Tulihan siitä...

...aika kaunotar, etten sanoisi!

Pikkuisen himmailen ennenkuin näytän valmista enemmän.

Maalia oli nimittäin vain vähän enemmän kuin tuoksu purkissa, ja pöydän ilme oli aika mielenkiintoinen pelkän pohjamaalauksen jälkeen... sanoisin, että CHABBY CHIC! ...ajattelinkin sitten, että kyllä tuo maali riittää, pidetäänkin ilme vähän rosoisena.

 Ajattelin, että näytän sille vielä vähän santapaperia kun on kuivunut kunnolla...teen vielä vähän kulahtaneemman näköisen kun hinkkailen kohokuvioita ja reunoja...

-mutta-

niin kiva kun noita chabby chic-sisustuksia ja huonekaluja onkin katsella muiden blogeissa, niin se ei kuitenkaan ole se mun juttu.

Meinasin tulla hulluksi (lue: hullummaksi) kun yritin illalla jonkun sisustuslehden takaa olla kurkkimatta pöytää, antaa sen vaan nyt olla!!

Ei onnistunut!

Joten eikun alakaapille katsomaan mitä kaikkia maaleja se on syönyt....

Samalla kun löysin samaa sävyä maalia (jippii!! purkinpohjat!) niin katselin pöytää vähän tarkemminkin kauempaa....vaikka sävy on ollut monessa kohteessa hyvä, se OLI aivan liian kova!!

Tekikö sitten tämä syyspimeys vai maton kellertävyys sen että se vaan tuntui liina raa'alta väriltä.

Onneksi apu on lähellä kun hätä on suuri....takaisin kaapille!

Pikkutilkka keittiön ruokapöydän vaalenpunaista mukaan ja johan alkoi Lyyti kirjoittaa!!

Vitsit, se tuntui heti oikealta!

Yritin ottaa lähikuvaa yhdestä kiemurasta kun maalit oli rinnakkain, mutta paskat tällä valolla mitään tarkkoja kuvia saa! Ja salamaahan minä en käytä!

Joten saatte nyt vaan tyytyä kuvittelemaan kuinka herkku se onkaan ihan ihasen vaaleanpunaiseen vivahtavana ☺

-taitaa tuossa postauksen ylimmässä kuvassa väri näkyä parhaiten, mutta tässä nyt pläjäys kulmasta jos toisestakin!

Ei mulla muuta ☺

Pian muutekseen sitten pukkaa taas arvontaa...

C♥U!-soon!