show se on tämäkin

Jokavuotinen.

Ei kun anteeksi: joka toinen vuosi! Omppushow!

Luojan kiitos noita omppuja ei kuitenkaan tule ziljoonittain niinkuin silloin ensimmäisenä kesänä.

Tai kolmantena. Silloinhan vedin fillarin kori pullollaan ja pyörät soikeina omppuja joka huuusholliin joka vain vastaan suostui ottamaan. Taisin viedä vaikkei olis välttämäti huolittukaan...

Toisena vuonna tuli kolmekymmentä ja viime vuonna se surullisenkuuluisa yksi rupunen.

Nyt tulee taas ihan vaikka muille jakaa, edelleenkin, mutta vain toisesta puusta.

Toisen en anna enää tehdä, ikinä. (tai katsotaan sitten tulevaisuudessa, jos vaikka siideriksi...)

Fiskarsilta tuli odotettu syyspaketti, mukana hedelmänkerääjä -tai ompunkerääjä, kuten useimmat tuttavallisesti sanoo. Heti testaamaan.

 Teleskooppivarsi oli jo varastossa odottelemassa viime syksyltä, eli samaan varteen saa useampiakin työkaluja mikä on jo varastoinninkin kannalta erinomainen asia. Muutenkin noita pitkävartisia apulaisia tuppaa olemaan varastossa varret ristissä.

 Joten eikun vartta pidemmäksi...

 ja yläoksien kimppuun! Alhaalta onkin oksat jo aika hyvin putsattu.

 Ja siellähän niitä! Hyviä, mehukkaita, isompia kuin alaoksien sato.

 On niitä siellä yhä edelleen! On riittänyt ystäville ja kylänmiehille, naapureille ja hillo-ompuiksi yhteen kauppaankin. Ja on rupusempia mennyt -ja menee taas tänäänkin- kaverin elikoillekin.

Että hukkaan ei tarvitse heittää.

 Ja mitäpä sanoisin kerääjästä?

Iso apu yläoksien tyhjentämiseen, tosin ottaa oksaakin mukaan tai sitten nuo mun omput on vielä osin tiukasti kiinni. Varmasti erinomainen siinä kohden kun puu ei ole niin täynnä kuin omani, omppua kun on isoissa ryppäissä. Ja varmasti vallan erinomainen silloin, kun omena on pehmeää lajiketta. Omani ei ole juuri moksiskaan vaikka muutamasta metristä tuleekin maahan -niin kauan kun tulee nurmikolle eikä soralle tai kivilaatoille- mutta pehmeämpi lajikehan kärsii heti maaosumasta ja menee klohmuille, sen ompun säilyvyys on sitten siinä.

Minulla ei kasva päärynää, mutta sen keräämisessä uskoisin olevan hyvä apuri.

Tai luumujen ja kriikunoitten! Systeri jossain kohden mainitsi, ettei kumpiakaan tänä vuonna oikein ole tulossa, mutta täytynee kurkata viikonloppuna onko yhtään. Luumuhan on hillona maahan iskeytyessään, joten niitä herkkuja menen kyllä tämän apurin kanssa rosvoamaan mikäli niitä on.

Systerilläkin niiden luumupuiden korkeus on (vielä) sitä luokkaa, että ylöoksistoon ei ole mitään asiaa ilman kunnon ämmänjatketta.

 Entä käyttö?

Suhteellisen mukavaa, tiukasti jos on hedelmä oksassa kiinni, niin kyllä siinä heppoisemmissa kantimissa olevat putoilee vierestä, mutta voisin kuvitella reilun viikon kuluttua omassakin puussa kypsyvien olevan helpompaa"kauraa".

Kiinnityssysteemi on helppo, nips naps loks.
Suosittelenko? No, tottamooses!

 Seuraavana testiin sitten lähteekin samaan varteen kiinnittettävä saha, sille on käyttöä lokakuun puolella kun molemmat omenapuut saa aika rankan käsittelyn (ei huolta, ensi vuonna niitä omppuja ei tule muutenkaan) ja ulkosuihkun nurkalla olevaa syreeniä tarvii sitäkin karsia melkoisen reilulla kädellä. Niitä kokemuksia sitten myöhemmin syksyllä.

Nyt nautitaan ompuista....me, joilla niitä on.

(saa tulla hakemaan)

Kolmas arvonnan voittaja ei määräaikaan mennessä ilmoittautunut, odottelin vielä tänään puoleen päivään ja kävin lipukepussukalla uudemman kerran. Jokohan se painava, ihana kynttilänjalka pääsisi uuteen kotiin?

 

KATRIIIII....kuka lienetkin...nyt nopiasti meiliä ja osoitetta, kiitos! 

Oikein ihanaa syysviikonloppua kaikille, nautitaan näistä kuulaista päivistä,

sateetkin taitaa olla vain kuuroluonteisia, joten ulkona on mitä parhaimmat kelit ♥

(omppupuun tuholaistuhooja)

 *

*yhteistyössä Fiskarsin kanssa*