Samaa maata

Nyt kun ei enää huitase kuin yhdet parin tunnin päikkäri päivässä

ja alkaa jo toinenkin silmä näyttää silmältä -ja sillä taas jopa näkeekin jotain-

niin napsasin pari kuvaa. Eli ollaan piristymään päin.

Annukka jo omassa blogissaan kirjoitti niin sujuvasti kotien kaaosteoriasta,

että ei mun tarvitse enää vaivautua, käykää sieltä lukemassa.

Mutta fakta on, että kaikenlaista rojua ja rompetta on niin paljon, että tiedostin tulevan pulman:

uudessa kodissa ei ole säilytystilaa likikään sitä mitä tässä nykyisessä on.

Ja tässä on aika ruhtinaallisesti. Yhdelle varsinkin.

Joten makuuhineeseen tarvitaan joku kaappi tai lipasto ja se oli jo hetken matkaa ollut kevyehkön mietinnän alla, mutta tiesin ettei se voi olla se mikä siellä nyt oli (ja joka löysi uuden kodin) jo senkään vuoksi, että Lillan telkkari tulee talvisäilytykseen kotiin.

(tai sitten se pääsee kellarisäiltykseen, katsotaan nyt -mä en ihan kamalasti tykkää makkaritelkkareista -tässäkään makuuhuoneessa se ei ollut edes piuhoissa, keräs vain pölyä)

 

Systeri teki vähän muutoksia kodissaan, joten minähän tein kaupat vanhasta lipastosta hänen kanssaan.

Onneksi en mennyt sortuilemaan mihinkään ruåttalaiseen lipastoon, vaikka jo niitäkin katselin.

Ne nyt vaan puhuu niin eri kieltä vanhan sivustavedettävän ja vanhojen tuolien kanssa, että ei ne olis olleet passelit ollenkaan. Ja nuo yöpöytinä olevat "punaiset kiinalaiset kaapit" - eihän niitä sellaisiksi ole tunnistanut enää moneen vuoteen, ne menee tuolla täydestä kuin väärä raha!

 

Jaaha, taidan mennä takasin maate.

Se jotenkin sopii mulle nyt.

Palaillaan!

Mitäs luulette...

...vieläkö kannattais...jotain tehdä.

Ja jos, niin mitä?

Joskus syyskuun lopullahan minä saksin Lillan pihalta nämä maljakkoon.

Menestyivät niin hyvin, että toin toiseenkin.

Piti sitten joskus viedä takaisin ja laittaa maahan kun kasvattivat juuria,

 mutta arvatkaapas vaan muistinko koko asiaa.

No muistin toki ☺

Aina siellä Lillan pihalla!

Joten lopulta ajattelin katsastaa josko nämä vaikka kestäis ja viihtyis edelleenkin.

Ja hyvin näyttävät viihtyvän, vettä vaan vaihdan välillä, välillä vain lisäilen.

Joku päivä taaksepäin katsoin, että mitäs täällä...

 - vähän enemmänkin...

 No joopati!

 On sitten pikkuisen tullut juuria!

Ja uutta alkua - vai onko tuo kaikki ns. vesiheinää?

Ongelma on, että mitäs minä noille nyt teen.

Pidänkö edelleen maljakossa kuten tähänkin asti vai tyrkkäänkö multiin ja purkkiin.

Lillaan tuskin lähden enää kuskaamaan, se on pois suljettu.

 

Kenelläkään kokemusta mitä nämä purkituksesta tykkäis?

 

Vai annanko olla niin kauan kun kestävät ja tuuppaan sitten aikanaan (muutossa?) biojätteeseen?

 

terveisin onneton hatarapäinen hortonomi

_☺/



kuka, mikä?

Heittelin jo taannoin muutaman > Banksyn < graffitin tänne silloin kun tatskattiin kuvaa.

Tuli vastaan puhelimesta vielä muutama, joten tässä teillekin

- mä ainakin tykkään näistä(kin) taidokkaista kuvista.

Se on ihan saman mitä ihminen tekee, jos se tekee sitä ilon kautta ja taidolla ♥

Sitä on ilo katsoa!

Ilon kautta!

♥hymyä huuleen ja uuteen päivään♥

_☺/



Se salainen.

Ostos siis.

Se tuli tänään.

Palapelinä.

 

Mutta sen tulo sai muutaman tavaran taas pyörimään paikasta toiseen, yllätys yllätys.

Joten mennään niihin pyörityksiin ensin.

Iso kantikas peili lähti.

Tämä tuli tilalle.

 Ja oikeastaan se sopiikin tuohon paremmin. Vai mitä tuumaatte.

(hahaa, siis ikinähän en sano noin kun jotain muutan, enhän?) 

Ja arvaatte kai, että kun peili on tuossa, niin ei se mun läppäripöytäkään ole enää entisellä paikallaan.

No ei olekaan! Se on nyt tämän paikalla täällä:

 Eteisessä on siis taas tauon jälkeen pöytä!

Vähän keskeneräinen, mutta on nyt kumminkin.

Ja siellä on yksi räsymatoistakin. Matothan pyöri tuossa pari päivää sitten myös,

tästä lähti matto makkariin ja toisen hain siis sinne Lillasta.

Kurkataanpa sinnekin tässä samalla.

Tuossa yöpöydällä muuten näkyy nyt valkoisena mötikkänä se sarastusvalokin.

Ihmettelen vaan, että miksen tuota mattosysteemiä aiemmin ole keksinyt.

Ei vissiin ole ollut niin kovin akuuttia tarvetta hukata ylimääräisiä tavaroita kuin nyt ...

 

Joko te odotatte, että mikä se nyt oli oikein se salaperäinen palapeli?

Se oli tämä!

Pelastus tämän ankean ajan tylsään pimeyteen!

Vuosikausia olen hinkunut takkaa!

Kun ei oikeaa saa, niin edes sähkötakan halusin.

Ja kun Lillaan löytyi oma, niin hinkusin tänne vielä enemmän.

 Tässa asunnossa ei vaan koskaan ollut takalle paikkaa! Uskotteko?

Piti sivustavedettävä saada kokonaan pois huoneesta ja luopua kirjoituspöydästäkin ennenkuin se paikka löytyi.

Ihan oikeasti se paikka olisi nyt ollut vaikka pahvilaatikossa, jo ei muualla - tajusin nimittäin, että uudessa asunnossa on kaksi suht pitkää ehjää seinää, joten sinne sen saa mahdutettua joka tapauksessa.

Siis toivottavasti saa...se saattaa nimittäin mennä senttipeliksi pahimmillaan.

Mutta kai minä senkin jotenkin sumplin, olen minä näitä ongelmia sumplinut ennenkin.

Jokusen. Ja jokusen ongelman tehnytkin. Kun ei ole ollut yhtään.

 

Mutta eiks kuulkaa ole jotenkin vajaa tuo vanha versio...etten sanois tylsä.



 Tai sitten mä vaan kyllästyin...

 

Palaillaan!



kuusi (ja vähän päälle) kuvaa

Voihan vihnale minkä teki.

ISOn ikävän!

 

Elämää ja elämyksiä-blogista lennähti syystuulien mukana mukava haaste,

tai no...oli siinä yks paha(?) vika...mun tuli vieläkin hirmuisempi ikävä kesää.

Ja ihan vähän Lillaa...

 

Että lumi, valkoinen paholainen, voisit sitten vaikka kohta tulla (noetvois), että lähdet poiskin  ja teet keväälle ja kesälle tilaa. Kiitos. Sinulle ei muuta.

 

Että niitä kuvia.

Pari enemmän kuin kuusi.

Ne loput on kaupanpäälle.

Samoin kuin ikävä.

 

  

  Ensimmäinen kesä kun ehti ihan rehellisesti laiskotellakin!

 Muistattekos Ikkunaprinsessan ? ☺

(sieltä ne tarinat löytyy touko-kesäkuun vaihteesta)

  Viimeistään tässä oli jo hyvällä tuulella!

*minäkö leveä nukkuja*

 Hyvänen aika...viherpeukalon vikaa?

 Ja omppuloisia.

Lisää omppuloisia.

Olisko noista muka voinut mitään jättää pois?

No ei olis, en minä ainakaan.

(ikinä ollut mikään minimalisti, nih)

 

Laiskasti olen laitellut eteenpäin haasteita, mutta tämä on nyt kyllä ihan pakko seuraaville:

CHERI Autuas olo
EVE Villa Tölli
MINNA Talo maalla

JOVELAN JOHANNA Jovelasta

JAANA kaukaa Akaasian alta

SANNA Pikkutalosta (siis Lippakioskista kesällä!)

 

- syystä että : joku on postannut kesällä vain vähän, jollakin on aina kauniita kuvia, jollakin on tapahtunut paljon ja joku saa luvan kanssa kaipailla samalla lailla!

***

*

Ja lopuksi vielä yksi kaksi kuvaa, kesältä toinen ja toinen tältä illalta.

Kun välillä tuntuu, että eihän täällä tapahdu mitään.

 

 Kai täällä sitten välillä vähän.

 

CU!

 



Mattoa hakemassa...

...ja muita höpinöitä.

Piiri pieni pyörii edelleen, tavarat vaihtaa pienimuotoisesti paikkojaan,

matto hakee kaveria ja toiset matot vaihtaa kotia.

Eli just sitä pikkurumbaa mitä voi kuvitellakin kun perkaa tavaroitaan tyyliin "tämä muuttaa mukana, tämä taas välttämättä ei".
(eikä sekään välttämättä mikä nyt saa "muuttaa"-statuksen tarkoita sitä, että se todella muuttaa)

Joten pari mattoa piti saada makuuhuoneeseen, toinen oli jo valmiina kotona eteisessä ja toinen Lillassa Annastinan alla (se on siis puusohva, se Annastina) rullalla.

Joten saapasta toisen eteen ja liikkeelle.

Keli mitä mukavin; kuiva maa, raikas ilma, kädet ilman kantamuksia.

Onneksi sentään kamera taskussa, matkalla oli kuvattavaa!

Uusi koti alkaa saada pihamaata - toiselta puolelta en viitsinyt kuvata kun miehet oli työn touhussa,

ties mitä olisivat luulleet...

Osassa asuntoja näkyy valot melkeinpä yötäpäivää, eli hommat käynnissä!

Hienoa, erittäin hienoa!!

Kevein askelin eteenpäin, kohta olinkin jo siirtolapuutarhan sorateillä ja voi pyhä lehmä mikä liikehdintä siellä kävi! Trafiikkia ja kuhinaa kuin isommassakin kylässä (tai Hitchkokin linnuissa)! Niitä harakoita ja/tai variksia en ehtinyt kuvata, mutta yksi rusakoista sai jonkun patsas-kohtauksen mun edessäni, se sai luvan tulla ikuistetuksi.

Aika hyvässä lihassa! (ja mikä minä muka olen sanomaan...)

Jätetään rusakot rauhaan ja suunnataan Lillaan.

Siellä se varsinainen yllätys nimittäin odotti!

Marraskuun kuva samalla, olkaa hyvä!

Tiesin kyllä, että puiden kaato alkoi alueella tänään, mutta en kyllä odottanut että se SuuriJuoppo oli jo maassa! Ja kuinka se siellä maassa oli....mun ainoa vienokaino toivomus oli ollut, että varokaa sitä mun villiviiniä, joka lähtee siitä koivun nurkalta porttikaareen!

Näettekös te mun porttikaaren jossain?

En minäkään. Villiviinistä en edes kysy.

Jossain tuolla alla on muutama puska norjanangervoa, ainakin yksi syyshortensia, jokunen muu yrttynen nimiä mainitsematta. Ja toivottavasti siellä jossain on se villiviinikin.

Porttikaaret on Lillan takana seinää vasten nojallaan.

Muista tykötarpeista en osaa sanoa....viiri on nostettu kuistille ja fillariparkki on palasin hiekkalaatikon päällä.



Olisin mä ne ihan itsekin kaikki siirtänyt ja purkanut ja laittanut talteen kun joku ystävällinen ihminen olis vaan etukäteen kertonut, että se koko suuri juoppo palastellaan mun etupihalle!

Laittelin äsken meiliä, että koskahan juoppo kuskataan muualle.

Saas nähdä. Olis nimittäin ihan kiva saada portti maahan a.s.a.p  ennenkuin maa vetää jäähän!

Ja pelastaa villiviinistä mitä pelastettavissa on.

Niinkuin mä sitä olen yrittänyt varjella :/

 

*huokaus*

Mutta...arvatkaas kuka haravoi tänä syksynä viimeiset koivunlehtensä ☺

 

Ja samaan syssyyn vielä toinenkin marraskuun kuva, koti-ikkunasta.

Tämä tässä on se sama maisema, jota olen kuvannut, mutta...

 ...koskapa se muutto nyt on tosiasia, niin otan seuraavat ja viimeiset kuvat tästä ikkunasta hieman edellisestä oikealle jatkossa, syystä että....

 ...tässä näkyy Tampesterin tuleva uusi  maamerkki!

Harmittavaa kun en älynnyt alunperin ottaa kuvaa tästä kulmasta, koska olis ollut aika hauska seurata mitä vauhtia tuo on noussut tuolta rakennusten takaa.

Ja tuo hotelli tulee (mitä todennäköisimmin) näkymään myös tulevan kodin ikkunasta.

Joten siitä on sitten hyvää jatkaa.

***

Ai, ne matot?

No mitä niistä?

Ne on lattialla, ei niissä toistaiseksi kummempaa.

Mutta nettishoppailu pitäis olla ehdottomasti kiellettyä, ainakin yöaikaan!

Menin ja tein sellaisen ostoksen, että koko uuden asunnon hyvin suunniteltu pohjapiirustus menee ihan melkein uusiksi. Olis ihan kiva kun pääsis käymään siinä tulevassa asunnossaan mittanauhan kanssa, voi olla että menee nimittäin senttipeliksi.

Ja jos menee toisin kuin nyt laskeskelin, niin menee suunnitelmat uusiksi vielä kerran.

Auts!

 

Että mitäkö ostin?

No en kerro.

Kaikki aikanaan!

Että pysykää linjoilla...

 

_☺/

ps. ne aiemmat -kuin myös nämäkin- 10 kuvaa kesään-kuvat ovat tuolla yläpalkissa.





Yritystä ja yrityksen puutetta.

Yksi odottaa lunta.

Toinen odottaa joulua.

Kolmas molempia.

Joku lottovoittoa.

Unelmien prinssiä.

Mitä lie...

 

Tulis prhna kesä!

Kevät edes.

Aurinko!

Mistäpä tulikin mieleeni, että kun mun sisäinen kelloni on heittänyt veslintua itsellään ja herääminen tuppaa olemaan aamu toisensa jälkeen tuskaa potenssiin syksy, niin ajattelin avittaa näinkin mukavaa ihmistä kuin itseeni vähäsen....menin ja nettishoppailin sarastusvalolampun.

Ja muuttuihan ne aamut!! Ette uskokaan.

Siinä missä valoisaan aikaan heräsin viitisen minuuttia ennen kuin kello pärähti soimaan ja olin ihan pirteä, muuttui tilanne pimeän tullen siihen, että kello soi seiskalta, minä herään umpiunesta jostain päin sänkyä yleensä kietoutuneena tuplaleveään peittoon noin kahdeksan tyynyn keskeltä ja hamuilen hulluna sitä kelloa. Mikä huutaa ja piippaa - ja on jossain! Siis tiedänhän minä, että siinä yöpöydällä, mutta mun aivot ei, ne on pihalla kuin lintulauta!

Sitten kun saan kellon hiljaiseksi, hipsin laittamaan valot ja radiot päälle ja yritän käynnistää itseni uuteen päivään. Aina toki jonniinmoisella menestyksellä....

 

No, nyt sitten on se sarastusvalo.

Joka alkaa sarastaa pikkuhiljaa puoli seiskan aikaan.

Seitsemältä alkoi (onneksi viikonloppuna kun testasin) joku pikkutsirpu kujertaa ja tais pöllökin jonkun huhuun huhuun huutaa...minähän olin jo jostain kumman syystä puolittain hereillä kun en oikein tiennyt mitä odottaa -että kyllä ne aivot viikonloppuna pelittää kun sais luvalla nukkua!- ja totesin itsekseni, että juu ei, tämä peli ei pelitä!

Minähän nukun kesät talvet ikkuna auki ja isoimman osan vuottahan siellä ikkunan takana jonkunsortin tsirpu karjuu, oli sitten kaupungissa tai vähän vähemmän kaupungissa.

Ei siihen herää! Siihen on tottunut!

Jotta eikun valitsemaan toista herätysääntä.

Joka toimii.

Melkein.

 

Radio Suomi! joka siis muutenkin on aina äänessä.

Nyt siis "aurinko" on noussut juuri ennen seiskaa, radio pamahtaa päälle, kajauttaa seiskan aikamerkin ja päräyttää uutiset maailmalle.

Juu, en nouse ylös.

Mä kietoudun sinne untuviin, vedän peiton korviin, venyttelen ja jään kuuntelemaan niitä uutisia!

Jotka normaalisti kuuluu asiaan kuunnella keittiön ja kylppärin radioista.

 

Arvatkaa tuleeko kiire!

Ja sitten käy niinkuin tänään, se makkarin ikkuna menee kyllä kiinni, mutta patterin termostaatti jää suurinpiirtein pakkasen puolelle.

Herramunjee tää kämppä oli kylymä kun mä tulin kotiin!

 

Nyt sitten uritän saada (joulu?)fiilistä ja lämmintä samaan aikaan.

 

 

(naapuri rimpautti yks ilta ovikelloa ja toi aikas kivan kynttilän, uskaltaa pitää tässä käden vieressä ilman pelkoa että huitasee vahingossa alas)

Munatkin saa valohoitoa.

 Huusholli lämpiää pikkuhiljaa. Ei sillä joulufiiliksellä niin kiire ole...

Ja mummu kiskoo urakalla niitä pienhiukkasia, jotka kuulemma on kuolemaksi.

Että kynttilätkin jo vaarallisia :/

 

Mutta ainakin varpaat on lämpösessä, tossuja tuppaa tulemaan taas urakalla.On niin kivan pimeetä, ettei edes näe että voisi pitäisi vaikka imuroidakin taas välillä.

Kun nyt ei vaan huvita. Ei oikein huvita pal mikään muukaan.

Että taidan avata telkkarin ja ottaa virkkuun käteen.

Näitä töppösiä riittäis taas kyllä teillekin, kympillä tulee kotiin asti.

Viininpunaiset taitaa olla sellaista 38-40 kokoa ja harmaat kaiketi 37-38.

Ja nopeet syö hitaat.

Tilatakin saa.

Ja facen kautta tilatut on jo ainakin matkalla jollei jo perillä.

 

Nähdään taas!

Viikonloppuja, mie menen taas itseeni parempaan seuraan.

_☺/