Muutoksia ilmassa.

Ja ilmassa...mennään kevättä kohti!

Ihan turha väittää, että talvi muka vasta.

Katsokaa vaikka kuvia, toisspäivänä kahlasin umpihangessa Lillaan lumitöihin

 Jossain kohden loppuvuotta sain Fiskrsilta jääraudan, joskus kun kävi niin köpelösti, että hakkasin rautakangella jäitä kuistilta niin, että onnistuin reijittämään laudatkin.

No, klohminaan ainakin palasia pois!

Enempi oli hommat nyt kuitenkin pakkaslumen poiskolaamista -lapiointia itseasiassa, sitä lumenkolaajaa kun mulla ei satu olemaan. Mutta sainpa nuo pienetkin jäät pois, ne on niitten isojen kasojen alku...vähän niinkuin joskus ammoin pennit miljooniksi.  

Mikä ei kyllä meikäläiseltä onnistunut. Se miljooniksijuttu siis.

 Sitten alkoi illalla tulla vettä ja tuumasin eilen, että jaahas, taas mennään!

Katolta on kaikki lumi tullu kuitenkin alas kuistille, joten lapiohommiin...ettei tee kasaa kuten naapurin oven tukkeeksi (tosin tuokin on pienentynyt jo puoleen)

No mutta eikö mitä...siellä lumesta ollut tietoakaan!

Sade oli onnistunut sulattamaan kaikki niin katolta kuin kuistiltakin.

Ei tarvinut edes harjata!

 Melkein pihaltakin!

 Ei näkynyt kuin muutamat rusakon jäljet ja järjetön määrä kaikenlaista ikivihreää.

 - siis eikö nämä jotkut huilaaa ollenkaan?? 

Minäkin melkein haluaisin talveksi vaan käpertyä jonnekin ja herätä sitten keväällä kun säät alkaa niin sanotusti "ilmoja pidellä" - mutta ei nämä, nämä vaan posrkuttaa.

Minä kyykin pitkin pihaa ja ihmettelin, että kuinka ihmeessä nämä vaan vihertää ja heti änkeää pystyyn kun vähänkin lumi väistyy!

 Nyt on muuten viimeinkin köynnöshortensia matkalla sinne minne pitääkin, eli puuhun!

Ensimmäisenä vuonna sen laitoin maahan ja luulin, että se nyt vaan ei millään halua lähteä kasvaamaan, mutta se juutas vaan päätti ottaa aikansa.

Huomasi lopulta vissiin, että ei tästä omppupuunradon juurelta näköjään parempiin multiin pääse.

Olis kyllä voinut päästä...kompostiin...

 Siinähän nyt sitten tappelee omppupuun oksien kanssa jatkossa.

Pihakierroksella tuli vastaan ei-niin-kovin-mieluisa näky:

 Eläähän se puu. Kuollutkin puu. Mutta ei tarttis kyllä!

Tuo Lippakioskin seula, jota katoksi kutsutaan, on aiheuttanut jo niin paljon harmaita hiuksia entisten lisäksi, että ei voinut kun todeta, että tarvitaan sitten hiusväriä ensikin kesänä.

Moskan ja naulojen ja/tai ruuvien ja kittausaineen lisäksi :/

(ai että onko tuo palovaroitin tuossa kuvan keskellä? no on! mutta se ei huuda...tai jos huutaa, niin sitten kyllä tulee vipinää kinttuihin -siinä ei o nimittäin pohjaa eikä paristoa, kunhan on siellä kuin täi tervassa - liimattuna.)

Mitäs tänne muuta?

Ai juu...muistatte Annastinan?

Annastina otti ja muutti!

Kuuli, että mökkeröiseen tulee Renkipoika. Ei mahdu molemmmat...

 Sitä en osaa ennustaa koska Renkipoika tulee, heti vai huomenna vaiko vasta lumien sulettua (!!??)

 Pistin tänään kuitenkin nurkat vähän siistinpään kuntoon Annastinan pikaisen lähdön jäljiltä.

Siinä nimittäin lenteli niin tyynyt kuin peitot ja patjatkin pitkin nurkkia.

Nyt on siistiä...

 Huijaussiistiä.

Ettäkö minnekö Annastina meni?

Rinsessalandiaan. Ihan oikein rinsessan huoneeseen rinsessapediksi.

Renkipoikako?

Selviää sitten aikanaan...