asioilla on tapana järjestyä

Vaikka tuossa joku päivä takaperin ottikin päähän tuo epämääräinen kaupankäynti, niin päätin, että eihän se mun murheeni ole jos joku on törppö. Elämä jatkuu, ja minä päätän millaisena se jatkuu.

Eli niin hyvänä kuin vain mahdollista niissä rajoissa kuin se on meikäläisen hanskassa.

Joten päätin tehdä tilan sille lipastolle, jota ei ollut.

Yöpöydät myyntiin sekä toriin, että paikalliseen facen vaihtorinkiin -eikä tarvinut kuin viisi minuuttia odotella kun sai ilmoitukset poistaa, kaupat tehty! Ja puoli tuntia lisään niin ne oli haettukin.

Peräänkyselijöitä oli vielä ilmoituksen poiston jälkeenkin, että siinä kysyntä ja tarjonta kohtasi heti.

Ja ensimmäinen ostaja sai. Ilman mitään kilpajuoksuja.

No, eipä siinä mitään -soitto pojalle josko ehtis jossain töittensä lomassa kuljetusavuksi hakemaan ruottalaisesta sen perushyvän ja tilavan Malm-lipaston. Mä mittään enää ala torista tällä erää etsiskelemään...

Kävi niin hyvä säkä, että oli iltapäivällä lähdössä hakemaan vanhimman rinsessan kotoa taidekouluun, joten hoitui siinä samalla, Ikea oli sopivasti matkan varrella.

Nyt alkaa makkari olla passelissa kunnossa.

Joku aika takaperin sain nimittäin miniältä vallan mahdottoman laadukkaan helmalakanan ja sehän pääsi ihan toiseen virkaan. Päiväpeitoksi.

Facessa ja Instassa on jo kuvia ollut vähän mennen tullen, että joillekin tuttua kauraa, mutta tässä nyt vähän sitä sun tätä muutosta.

Instassa ja facessa jo huutelin apuja, että mikä tuoli kolmesta tuohon lipaston kupeeseen.
Iski ihan totaalinen ympäristösokeus, nimittäin.
No, yksi tuoli muuttaa keskimmäiselle rinsessalle tulevan koulupöydän kaveriksi, toinen täytynee tsekata josko vaihtuiskin yhden lillan tuolin kanssa ja kolmas...no, se nyt vaan seikkailee jossain.
Katsotaan mikä -jos mikään- tuohon lopulta jää. Jotenkin se kaipais tuolia, minä kun en tykkää heitellä sängyltä tyynyjä lattialle -vaikka kyllä ne sinnekin tietty vois...

Eilen olikin sitten vallan mielettömän ihana kevätpäivä. Hilpaisin jo hyvissä ajoin Lillaan tarkoituksena leikellä syyshortensiat (kesken jäi) ja unkarinsyreeni (kerrankin oikeaan aikaan!), mutta sitten hommat vähän laajenikin. Yhdellä mökkiläisellä oli arboristi hommissa (kiitos vaan Sirpa, hyvä ajoitus!) ja kun oltiin juuri paikalle pölähtäneen naapurin kanssa juteltu, että pitäis ottaa leikkuut ohjelmaan kun on jo alustavasti parin tyypin kanssa siitä viime syksynä puhuttu, niin hän tuumas, että mikset kysy tuolta, joka jo on täällä - ja minähän huikkasin, että ehtisitkös mullekin pari oksaa poistamaan....
Lähti ne pari isoa ja jokunen pienempikin ja muutenkin tuli puuta siistittyä, helpotti hemmetisti omia hommia, sitä kun vielä riittää. Samalla käytiin sitten systerinkin puut tsekkaamassa ja sovittiin niidenkin leikkuu. Täytyy sanoa, että se käy kun sen osaa! Pätevä nainen!

Naapurikin pääsi hommiin hänkin, pistettin oksia palasiksi ja pinoon oikein urakalla -tässä vain pieni osa. Tämä homma jatkuu heti kun vaan Lillaan ehdin, kivaa hommaa kun on kunnon työkalut. Ei voi kun taas kerran kehua, että Fiskarsit on kyllä vehkeet paikallaan, leikkureissa riittää voimaa vääntää, ei mene solmuun niinkuin viime vuonna ne jotkut halpisversiot, joiden kahvat sojotti parin paksumman oksan leikkaamisen jälkeen vallan eri suuntiin.
(Juuri joku päivä sitten tuli viestiä, että Fiskarsilta on tulossa parit leikkurit keväthommiin, JEE, ne on niin odotettuja, nyt on tarvettakin! Ja nyt saa kaverillekin käteen kunnon vehkeet! Odotan kovasti!)

Tätä hommaa sitten riittääkin, toinen omppupuu saa luopua taas kaikista oksistaan ja tässä nyt leikatussakin on vielä vähän harventamista. Sekä poistettavaa vesioksaa. Ei ne työt tekevältä topu.
Nyt oli kiva hommailla kun maa on jäässä ja pieni lumikerros päällä, ei ole pelko siitä, että tilsisi nurmikon soossiksi. Ja lumelta on helppo haravoida kaikki roskasilppu pois. Joten pysyköön mun puolestani vielä viikon verran sopivat pakkaset.

Voi että tämä on ihanaa aikaa! Aurinko tuo niin merkkejä kesästä, lumet häviää silmissä, linnut karjuu ihan hulluina puissa ja keväthommat maistuu oikein hyvälle.
Yhtä hyvälle kuin kahvit Lillassa -tai kuistilla kelien salliessa!
Yksi kahvipaketti on jo tuhottu, täytyykin muistaa viedä uusi seuraavalla kerralla.

Mitenkäs teidän keväthommat, onko jo mallillaan vaiko vasta "pitäsi tehdä"-asteella?
Nautitaan, ihmiset!