tiistai 23. lokakuuta 2012

Rakas romu

Näin ne jutun aiheet juuttuu jonnekin korvan taa, mielen sopukoihin tai minne milloinkin.
Tämäkin on odotellut vuoroaan jo ties mistä asti, taisi olla Satunnaisen Paula, jolta lähti -ja siitä on kyllä jo jokunen tovi.
Ei nytkään pitänyt kyllä vielä postata yhtään mitään, mutta kun meinaa juttuja tupata ruuhkaksi asti välillä.
- ja mun pääni on niin hatara, ettei siellä pysy kuin tukka, niin pakkohan tässä on.
Saa sitten seuraavaksi höpistä tästä ihmeellisestä blogistaniasta.
Ja on siellä jo muutakin jonossa...korvien välissä...
 
Mutta se rakas romu.
Minähän funtsasin ja tiirailin, katselin ja mietiskelin
-en nyt hirrrrveen aktiivisesti, mutta sillai samalla lailla kuin mun katsekin yleensä harhailee.
Puolihuolimattomasti, mutta rekisteröi kuitenkin aika tavalla.
Ja arkistoi jonnekin....mistä minen niitä ihan välttämättä heti löydä.
Eikä aina ole kyllä niin tarpeellistakaan...
 
Niin, siis se romu, Rakas Romu ♥
Se on vähän ajan hampaan syömä, varmaan jonkun muunkin hampaan.
 Se on haistellut maailman tuulia niin että nenäkin on vähän hassun näköinen.
On sinne tainnut joskus joku sormikin eksyä.
 Kaikenmoisia juttujakin se on niin kuunnellut antaumuksella, että korvatkin repsottaa.
 Hän on Taneli.
Kulkenut matkassa kauan...tosi kauan.
 Oikeastaan minä olen vissiin kulkenut Tanelin matkassa.
Meillä kun on ikäeroa vuoden verran -ja minä olen se nuorempi ☺
Tuolla hyllyllä on hänen paikkansa, pikkuisen piilossa rakastavilta käsiltä, rakastaa saa toki edelleenkin, mutta pikkiriikkisen valvovan silmä alla. Hellästi.
Tämän ja muutaman muun jutun ottaisin mukaan, jos....mutta toivottavasti ei tarvitse.
Elellään täällä vaan.
 
Huomasin, että vaikka tykkään siitä ja tästä, monesta asiasta, jutusta ja huonekalusta,
niin niihin ei ole mihinkään sellaista kiintymyssuhdetta, että en voisi luopua.
Ne on korvattavissa.
Tunnemuistot ei.
 
Mikäs sinun romusi on, rakas romusi?
Tartupa haasteeseen, jollet ole vielä... 
Palaillaan pian!
C♥U! 


20 kommenttia:

  1. Löysinpä ilahduttavan blogin. Jään seuraamaan. Romusi on suloinen. Meiltä noita vanhoja rakkaita romuja löytyy vanhasta talosta useitakin. Tunnearvohan se kallein on :).

    VastaaPoista
  2. Ihana Taneli, mulla on ihan lähestulkoon samanmoinen nalle, on se täällä blogistaniassakin joskus vilahtanut ;) Ostin sen joskus nappulana kirpputorilta. Omilla rahoillani kai jopa. Se oli pakko saada, kinusin, kunnes mun annettiin se ostaa. Enkä ole katunut :)
    Kiva tietää, minkä ikäinen tuo nalleni noin suurin piirtein on :) Ja vähän kärsinyt on sekin, kokonaan yhden korvan menettänyt raasu jossain matkan varrella.
    Muuten, sulle lähti tänään pieni paketti tulemaan... Kansissa ainakin vähän silmänruokaa, sisään eivät ihan mahtuneet ;))) Ja siitä sisällä olevasta...no se yks juttu, jonka takia lähetys kesti ja kesti, noh...se nyt ei oo ihan semmonen, ku piti, tai ku olin suunnitellut...mutta se on silti <3:llä tehty.. Viet vaik Lillaan kesällä, jos ei muuta...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Liisa ihana ♥
      Saas nähdä mitä sä olet siellä kehitellyt ☺

      Poista
  3. Taneli on kyllä aikas söde. :)

    VastaaPoista
  4. Ihana Taneli, Pepi! Noi on parhaita muistoja ♥

    Mä en löydä mun "Tanelia" enää mistään... Äitikin on sitä yrittänyt kaivella niiden vintiltä, mutta taitaa olla poissa eikä kukaan muista missä. Harmi, sillä se on monesti ollut mielessä ja olisin mielelläni sen meille ottanut.

    Haleja (hellästi molemmille) ♥

    VastaaPoista
  5. Oivoi! Meillä samanlainen kuin teidän Taneli! Tosin se on jo äitini nalle, mutta yhtä rakastetussa kunnossa. :) nimeä sillä ei vaan taida olla?

    VastaaPoista
  6. Ihanan taneli, näkee että on saanut paljon hellyyttä osakseen.

    VastaaPoista
  7. Olen kanssasi samaa mieltä että tunnemuistot säilyy aina ja ovat ihanampia,mutta kyllä tuo sun Tanelikin on söpö.

    VastaaPoista
  8. voi miten ihana tuo taneli. Pehmolelut on kyllä sellasia että minen niihin kyllästy oli ne uusia tai vanhoja..tästä tulikin mieleen..tartteekin tehdä vaikka viikonloppuna oma postaus minimehtäläisten rakkaimmista romuista. Ei ole nimittäin ainakaan valinnanvaikeutta sitä tekiessä :D

    VastaaPoista
  9. Paljon on Taneli nähnyt ja kuullut!! Aivan liikuttava.
    Minulla on pupu, joka on ollut lapsuudesta asti, se on kankainen ja toisista paikoista aivan puhkikulunut ;-D

    VastaaPoista
  10. Ihana Taneli, ei tällaisia aarteita kaikilla olekaan!

    VastaaPoista
  11. Hellyyttävä! Mun rakas romu on tuo mieheni,siltä on jo näkö mennyt eikä suostu optikollekkaan menemään,hän ei kuulemma vanhene eikä hänelle mitään ikänäköä tuu,tekstit ne vaan on pienentyneet. Muistikin pätkii mutta se johtuu liiasta muistettavasta :D .Ei mulla muuta romua sitten taida ollakkaan...

    VastaaPoista
  12. No kyllä tosiaankin on hellyttävä,hyvä mieli tuli tuota katsellessa:)Näkee että sitä on rakastettu,tuo jos osais puhua niin voiskin olla aikamoisia tarinoita kerrottavanaan:D

    VastaaPoista
  13. Ensin pitää sanoa ettei unohdu,Ihana piirustus sulla siellä seinällä valkoisissa kehyksissä,onko lapsenlapsesi tehnyt?Kiva että Taneli on säilynyt sulla, on niin söpö.Uskon että on sulle tosi rakas.Mikä mun rakas romuni on niin niitä on monta,mut heti tuli yks mieleen ja se on rintakoru jota pikkutyttönö pidin,hainkin sen tuolta laatikosta esille. On rihkamaa hopeisen värinen, tuli ihan haikea olo ja äitiä ikävä joka on jo enkelinä taivaalla.Sain tämän äidiltäni.Alankin sitä pitämään,on edelleen mielestäni niin kaunis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana piirustus on rinsessaKultakutrin piirustus, oma rakas lelukoira istui mallina pöydällä kun sitä piirrettiin ja on IHAN näköinen ☺☺

      Poista
  14. En vastaile sen kummemmin, on pikkuisen kiirusta, mutta ihana kun olette siellä ♥♥♥

    VastaaPoista

♥kiitos kiitos kiitos ♥