just passeli aika

Vaikka mikään ei ole niin kamalaa kuin tuo turha kellojenaikojen siirtely talvi- ja kesäaikojen välillä (noin kärjistetysti, tottakai - on noin viis ziljoonaa paljon paskempaakin asiaa) niin kyllä tämä kesäaika vaan on poikaa! 

Vaikka ainakin kaksi kelloa oli jäänyt viisarit väärään aikaan ja Lillan kellot kävelee ihan omia aikojaan. Tai no, ne on jättäneet kyllä kävelemäti, kun yhdessäkään ei ole vielä talven jäljiltä paristoja. Mutta tässä ihan-miten-sattuu-kävelevässä ajassa ei sinänsä mitään vikaa.

Lumet on lähteneet melkein kokonaan, aurinko on paistanut harva se päivä, nurmikko on kalkittu ja monen monituiset pihakahvit juotu. 

Omppupuut on leikattu, toinen "kunnolla" ja toinen vielä paremmin -eli kaljuksi!

Unkarinsyreenin leikkuuaika on myös nyt, sekin on saanut harvennusta, niin myös syyshortensiat.

Eli elämä on siirtynyt kovasti Lillan pihalle.

Tänään sen verran sisällekin, että se ensimmäinen kevätsiivous on tehty.

Pahimmat roskat kärrätty pihalle ja isoimmat pölyt pyyhitty.

Ja ulko-ovi on ollut auki kevääseen.

Että mä nautin.

Haluutteks sekalaisen seurakunnan kuvia? Ihan sama, tulee jo ☺

 

Viime syksynä kun posti toi Fiskarsin teleskooppivarteen sahan en juuri ehtinyt muuta kuin kokeilla -kaikki risut kun pitää siivosti hoitaa tontilta jonnekin ja alkoi olla jo muuta ohjelmaa, niin sen tehokas käyttö jäi keväälle.

Ja voi poijjaat, nyt sitä on sitten kyllä käytettykin!!

Kuvitelkaapa tähän astiset kevät- ja/tai syysleikkuut: mamma painaa leikkureitten ja/tai tavallisen sahan kanssa ympäri pihaa puolipaniikissa; mihin hiivattiin saa tikkaat niin tasan varmasti pystyyn, että ne kanssa pysyy pystyssä. Ja että siitä missä ne pysyy pystyssä pääsee myös jotain leikkaamaan.

Hiki nousee pintaan jo pelkästä ajatuksesta, että seisot jollain huterilla tikkailla sahan kanssa....

Apua! Viimein sitten jalat maitohapoilla yrittää roikkua siellä ei-ihan-ylimmällä askelmalla niin, että saa tuettua itsensä jotenkin siihen tikkaiden loppuosaan, ettei putoo alas. Hirveetä.

Sitten vielä pitäis sahata jotain. Tai leikata leikkureilla -niihin tarvii molemmat kädet, ei voi toisella pitää tikkaista kiinni...huhhuh...

Nyt iski omppupuun leikkuu niin puskista, etten ehtinyt etukäteen edes funtsia.

Tuli vaan sopiva keli, joten eikun hommiin.

Varastosta teleskooppivarsi ja saha. Klik klik, osat kiinni toisiinsa, ja töihin!

Ristus sentään! Koko puu oli oksaton alta aikayksikön!

Tikkaat on edelleen talviteloilla. Loistava peli!! Vaikken mikään hukkapätkä olekaan, niin olihan se messevä tunne kun sai pitää jalat ihan tukevasti maassa (kerrankin, sanois joku) -vielä tarvitsee vähän sahailla noita aiemmista katkaisuista jääneitä tappeja pois, mutta sen tekee ihan mielellään.

Ihan mielellään kävin jo systerinkin puita vähän sahailemassa. Tuli ihan reipas olo kun lompsotteli kumisaappaat jalassa ja työkalut kainalossa soratiellä - ei enää mitään lumipolkuja.

Ai että miten niin tuppaa lähtemään lapasesta?

Ihan niinkuin talvella lumityöt sen lumentyöntimen kanssa?

No, kun se vaan on niin kivaa.

(ja jos joku ihmettelee, miks omppupuulle tuommoinen karsinta, niin tuo puu ei tee enää ikinä ompun omppua, saa kasvattaa uudet oksat joka kesä, se on vain köynnöshortensialle tukipuuna)

Asiasta kahdeksanteen.

Alkaa olla se aika vuodesta, että Lilla vetää luokseen jo kovasti ja joka päivä, ja kotona on aina ne omat hommelinsa, joten koneella istuskeleminen ei kamalasti aina houkuttele.

Eli postaustahti harvenee ihan varmasti.

Mutta ei hätä ole ollenkaan tämän näköinen, kyllä minä niitä kuvia napsin kuitenkin ja pistän "eetteriin" - se vaan tapahtuu tuonne blogin facesivulle ja instagramiin (@pepi_nelli)

Käy ihmeessä kurkkimassa niissä, niin et ole ihan pihalla (vaikka minä olenkin, heh heh)

Tämä siistä syystä, että saan kuvat suoraan puhelimesta molempiin reaaliajassa, se vaan on niin paljon helpompaa, että suosittelen seuraamaan vaikka molempia.

Jotenkin nytkin on sellainen olo itselläni, että kirjoitan ihan "vanhoja juttuja" kun viimein sain kuvat siirrettyä läppärille ja pienennettyä blogiin sopiviksi.

Jotta en mää mihinkään häviä, linjoilla roikutaan, linjat vaan on usein eri...toivottavasti tavataan samoilla huudeilla ☺(ja linkit löytyy molempiin sivupalkista, vielä kun tykkäät/seuraat, niin saat kaikki kuvat ja lyhyemmät höpinät ajallaan)

Ja hei, sinne Olgan Puotiin mahtuu porukkaa vielä, sehän on parin viikon kuluttua lauantaina 

16.4 klo 15 -tulkaa mukaan! halukkaat, ilmoittautukaa...

Tapaillaan ♥