Monenlaista valoa ja paljon, kiitos!
Vaikka päivä onkin jo melkoisen pitkä, olkoon pilvistä tai ei, niin lisävaloa kaivataan kuitenkin.
Kaivelin tässä päivänä muutamana Lillan vintille tyynyjen ja peittojen ja vällyjen väliin topatut pihavalot taas paikalleen. Joku toimii, joku ei. Lippakioskiin tulleet pistin päälle ja tsekkasin, toinen pelittää, toinen ei. Muut on vielä off-tilassa, pitänee näyttää nille vauvan peppupyyhettä ensin ennnenkuin viitsi sen kummemmin niitä pyöritellä. Puhdasta kaupunkilikaa pinnoissa siis.
Tässä sen näkee, että syksyllä ei tietyt hommat kamalasti enää houkuta, eikun sinne vaan kassiin ja pois silmistä. No, peppupyyhkeillä putsaa niin kädet, valot, lattian kuin ikkunalaudatkin.
Ja mitä nyt tarviikin putsata...vaikka auton, kuten Kirsi....☺
Näkyy siinä kuvassa yllä pimeätkin valot.
Tommottiset:
Ristus, mutta sitä voi joskus tahtomattaan hauskuuttaa niin itseänsä kuin naapuriaankin.
Ostin nuo aurinkokennovalot tässä muutama päivä sitten Clasulta, tsekkasin läpi -juu, ei o onnia-offia, lataa vissiin sitten aina- ja pistelin valot paikalleen.
Istuttiin naapurin kanssa Lillassa viiniä lipittämässä iltahämärään asti, mutta valot ei pihahdakaan.
Talven lumien alta paljastuneet pikkuiset valotkin tuikki iloisesti jo (ei on-offia), pylvään nokkaan syttyi valo, mutta ei tuohon pallovalorimpsuun.
Nooooh, se ei vissiin ole latautunut tarpeeksi? Muka.
Tullaan huomenna illalla tsekkaamaan sitten ihan pimeällä, joo!
Näki jo kauas, että ei sitten niin pientäkään pilkahdusta valontapaista.
Vuoden vanhat kyllä palaa.
Otin jo valokennoa irti tolpan nokasta ja olin keräämässä valot pussiin ja viemässä takaisin Calsulle "ikinä-enää-en osta-teiltä-valoja"-tyyliin kun päätin vielä siinä pimeessä sormikopelolla vähän koittaa...piru, täs on onni ja offinappi! Miks se tässä on?
Klik -ja kas kummaa, mulla sytytti. Tai siis lippakioskissa. Tadaa!
Miksen mä sitä nappia heti nähnyt? Siksi kun olen vanha ja sokee! MOT!
Onneks toi sormikopelo näköjään toimii ja tunnistaa...edes joka toinen kerta?
Niin sokea en kuitenkaan tunnusta olevani, etten näkis mitä ulkona tapahtuu.
Vaikka tuppaakin aina olemaan väärät silmät päässä.
Instassa olen jo ikävissäni hehkutellut viime kesän kuvilla (siihen pääsee tuosta sivupalkin linkistäkin, juu) mutta kyllä tämä tästä pikkuhiljaa.
Paljon on jo hommia tullut tehtyä, nyt ehtis jo vaikka istuskella rennosti pihakeinussa kaffikupposen kanssa, mutta valitettavasti kelit näyttäis taas olevan toista mieltä.
Onneksi ne tekemiset ei kuitenkaan ikinä kokonaan lopu, ja onneksi on pelit ja vehkeet kondiksessa.
Ja vielä vähän enemmänkin. Sain juurikin uusia ultrakevyitä työkaluja Fiskarsilta vanhojen rinnalle, ja voi poijjaat, vaikken ole vielä ehtinyt edes kokeilla, niin odotan kyllä tositoimiin pääsemistä.
(se on muuten kumma miten sekin, se tositoimiin pääseminen, on muuttanut vuosien mittaan merkitystään ☺)
Vasemmanpuoleiset teleskooppivartiset leikkurit on viime syksynä ostetut ja olikin tässä taannoin kovassa käytössä, niillä meni niin omppupuuta kuin syreeniäkin pienemmäksi -oikeanpuoleisille löytyy hommia pikapuoliin, jollei risukuorman hakija satu tulemaan ihan lähipäivinä.
Keskimmäiset on hyvä päivitys mun aikalailla samankokoisiin pinkkeihin (silloinen rosa-nauhatuote) jo miltei loppuunkulutettuihin.
Mutta nämä! Valkoiset, keyet!
Eron huomaa jo näppituntumalla ja pian lähtee testiin rikkaruohonpoistajat voikukkien kanssa sekä tonttien välisen käytävän putsaamisessa. Saas nähdä tuo pituus...oransseillekin kun olisin toivonut kymmentä lisäsenttiä... Palaamma asiaan!
Tästä iloitsen jo nyt! Kompostit on vielä jäässä, mutta ensimmäiset madot on jo heränneet, joten ei ole kuin ajan kysymys koska pääseen kääntämään. Itseasiassa tyhjentämään! Yhden kompostorin maasta korotettu pohja on ottanut ja lahonnut ja kompostori on kallellaan, joten se on tyhjennettävä kahteen muuhun kokonaan, että pääsen uusimaan lauta/kivipohjan.
Fiskarsia on vanhakin talikko. Sen edeltäjä ei ollut ja siitä sain varren poikki.
Tuumasin PellePelottomalle, jotta tuos mulle kunnon talikko kun olet sopivassa kaupasssa.
Toi tuon Fiskarsin, joka on ollut erittäin hyvä -mutta liian pitkä! Olen jo kaksi kertaa saanut talikon piikin kompostorin muoviseinästä läpi (ja tietenkään ei edes sama kompostori) joten tuumasin niitä reikiä jeesusteipillä(!!) paikatessani, että miksei talikossa ole vähän vähemmän vartta.
No, nyt on ja odotan innollla onnistuisinko nyt kääntämään kompostit ilman ylimääräisiä ilmareikiä.
Pistolapio on pistolapio, kummallekin löytyy varmasti käyttöä, niin uudelle kuin vanhalle.
Vanha kyllä päivystääkin varaston ulkopuolella seinää vasten nojallaan ainavalmiina, sitä kun ei ikinä tiedä koska tarvii kaivaa joku yrttynen maasta ja siirtää toiseen paikkaan (kysy vaikka systeriltä!).
Vaan on tuo valkoinen aika mellevä ottaa olalle jos ja kun lähtee johonkin talkootyöhön missä lapiolle on käyttöä.....oikeastaa voisin jopa halutakin johonkin sellaiseen hommaan...hmmm...
Nyt on kuitenkin ihan muut menot ja jutut muutaman päivän, toivottavasti on alkuviikosta taas sopivat puutarhakelit, kyllä niitä hommia tekevä keksii!
Vaikka nyt näitä risusavottoja, tässä on vain pieni osa poiskuljetusta odottelemassa.
Ja vesilintua heitän kyllä tälläkin säälittävällä tapauksella.
Nämä oli viimekesäinen ostos ennen Fiskarsien hommaamista -ja olihan siinä naurussa pitelemistä kun vähän peukaloa paksumpaa syreeninoksaa yritti noilla saada poikki.
Ei auttanut vaikka miesvoimalla(!!) yritettiin, naisilla kun meni vedet silmissä nauramiseksi.
Se oli se suomalainen sisu millä se oksa lopulta katkesi, noista ei ollut mitään iloa.
Tai no, naurattaa vähän vieläkin...
Hauskaa viikonloppua -satoi tai paistoi!
Ensi viikolla saatte paljon hempeämmän katsauksen!
Ja sen jälkeen sitten varmaan taas asutaankin puutarhassa. Pikään ja hartaasti, toivon.
CU!
*osin yhteistyöpostaus*
