Vaihtelevaa

Ainakin sään puolesta.

 

Eilen taas pilkahteli aurinkokin, voisi kai sanoa, että pitkästä aikaa.

Ikkunat näytti ihan hirveiltä, ne on vielä remppamiesten jäljiltä -yhtä kamalat omalla tavallaan kuin se tupakantumppien, rakennusjätteiden ja soran täyttämä lumen alta paljastunut parveke.

No, ikkunoille ei tehdä mitään vielä vähäään aikaan.

 Katseen kun voi kääntää vähän kauniimpiinkin juttuihin!

 Tulppaaneja on tullut ja mennyt, niitä on mun ilona täällä kotona suurinpiirtein joka pöydällä

(nyt muuten unohdin ostaa uusia, mutta eiköhän noilla alkuviikkoon mennä).

Ja uskokaa tai älkää, viimeksi kun kävin ruåttalaisessa hakemassa mitä nyt sitten hainkin,

 kynttilöitä kaiketi, nappasin mukaani jonkun kukkapurkillisen jotain töröjä , joiden oletin olevan jotain narsisseja....ai miten niin oletin? 

No, mulla ei ollut lasisilmät mukana, enkä mä perhanan vanha raato mitään kissaa pienempiä tekstejä enää omilla silmilläni näe! Eli oletin! Ja oletinkin aika hyvin - sain nimittäin elämäni ensimmäiset perunanarsissit!!!

 Olen minä toki näihin joskus jossain törmännyt, mutta ne on olleet jo niin ylikukkineita, 

että en ole kuitenkaan ostanut.

Nyt tekis mieli lähteä hakemaan lisää näitä, ottaa ihan asiaksi!

No mutta...keli oli siis niin kiva eilen, että hyppäsin fillarin selkään (en muuten muista olenko ikinä fillaroinut helmikuussa!) ja tein pikavisiitin Lillaan.

Lumitilanne:

 (pitäis vissiin rodolle joku suoja kaivaa jostain)

 Tänä vuonna ei ole paljon tarvinut kaivella kuistia esiin katolta pudonneista lumista 

-tuossa on suurinpiirtein kaikki mitä on tullut!

 Fillariparkki odottaa uudelleenkasausta hiekkalaatikon päällä,

puunkaatajat oli sen tuohon pinonneet. Hyvä.

Ja etupiha, eipä ole mun lumeen lapioidusta polusta paljon merkkejä!

 Eikä näytä järin pahalta tuo tonttien välinen polkukaan, viime keväänähän sinnä oli vettä melkein puoli metriä -ja naapuuritontti tulvi!

Lopputulema: jos sillä, että parkkeeraa lumilapion kuistin nurkkaan odottamaan saa näin vähälumisen talven, niin mun lapioni on ihan varmasti kuin tauti paikallaan ensi syksynäkin.

Muistattekos viime talven? Lunta enemmän kuin laki sallii ja on suotavaa, katolta tullut lumit teki oven eteen melkein metrisen jääesteen - ja lumilapio oli varastossa umpeen jäätyneen lukon takana!

Ei ikinä enää!

Illalla sitten ihmettelin että mikä mikä mikä meteli....vilkaisin ikkunasta pihalle...

Hyi helevata, lunta tuli vaakatasossa ihan kamalan tuulen kera!

Se oli se tuuli mitä ihmettelin, se kuulosti ihan erilaiselta täällä kuin edellisen kodin tasakatolla.

Aamulla maa olikin valkoista töhnää täynnä, muutaman tunnin kuluttua oli silkkaa loskapaskaa.

Ja sinne sekaan vaan :/

 En olis mennyt jarpaita kastelemaan, mutta oli pakko.

(no ei ne kastuneet kuitenkaan, oli asianmukasiet vermeet)

Mutta päivän kukka ei ole ollenkaan niin aurinkoinen!

Toin Lillasta.

Piti tuoda jo syksyllä, mutta parempi kai edes nyt...

 

Kohta sitten jännätään taas...mitalli se on pronssikin!

♥