torstai 13. lokakuuta 2016

voihan risti

- ja muutama muukin juttu.
Paikkansa löytäminen on sitten joillekin kapistuksille vaikeaa...tai oikeastaan ei edes vaikeaa, mutta vähän aikaa vievää.
Systeriltä taannoin kotiutunut vaalea risti (näkynyt vain insta-kuvissa) sai mustan värinsä, mutta paikka vaihtui pariinkin otteeseen, pari julistettakin vaihtoi paikkaa siinä samassa hötäkässä. Samoin peili. Pientä viilausta, mutta kyllä tästä vielä hyvä tulee, tästäkin ☺
Nurkka nyt vain tarvitsi vähän enemmän kuin alkuperäisen ristinsä ison taulun kaveriksi.
 Nurkkaan ihan tarkoituksella jätetty "ilmatila" sai sekin olosuhteiden pakosta pikkuisen täytettä.
Yks kaks kaiken kirjarumban jälkeen löytyi nojatuolien taakse unohtunut mappi- ja lehtilokerikkojemma -eikä niille perhanoille ollut laatikostoissa minkäänlaista paikkaa.
Käynti ruåttalaisessa ja pikku-Malm matkaan ja probleema on ratkaistu. Samalla sai paikkansa myös paperikassit. Reissuilta siunaantuneita kauniita, käyttökelpoisia kasseja -kuin myös lahjapussukoita- on nyt kiva säilyttää käden ulottuvilla tuossa pikku kolossa. Imurointikaan ei ala nyppimään kun koko roska on pistetty yhteen NYkin isoon kassiin ja sen saa kahvoista ylös.

 Pöydän allekin on siunaantunut pari tahatonta jemmaa...pitäisköhän ostaa yksi hyllylevy ja laittaa ihan tarkoituksella yksi säilytystila pöydän alle. Antaas katsoo kuin käy.



 Jokohan tämä alkais olla tässä?!
Tai no, verhoja odotellessa...

Ja ettei totuus unohdu, niin fakta on, että aina joku paikka on varsin "elämänmakuinen"!
Yleensä se on tämä yksi ja sama, lemppariksi muotoutunut. Tässä luetaan, tuijotellaan telkkaria, kudotaan, seurustellaan. Eikä siivota kuin joskus ja jouluna ☺
Harvinaisen siisti tällä hetkellä kun en ole vielä tänään ehtinyt majoittautua siihen.
Mutta ihan kohta...

Rentoa loppuviikkoa teillekin ♥

8 kommenttia:

  1. Kaunista on ja ei todellakaan näytä siltä, että siivoukset olisi harvassa. Minulla on tänään ja huomenna vapaata ja talo kaipaisi kipeästi siivoamista. Huomenna vieraitakin tulossa. Olen vitkutellut tämän päivän ja jättänyt imurin heiluttamisen huomiselle. Jossa odottaa myös kokkaaminen, petien petaus jne. Minkä taaksensa jättää sen edestään löytää. Ja totuushan on se, että tätä päivää on varjostanut kaikki se huomiselle jätetty.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yksin elellessä tuo paikkojen nuohoominen on vähän erilaista kuin isommalla porukalla 😄 -ja jotenkin sitä vaan on välillä kovin armollinen itselleen (ja ottaa lasitkin pois nenältä, maailma on heti paljon siistimpi)

      Poista
  2. Tähän voisi sanoa, että ristinsä kullakin :) Paikat pysyvät parhaiten siivossa kun jokaisella tavaralla on oma koti ja imurin heiluttelu siten nopeaa ja helppoa. Mutta oudon helposti tavarat lähtevät seikkailemaan, eivätkä enää löydä kotiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi oli pieni risti riippana 😄
      Nyt on täällä monta tavaraa ihan oudoissa kodeissa, ei tule vastaan vaikka kuinka etsis! Muutamat silmälasitkin on vielä jossain, mutta ei tule minkäänlaista vinkkiä siitä missä! Nooooh, kyllä me joskus vielä kohdataan, kai 😄

      Poista
  3. Kiva tuo Sun iso kello ja hyvin kutsuvat nuo harmaat tuolit. Minusta niin kivan malliset. Kaikki tavarat niin sulassa sovussa keskenään.
    Joo niin itse ainakin vanhemmiten olen lopettanut sen joka päivä rätin kanss heilumisen jota nuorempana harrastin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kolmas kello toden sanoi 😄
      Nuo (nämä!) tuolit on ihan parhaat! Istahdin kertan Ikeassa yhteen puolivahingossa ja se oli menoa, se 👌

      Minä oon aina ollut sellainen "ai, olisko siivottava välillä"-ihminen. Vähän kun koittaa pitää järjestystä yllä, niin ei tarvi koko ajan olla puunaamassa 😉 Ja suursiivous! Mitä ne on?? Ne on niitä mitä tehdään kun muutetaan pois 😂😂

      Poista
  4. Jestas kuinka upea tuo seinäkello telkun takana! ♥ ♥ ♥

    VastaaPoista

♥kiitos kiitos kiitos ♥