kunnon huvitusta!

Täytyy reilusti tunnustaa, että en ole mikään huvipuistoihminen, en ole oikein koskaan ollut.

Tykkään kyllä korkeista paikoista niin kauan kun on lattia alla ja seinät tai ikkunat ympärillä, mutta kaikenlainen pyöritys on ihan hullun hommaa, sitä ei pää kestä yhtään.

Särkänniemessä olen käynyt viimeksi joskus vuonna kivi ja kirppu, läpi olen toki joskus kävellyt kun olen Sara Hildenillä poikennut, mutta sitä tuskin lasketaan.

Viikko sitten tein poikkeuksen.

Ajattelin käydä keskustassa asioilla käydessäni moikkaamassa niin omat kuin "mutkan kautta sukulaisetkin" -olivat nimittäin isommalla porukalla huvittelemassa, miniän velikin perheineen Espoosta oli käymässä.

Lopulta kävi niin, että jäin keskimmäisen rinsessan kanssa sinne noin kuudeksi tunniksi!!

Vanhin tytöistä ei ollut nimittäin matkassa ollenkaan, pää ei hänelläkään kestä noita vatkaimia, ja muu lapsijoukko oli ennemmän possujuna- ja anry birds -ikäistä.

Olisi käynyt rinsessalle aika pitkäksi muiden kanssa -tai vaihtoehtoisesti kymmenvuotias olisi joutunut yksin seikkailemaan isommille tarkoitetuissa laitteissa. No, minähän  viihdyn mainioisti näiden omieni kanssa, eikä ne omat menot niin olleet päivän päälle, joten eikun menoksi!

Tai no, menoksi ja menoksi...minä en siis mennyt yhteenkään, mutta yhtään ei kyllästyttänyt katsella kun keskimmäinen meni! joihinkin kaksi, joihinkin neljä kertaa. Hurjapää!

Hymyilevä hurjapää!!

  Ylläoleva vatkain oli se suurin suosikki, siinä ne neljä käyntikertaa!

Ja välillä ilme kertoi, että "mihinkähän tässä ollaan menossa"

 Tuossa se rinsessa heiluttelee varpaitaan innostuneena, toisen kerran menossa X:ään, hui!

Kaikenlaisia hötköttimiä ja vetkuttimia tuolta löytyy, eikä tainnut jäädä kuin pari käymättä, ne odottaa seuraavaa kertaa tai ensi kesää. Ja aivan varmaa on sekin, että ensi kesänä olen aivan varmasti tuon tytön mukana ainakin kerran!! Sen verran veti omaakin suuta kestohymyyn hyvä seura ja se innostus mikä matkassa oli.

Ja sekin on nyt muistissa, että jos keli vaan suosii, niin tuonne kannattaa mennä Tammerfestien aikaan -ei nimittäin ollut ollenkaan sitä ruuhkaa mikä normisti on heinäkuisena hellepäivänä. 

Tämä hymy on kuvattu Boomista (taustalla) tulon jälkeen, vapaapuodotusta ja maisemia melkein kuudestakymmenestä metristä (tuohon voisin ehkä kenties vaikka mennäkin, olen käynyt Linnanmäen vastaavassa, tosin parin rohkaisevan jälkeen parin duunikaverin kanssa)

Kivaa kesän jatkoa ja vahva suositus Särkänniemelle!!!!