

Korkeintaan joskus Lapissa koiravaljakkoajelulla, moottorikelkalla tai issikkaratsastuksella!

Ja se on harvinaista herkkua se, nykyisin!

 

Mutta nauttikaa te!

C♥U!

ps. huomenna arvotaan !