joulutusta ja ongelmanratkaisua

Eilen oli pienen junamatkan päässä mukavaa joulunalusohjelmaa,

 joten sinne junaanhan minä sitten taas istahdin heti aamusta.

Parolan asemalla oli bloggareiden kirppari/myyntitapahtuma ja Parolan Rottingissa joulun avaus.

Sinne siis.

Ziisus sentään, siellä oli muutama muukin paikalla! Heti yhdeltätoista kun ovet asemalle aukesi oli jonossa ainakin sataviisikymmentä naista ja jokunen mieskin.

Kuvia siitä rysiksestä en viitsinyt ottaa, olis ollut melkoinen homma deletoida tuntemattomien kasvoja, ei sitä nyt blogiin ihan mitä tahansa voi laittaa.

Veikkaisin, että kaikki ovat olleet tapahtumiin tyytyväisiä. Toivon ainakin niin.

Itse sain taas yhden ongelman ratkaistua:

 Lankoja tuppaa olemaan siellä sun täällä, nyt saan tuupata sekä odottavat että jämät tuonne Parolan aseman Katjan taituroimaan isoon säkkiin. Saa olla näkösällä tai oven takana piilossa, ihan fiiliksen mukaan. Näppärä pussukka. Nuo teki niin hyvin kauppansa, että hyvä kun sain omani vaikka olinkin heti aamupäivästä paikalla -toisen kerran kun myöhemmin poikettiin oli enää muutama hassu pussi, ei enää löytynyt yhtä mitä olin lahjaksi ajatellut vaan en tullut heti ostaneeksi. Huoh.

Diagnoosi:sisustusmanian Marialta tarttui mukaan kyltti josta mietin, että kotiinko vaiko Lillaan.

Antaas katsoo. Kyllä se paikkansa löytää, sekin.

 Kaikenlaista kivaa oli tarjolla, näihin hamam-pyyhkeisiin olisi ollut helppo sortua jollen jo olisi Istanbulista niitä ostanut. Hyvä kun ovat tännekin rantautuneet.

 Sillä myöhäisemmällä käynnillä jono ulkoa oli jo pois, sisällä riitti kyllä väkeä.

Parolan Rottinkiin oli saapunut joulu.

 Ensimmäisen kuvan tarjotin lähti matkaan, sille oli tilausta, mutta siitä enemmän sitten kun kokonaisuus on kasassa...

  Matkaan tuli "mutkaa" kun poikettiin Call it home-blogin Katilla ja sinne mennessä kurkattiin Turengin huutokauppakamarille -joka aiemmin on ollut ihan perinteisellä kauppasysteemillä toimiva. Vahinko vaan (vaiko onni sittenkin??) että tavarat myydään nykyisin huutokaupassa, siellä olisi nimittäin voinut tovi jos toinenkin kulua...melkoinen tavarataivas!

Voispa kaiketi sanoa, että jos huutokaupat on sinun juttusi, niin kannattanee poiketa...

Oli kiva päivä, taas kerran.

Elämä on...hyvää. Kiitos mukavalla seuralle, kiitos kahveista ja kakuista, glögeistä ja pipareista.

Eiköhän tästä pikkuhiljaa ala joulufiiliksiä löytyä!

♥ Oikein hyvää ensimmäistä adventtia ♥

Addiktio tämäkin!

Se on varmaan tullut huomatuksi kerran jos toisenkin, että huushollissa tuppaa välillä lähtemään lapasesta. Ai, miten niin välillä? kysyy siellä jo joku.

No, aika useinkin. Milloin mikäkin.

Nyt olen niin puikkoihin koukussa, että olis kiva saada sukkia taas maailmallekin.

Sukatkin on siis lähtenyt lapasesta!

Onneksi moni pari on jo löytänyt tiensä mikä minnekin, mutta aina näitä vaan tuppaa tulemaan...

Enimmäkseen tulee tätä pitsisukkaa monen mittaisella varrella...

... tai tätä iki-ihanaa piirakka, varrella tai ilman.

 Näitä voi molempia tilata oman mieltymyksen mukaan, tykkään mahdottomasti tehdä kumpiakin!

Valmiina löytyy nyt nämä:

1. Pitsi, lyhyellä varrella 15€, koko 39-40

 2. Varreton piirakka, 38-39, 13€

3. ja 4. Lyhytvartinen piirakka, 38-39, 15€ (näitä siis kahdet samankokoiset)

 5. Pitkät pitsit, 39-40, 25€

6. Joulunpunaiset, 38-39, 20€ (toisessa sukassa sydän)

 7. Joulunpunaiset sydämillä, 38-39, 20€

 8. Punaiset pitsit, 38-39, 25€ -valmistuu just

9. Harmaat pitsit....juuri aloitettu, erkkikään tiedä minkä mittaiset/kokoiset....toiveita??

Suklaanruskeat piirakat on puikoilla nekin, vaan missähän ne on....

Eli saapi kamalan mielellään ostaa itselleen tai vaikka pukin konttiin, eiköhän ne postitkin taas ensi viikolla kulje jos ei nyt ihan normaalisti niin kulkee kuitenkin.

Hinta sisältää postimaksun! 

Jos haluat sukkia ostaa, niin pistäpä varaus kommentteihin ja meiliä perässä!

♥ Ja eikun takaisin puikkoihin ♥

kuusi kuvaa ja vähän päälle

Näyttää olevan perinne, että Pirkko Elämää ja elämyksiä-blogista haastaa laittamaan kuusi kuvaa kesästä. No sehän vaan passaa! Kesäihminen kun olen.

Toivottavasti kukaan ei vaan keksi, että kesällä pitäisi laittaa kuusi kuvaa talvesta. Vois tulla hepuli.

Eilen sain läppärin kotiin uudessa iskussa, en oikein edes tiedä mitä kaikkea on tehty, mutta näyttää olevan sen verran uusia kuvakkeitakin ruudulla, että jotain on.

Mutta se perhanan kymppi, se on pois, luojan kiitos. Se pisti koneen ihan sekaisin!

Nyt kun avasin koneen, näytti siltä, että missäs mun valokuvista on osa...kymppihän onnistui hukkaamaan jo osan, joten meinasi paniikki iskeä!! Vaan kun on tuttu seiska taas käytössä, niin löytyihän ne. Osa oli mennyt piiloon. Mutta ne kympin hukkaamat, ne on hukassa.

Vaan asiaan, kuusi kuvaa, ollos hyvä -nautitaan hetki kesästä  kaiken tämän liukkaan kaljaman keskellä:

 Kun tuo matikkapää on aina ollut ihan omansorttisensa, niin tuli yks bonuskuvakin.

Lillan kesä. Voijjettä, on mun niin ikävä. Mutta onneksi ensi kuun jälkeen ollaan jo ensi vuodessa ja talvi alkaa taittua kevääseen ja sitten se onkin ihan melkein yks hupstuijaa kun ollaankin jo taas Lillassa. Kai tämän talvenkin tässä välissä kestää. Kutimien ja leffojen kanssa...?

Mutta asiasta viidenteen. Olen jo sen verran monta kertaa tullut maininneeksi Parolan Rottingin, 

että mainitsenpa nyt taas kerran. Tulevana viikonloppuna on siellä joulun avaus, sinne siis.

Minäkin menen, tuletkos sinä? ☺

Ja vink vink, Parolan asemallakin tapahtuu, siellä on kirpparia ja kahvilaa lauantaina.

Joten liikkeelle sieltä, hop hop!!!

En haasta ketään, mutta en pistä yhtään pahakseni jos innostut laittamaan kesäkuvia meidän muiden piritykseksi. Kiitos jo etukäteen!

Ja hei! > Globe Hopen < arvontaan on hämmästyttävän vähän osallistujia! Hopi hopi!

Kunnolla tiltissä!

Menin tässä aamupäivästä koneelle tarkoituksen tuutata postausta maailmalle, 

vaan enpäs nyt sitten kuitenkaan.

Läppäri tiltissä. On kriittinen virhe; aloitusnäyttö ja joku-muu-mikä-lie ei avaudu useista yrityksistä huolimatta, ei kyllä avaudu mikään muukaan sitten millään laillla vaikka kuinka mitä klikkailee, joten ei kun kone kainaloon ja korjaajalle.

Kiva kun viikonloppukin tulossa, saas nähdä kuinka pian saan takaisin.

Jos en windows kymppiä ole tähänkään mennessä juuri kiitellyt, niin nyt en senkään vertaa.

Itse asiassa se saa lähteä. Vanha kunnon seiska takaisin mulle, kiitos!

Vaan olipa asiantynkääkin sen verran, että tuohon Globe Hopen arvontaan on avattu mahdollisuus anonyymiin kommentointiin (leipätekstistä en kyllä pysty tällä haavaa poistamaan tekstiä, jossa mainitaan, ettei se ole mahdollista - jokainen ipadin käyttäjä tietää, että ei tämäkään masiina ihan kaikkeen taivu....tai taipuu moneenkin kun taivuttaa, mutta just nyt ei jaksa vaivautua liian hitaisiin kommervenkkeihin, joten olkoon vielä niin)

Nyt siis arvontaan osallistuminen ja kommentointi onnistuu kaikilta - mutta ehdottomasti sähköpostiosoite kommenttiin mukaan!!!

Eipä tässä sen kummempia, minä otan masiinan kainaloon ja syöksyn tuonne helevatan räntäsateen sekaan !

Äyh, en tykkää!

Viikonloppuja kaikille kuitenkin :)

Olkaa ihania itsellenne. Ja muillekin.

GLOBE HOPE, arvonta ja ...

Täytyy rehellisesti tunnustaa, että en ole ikinä oikein ollut kovin "vihreä".

Siis sillä lailla henkeen ja vereen - tietänette mitä tarkoitan.

Kierrätän kyllä kiltisti kaiken sen mikä on helposti kierrätettävissä, pahvit, lehdet, biojätteen yms.

Mutta jos on viikko, jolloin tulee pelkästään muutama kananmunankuori, niin kyllä ne tahtoo sekajätteeseen mennä...tai tonnikalapurkit...eli on parantamisen varaa.

Mutta yhä enenevässä määrin huomaan kierrättäväni muuta tavaraa, ostan herkemmin uusiotuotteita tai käytettyjä, onneksi on mahdollisuus ihan kotisohvaltakin - ja esimerksi ne mun keräilyeräni, ne LV:n laukut, nekin on kaikki jonkun toisen vanhoja.

Laukkuihin mennäkseni, minä olen just se tyyppi, joka aikaisemmin reissuiltansa mistä milloinkin roudasi kotiin puoli matkalaukullista kenkiä ja laukkuja. Oli niin paljon helpompi kuumina kesäpäivinä tsekata satapäin laukkuja tai sovittaa kenkiä kuin alkaa hikoilemaan sovituskopeissa. 

Jossain kohden tuli herätys, hei haloo, mulla on kahdeksankymmentä paria kenkiä ja kolmekymmentä laukkua. Ainakin. Ja kuitenkin tulee ne tietyt, joita pitää, joista todella tykkää. 

Siinä vaiheessa lähti laukut kuka minnekin, kengät kiertoon, vain ne jäi joita todella käytin.

Tänä päivänä molemmat, niin kengät kuin laukutkin on järkeviä hankintoja. Ja käytössä.

Reilu vuosi sitten oli kuitenkin selkeästi tarvetta sellaiselle pikkuisen isommalle pikkulaukulle, johon menee ne tärkeät pikkutavarat, ei siis se puoli omaisuutta mikä naisilla yleensä kulkee matkassa. Tsekkasin GLOBE HOPEn sivut jälleen kerran, ja ostoskoriin pääsi harmaa KIVI-laukku, joka onkin ollut hintansa väärti ja monessa mukana. helppo heittää fillarin koriin ja jos kori on täynnä saa hihnan niin pitkäksi, että menee turvallisesti olan yli. Muuten tykkään kainalomitasta hihnassa.

Huomasin tosin käytössä, että jos ja kun sinne laukkuun tuuppaa ipadin, niin muulle tavaralle alkaa olla tila kovin vähissä. Arvatkaas löysinkö itseni taas GLOBE HOPEn sivuilta.

Taikina. Nahkataikina. (joka on nyt taas lisätty valikoimaan tilapäisen loppumisen jälkeen!!!)

Voi kuinka monta kertaa kävinkään kuolaamassa. Kunnes sitten...

Siinä ne somasti vierekkäin. Vanha kaveri ja uusi.

 Nyt on Nahkataikina ollut käytössä jonkun aikaa ja täytyy sanoa, että jos joku laukku on vienyt sydämen kertalaakista, niin tämä! Kuinka ihanan pehmeä voikaan olla jo lopettaneen nahkatehtaan ylijäämänahasta tehty, just passelin kokoinen ja kerrassaan mukavan näköinen laukku!

Siinä missä toinen vetää sopuisasti kaiken muun paitsi ipadin, tämä syö melkein mitä tahansa.

Siinä on nyt kulkenut molemmat ipadit, aina matkassa kulkeva "manuaali-kalenteri", puhelin, huulipunat yms pikkusälä, villasukat, sekä jopa kutimet. Aika syöppö siis ☺

 Avaimet ja bussikortti kulkee mukavasti sivutaskussa, joka jää vartalon puolelle.

 Aivan nappi siis! Hihna on samalla lailla säädettävissä kuin tuossa toisessakin. Itse kuljetan melkoisen lyhyenä, kainaloisena.

♥♥ Ja aikamoinen kainaloinen se onkin ♥♥

Alkoikos jonkun muunkin tehdä mieli omaa kainaloista?

Tai jotain muuta kivaa? Hyvä, sillä...

Sain luvan yhteistyön merkeissä GLOBE HOPElta tarjota teille armaat lukijani kaikista tuotteista koodilla  PEPI2015  -10% alennuksen! 

Alennuskoodi on voimassa vuoden loppuun asti!!

Valikoimaa riittää moneen lähtöön ja tarpeeseen tai ihan vaikka vain ilahduttamaan itseään -tai jotakuta toista. Joulukin on lähellä, joten joululahjaksi sopiviin tuotteisiin löytyy oma linkkinsä etusivun palkista.

 Kaikenkaikkiaan koko valikoima on nykyisin suorastaan hämmästyttävän laaja, on kassia ja pussukkaa, kenkää ja sukkaa, essua, korua ja ties mitä. Varmasti monta sellaista tuotetta, joista tulee heti mieleen joku tietty henkilö; "tuo on sopiva juuri hänelle"!

Oma tykästyminen näihin lähti jo vuosia sitten pikku pussukoista, joita oli kiva ostaa lahjaksi ihan extempore - ensimmäisen taisin ostaa kännykälle suojaksi silloin kun ei vielä ollut kaikenlaisia kuoria saatavana. Ja oliskohan merkkikin ollut vielä silloin pelkkä HOPE...?

Käykääpä lukaisemassa GLOBE HOPEn toimintafilosofia TÄSTÄ

- ja tulkaa sitten takaisin tänne, arvonnan pariin!

Sain valita arvontapalkinnon, joka olisi mahdollisimman monelle lukijalleni mieleinen,

ja tässäpä hän: uusi PAKARI-pikkulaukku.

Ei kuitenkaan mikään ihan pieni, koko on 18x20cm.

Värivaihtoehtoja on muutama, mutta pieni leikkimielisyys iski, päädyin tähän vaaleansiniseen ihan sen vuoksi, että elämässä täytyy olla niitä pieniä piristyksiä. Ajatelkaapa kuinka moni pukeutuu juhlissakin silkkaan (pikku)mustaan...laitapa sen piristykseksi värikäs pikkulaukku ♥

Kerro kommentissa mikä valikoimissa oli se tuote, joka vei sinun sydämesi, sillä saat arvan.

Toisen saat linkittämällä arvonnan alla olevalla kuvalla blogisi sivupalkkiin.

Pelkkä "mukana arvonnassa" ei siis edelleenkään riitä...eikä anonyymina voi edelleenkään kommentoida (mutta voit laittaa sähköpostitse osallistumisesi!!)

Ja mikäli sinulla ei ole blogia, johon nimesi linkittyy, niin laitathan sähköpostipostiosoitteen mukaan kommenttiin, varmistetaan näin voittajan nopsa löytyminen!

GLOBE HOPE 

 Onnea kaikille arvontaan!

Ilmoitan arvontapäivän iltana voittajan, ja odotan mahdollisimman pian yhteystietoja, jotka sitten toimitan eteenpäin GLOBE HOPElle. Palkinto postitetaan sieltä suoraan.

♥♥♥

lentäviä mattoja.

Huusholliin tuli kaiken harmauden keskelle vähän väriä joku aika takaperin -aika yllättävästi sinänsä. Ja tästä rahanmenosta saan kyllä osittain kiittää systeriä, mitäs meni tekemään sen postauksensa itämaisista matoista. No, leikki leikkinä, ihan oma vika.

Systeri itse asiassa antoi vain potkua asiaan. Tajusin nimittäin, että jos jotain tori.fistä todella haluaa, niin ei auta, että siellä notkuu joskus ja jouluna. On oltava vähän aktiivisempi. Olohuoneen mattohan löytyikin melkoisen pian kun vaan lakkasi irvistelemästä itsekseen sitä maton hintaa (mikä ei siis sille matolle edes ollut paha). Jatkoin tsekkailuja ihan oikeastaan huvin vuoksi, tinkasin jonkun myyjän kanssa tuloksetta ( ja tein yhden hutiostoksenkin, aina kuva ei kerrokaan kaikkea, mutta se matto jatkoi jo matkaansa) ja ihan hyvä niin.

Sitten näin yhden maton oikeastaan ihan vahingossa, edelleenkään en muista tuliko se vastaan millään ns. normaalihaulla, vaiko vasta myyjän linkin kautta. Laitoin matosta tarjouksen viestinä, se meni läpi aika nopeasti -ja meikäläinen ahnepaska tinkas lisää: jos maksan vielä lisää tämän verran, niin pistätkö pakettiin myös tuon toisen, sen ja sen kokoisen maton (mitat viestissä) -se ei mennyt läpi, mutta tuli vastatarjous pienellä korotuksella...joka sitten meni läpi minulla. Joten eikun nettipankkiin ja sitten odottelemaan postia. Myyjä oli sen verran kiireinen, että sanoi postittavansa seuraavalla viikolla.

 

Joku päivä myöhemmin huomasin, että se toinen matto, se mukaan tinkaamani pakistanilainen on edelleen myynnissä! WTF?

Äkkiä kuva myyjälle, että poistapas tämäkin kun kerran olen ostanut.........meni jonniin aikaa kun tuli vastaus, että se matto on poistettu sieltä jo syyskuussa, ei se ole enää edes myynnissä! Toinen WTF!!

Sitten jo soiteltiinkin ja ihmeteltiin yhdessä mitä tässä on oikein ostettu ja myyty.

Lopputulema oli se, että myyjä ottaa muutaman muunkin maton mukaansa ja tulee henkilökohtaisesti keskisuomesta tuomaan matot kotiin asti. Saan sitten valita kahdesta matosta toisen sen "ostamani" tilalle. Ja minähän rimpautin systerille, että mikäs se sun mattotilanne on tällä hetkellä...taannoin omaa postaustaan tehdessä se oli kondiksessa..."no, jaaaaah, illalla vähän pyörittelin, niin että..." tuli vastaus. Kerroin, että illalla tuleepi pino mattoja tsekattavaksi. Ja systerihän hilpas tänne sikseen kun mattokauppias saapui.

Tämä keittiön matto oli se, jonka ostin ensimmäisenä.

Jotenkin natsas tuo reunaa kiertävä kuvio ja se, ettei keskiosa syö pöytäryhmää hillityllä värityksellään. Ja koko! Harvinainen melkein neliö, ei ihan mutta liki.

Sen menetetyn pakistanilaisen tilalle oli vaihtoehtoina nämä kaksi:

 - ja niinkuin näkyy, niin tännehän ne jäi sitten molemmat.

Olin sitä pakistanilaista ajatellut mielessäni eteiseen, kaverinaan tuossa kolmen oven risteyksessä se valkoinen virkattu matto mikä siinä on ollutkin. Sattui vaan niin, että tuo oranssinpunertava ikivanha antiikkimatto oli just eikä melkein eteiseen sopiva, joten ei kahta sanaa sen kohtalosta.

Virkattu näytti sen kanssa ihan kivalta, raikasti eteisen, mutta....kun nakkasin tuon pienemmän vanhan turkkilaisen sen kaveriksi, niin niinhän siinä kävi, että siihenhän sekin sitten jäi.

Kummasti ne vaan sopii keskenään kaikki vaikka ovat niin erilaisia. Sekin hyvä puoli  siis näissä, että nämä ei oikein jaksa vaivautua riitelemään vaikka olisivat kuinka eri maata ja sukua ☺

 Seuraavissa kuvissa näkee hyvin kuinka kieroja nämä on reunoiltaan, varsinkin tuntuu olevan nämä iäkkäämmät matot. Ei se ollut niin nokon nuukaa vissiin? Vaan kyllähän se näissä passaa, että on vähän sinne päin. Keittiön maton hapsutkin on kuluneet jo kovin eri mittaan...eteisen matossa niitä ei edes enää ole, mitä nyt haituva siellä toinen täällä. Mutta se onkin jo ihan rehellisesti vanhus.

Mitäkö maksoin? Kolmesta yhteensä vähemmän kuin siitä olohuoneen mustavalkoisesta villamatosta.

(joka meni jo uuteen kotiin eikä yhtään ikävä jäänyt)

 Makuuhuoneessa on edelleen Svaneforisin siksak-matot. Ja pysyy.

Kunnes toisin todistetaan?? Eihän sitä koskaan tiedä jos vaikka joku eksyy katselemaan torista mattoja... 

Keittiöön saattaa vielä palata hetkeksi mustavalkoinen Svanefors, antaas katsoo kunhan nyt yksi kadonnut postipaketti ensin löytää perille. Vaan kyllä nämä matot nyt on ainakin talvimatot.

 Eteinen saattaa kevään tullen taas saada punosmaton takaisin ja valkoisen virkatun kaverikseen, keittö saa myös mustavalkoisen viimeistään silloin takaisin. Juuri nyt, juuri tässä talven hämärässä ja pimeydessä nämä tuntuvat niiin oikeilta. 

Takka töhöttämään, kynttilät palamaan, glögilasi käteen....mitäs tässä sen kummempaa!

(ja niin, kartutti se systerikin yhdellä matolla kokoelmaansa)

lukijoita ja bloggareita

Loppuviikon piristys oli pikainen pyrähdys Olgan puodissa,

pikainen tapaaminen muutaman lukijan ja muutaman bloggarin kanssa,

pikainen  parin vaatteen sovitus ja pikaiset herkuttelut.

Varsin pikaista siis.

Iso kiitos mukana olleille, omasta ja Olgan puolesta. Montaa sanaa ei varmaan ehditty vaihtaa, vaan eipä se nyt se pääasia ollutkaan, vai mitä -vaan se, että moni pääsi tutustumaan puotiin.

Joillekin oli tuttu jo entuudestaankin, mutta eipä se haitannut.

Jotkut halusivat vältellä kameraa, mikä oli ihan sallittua, ei ollut tarkoituskaan paparazzata porukkaa,

- joten päätin jättää ne kuvat kokonaan pois, mutta kymmenen meitä siellä lopulta oli. Ja kuhina kävi.

Joten pikaisen tapahtuman pikainen katsaus. Olga piti tunnettuun tapaansa hervottoman hauskan esittelyn tarjonnasta ja ideoista minkä jälkeen porukka hajaantui vaaterekkien sekaan.

 Omaan ostoskoriin eksyi pitkän (eli siitä kuvauskeikasta lähtien) harkinnan jälkeen tuo oikeanpuoleinen mustapohjainen pilkullinen mekko, pari huivia, koska niitä olen vihdoin ja viimein oppinut käyttämään asusteina, sekä tuo alakuvan mustavaloinen tunika. Oli ihan pakko vaikka lompuukki oli vähän toista mieltä. Nyt alkaakin olla meikäläisen osto- ja myyntilompuukki vain matin asuntona.

(kuten toisesta kuvasta huomaa, niin ei tämä mikään mummutapaaminen ollut :D )

Ja ihan muistutuksena: on siellä Olgalla muutakin kuin vaatteita.

 Anteeks kamalasti kuvien surkea laatu, pitäis olla toiset silmät päässä säätöjä tehdäkseen, joten automaatilla mentiin -ja sen nyt tietää mitä kuvat on sillä tähän aikaa vuotta.

Muuten on elämä kovasti paljon rauhallista olevinaan, sukkia pukkaa tasaiseen tahtiin, Lilla saa ne viimeiset syyshommat ja tavarat hakee talvisijoituspaikkojaan. Eli ei mitään ihmeellistä. Sadepäivät meinasi sotkea rytmin ihan tyystin kun ei tehnyt mieli poistua neljän seinän sisältä, sen kyllä sitten huomasi selässään -eli pakko kai tehdä joku lukujärjestys itselleen mihin on selkesti ulkoilu merkattuna oli keli mikä tahansa. Muuten ei ole mökkihöperöitymisestä havaintoja.

 Olohuoneen pöytä on edelleen pitänyt pintansa, ei ole nähnyt sutia eikä maalia.

Pöydän tulo olohuoneeseen kieräytti sen makuuhuoneen mataloitetun hyllykön kuitenkin varastoon ja entisen olohuoneen pikkupöydän makkariin. Se hyllykkö oli vallan mainio lehtihyllynä, mutta juuri silloin kun uni alkoi painaa silmiä ja piti sammuttaa valot....silloin alkoi nyppimään! Eihän sinne lampun nuppiin ylttänyt millään, piti puoliksi nousta sängystä juuri silloin kun teki mieli ainoastaan vetää peitto korviin ja kaivautua syvemmälle sänkyyn.

Pitäiskö todeta, että nyt pelittää taas ☺

Mielensämuuttajan huushollissa tosin tapahtuu aina jotain, mutta palataan siihen tässä joku päivä.

Lentäviä mattoja liikenteessä...

Nyt vain mukavaa sunnuntain jatkoa!