tuokioita

Mitenkäs tässä näin kävi?

Ne kesäiset kelit otti ja hävis jonnekin.

Kotihommiakin olis kyllä kun vaan joku jaksais tarttua niihin...onneksi on sen verran hämärää,

että villakoiratkin piiloutuu sujuvasti johonkin näkökentän reunamille. Olkoon siellä.

Heti kun eilen vähän taivas kirkastui oli suunta selvä.

Ihan vaan muutamat siemenet maahan, siinä tärkeimmät.

Varastossa siirtelin pussukoita ja nyssyköitä kun joillekin työkaluille hain paikkoja

(faijan jäämistöjä vähän taas katsastettiin systerin kanssa; mitä tarvitaan mökeillä, mitä muualla)

 ja tuli vastaan aikamoinen kassillinen valoverhoa. Niitä, joille kotona ei enää ollutkaan käyttöä.

Entäs jos....kuinkas monta niitä olikaan....jooooo!!

Tuumasta toimeen!

 Lippakioski saikin vauhdikkaasti uudet verhot, kukkapitsit otti ja lähti.

 Että nyt sitten varastossa on vielä vähän isompi pino vanhoja verhoja :/

 Pari pakettia täytyy käydä hakemassa ruåttalaisesta tätä lisää, sitten on aina kaksi rinnakkain.

Ja nyt täytyy ottaa kunnolliset Fiskarsin kangassakset mukaan, tuolla on jo nyt kolmekymmentä metriä leikattavaa, on pikkuisen pitkiä...no, kunhan tässä joku nätti lämmin päivä tulee, niin kyllä sitä sen verran taas konttaa. Tai sitten ne on solmussa lopun kesää...?

Poikettiin siellä taannoisella alueen omalla kirpparillakin, pari pikkutaimea tarttui matkaan,

pari kukkaruukkua, yks -systerin sinne viemä!!- kulho sekä tämä puuvati.

Oli alunperin ihan puupinnalla, en edes ehtinyt ottaa kuvaa kun oli jo huitastu spraylla väriä pintaan.

 Eiköhän tuokin joskus pullavatina pöytään tiensä löydä.

Tai sitten siitä tulee joku  lasken-tämän-nyt-käsistäni-vaikka-tähän-vati....?

Ja ilahduttavaa....ABClla jakoivat äitienpäiväruusun kaikille äidin ja mummun näköisille.

Joten minäkin pitkäst aikaa sain kukkei. Juu, meillä noi "pakolliset" hoidetaan lörpöttöttelemällä puhelimessa pehmosia, rinsesssat alottivat ilahduttavassa kuorossa aamupäivällä ja poika soitteli kohta perään. Ja painui sitten omaan duuniinsa. Ja minä kuopsuttelemaan omalle tontilleni.

Että se siitä juhlinnasta. Oikein hyvä näin.

 No, syötiin me sitten illalla "kaikki me äidit" kakkua kunhan maltettiin kuopsuttelulta.

Kuopstuttelusta puheen ollen....Voikukkapellossa taannoin poiketessa sain maanmainiota herkkua,

oli pakko oma variaatio tehdä kun tuli noita "rikkaruohoja" noukittua.

(alkuperäinen versio löytyy tuota voikukkapeltoa klikkaamalla)

 Tuossa oli tarveaineet (plus suolaa ripaus ja pippuria)

Ja sauvasekoittimella surrurrur hetken aikaa ja kas...omnomnom ♥♥♥

-päälle vielä ikkunalaudalta "purkkitomppelia" ja pihalootasta ruohosipulaatia.

 Kaikki on tykänneet!

Jaahas, sade näyttää ainakin tilapäisesti lakanneen, joten pikainen Lillareissu edessä!

Huomenna tulee risulava, ja arvatkaas vaan onko huomiselle koko päiväksi sadetta luvassa 

- joten nyt on pakko mennä niputtamaan loputkin risut ja oksat ja pakkaamaan ne valmiiksi maitokärryihin!

(olis ne voinut hakettaakin, mutta sattuneista syistä tämä flunssa on ollut piebi hidaste monessa hommassa, joten vattupuskat ei nyt saa uutta katetta -ja on ne rikkaruohotkin sieltä vielä nyppimäti, ei sen puoleen...)

Heikää taas hetkeksi!