Toistanko jo itseäni...

Minust on tullut ihan hatarapää!

Siis sen lisäks että olen laiska loppasuu.

Vispipuurotkin meni mutta uutta ei tullut...ehtinyt olisin mutta kun en ole viitsinyt.

Nytkin kamala nälkä, jääkaapissa suurinpiirtein margariini ja valot - ja puolukoita!

Että VOIS jos vaan viitsis...

Mutta se hatarapäisyys! 

Mä olen huomannut, että Kajjaanis on mukavia naisia (terve vaan teille) ja yks niistä, Ani, pisti mulle toistamiseen sen outoushaasteen, just sen minkä vasta taannoin tein...ja tietysti unohdin se autuaasti, muistin äsken kun visiteerasin blogissansa...

Kun mä olen niin outo, niin eiköhän näitä vielä....

 

 

1. Mun lempipaikka kotona on nojatuoli. 

Enkä mä suinkaan istu siinä vaan heittäydyn poikittain ja nostan jalat käsinojalle.

Ja jos oikein laiskotuttaa (kuten nyt) niin toinen jalka on selkänojalla...

(sorry kuvanlaatu, nappasin samalla kun kirjottelin iPadilla -sen kamera ei ole kaksinen) 

2. Mulla on AINA kynsilakkaa.

On ollut 40 vuotta. Ainakin! Joskus niitä lakkojakin oli kymmeniä - puolet puolikuivia, tottakai, ei kai kukaan kaikkia ehdi käyttää! Nyt viisastuneena kai vain 6-7.... ja käytän kahta!!
 

3. Omistan aika helvatan paljon kaulakoruja siihen nähden etten ikinä käytä niitä.

Aina välillä kuvittelen, että käytän. Ja olen väärässä.

Eniten v***ttaa yks Roomasta ostettu, 70€ ja kerran käytetty.

Saan näppyjä vaikkei pitänyt.

 

4. Mä omistan liikaa myös kenkiä siihen nähden että käytän vain yksiä talvisaappaita (ja UGGeja), yksiä kumisaappaita ja kesällä mukavuussyistä lähinnä vain erilaisia Crocseja

- ja niitä sitten löytyy sandaaleista kiilapohjiin ja kumisaappaisiin.
 

5. Jos löydän kivan matkakohteen, käyn siellä yleensä monta kertaa.

Ostan kivoja kenkiä monessa värissä. Mieleisiä vaatteita samoin.

Bonuksena: mä olen käynyt kampaajalla elämäni aikana kai max kymmenen kertaa.

Ja silloinkin yleensä on laitettu jotain härpäkkeitä päähän. Tai otettu niitä pois.

Leikkaukset ja värit hoidan itse.
 Välillä tosin pää on kuin kanan takapuoli -kuten nytkin kun hiukset on toistakymmentä vuotta olleet lyhyet ja kova yritys on saada niistä pitkät....huoh...
 

Yllämainittu johtunee siitä, että mä pienenä tyttönä sanoin, että minust tulee isona kampaaja.

No, ei tullut. Juoksin kai liikaa poiken perässä....nooooh, olin myös liian herkkähipiäinen  siihen hommaan. Sananmukaisesti - allerginen liian monelle jutulle.

Äiti kyllä tuumas että minust tulis hyvä lentoemäntä.

Koko ajan pää pilvissä.

No, ei tullut sitäkään.

Olin liikaa lennossa....

Mutta iso minust tuli - ja jos en tekis sitä mitä nyt teen, en vieläkään tietäis mikä minust isona tulis :)
(tällä hetkellä vienokaino toivomus ettei ainakaan enää isompi)

Extrabonus - huomasin just että mä olen myös varsinainen viherpeukalo!

 

Mikä hitto näille tuli??

CU♥