Tylsä tyyppi!

Taas täällä!

Mä luulin, että päivät on pään osalta ihan yhtä soosia - siis normaalia enemmän - 

mutta tosiasiassa näyttää olevan joko ohutta yläpilveä tai unta kuuppaan.

Jollei kävele - tai tee jotain muuta.

Tänään kävelin. Ja tein vähän jotain muuta.

Aamusta yhdeksän aikoihin liikkeelle; postiin, TKL:n toimsitoon vaihtamaan bussikortti uuteen,
sitten pikavisiitti duuniin,

sitten taas töppöstä toisen eteen, jossain kohden hyppäys bussiin ja pikavisiitti Ikeaan.

Sieltä taas bussiin, linjan toiselle päätepysäkille - tajusin nimittäin että se on yhden mutkan ja parin kivenheiton päässä Lillasta.

Sinne siis pikaisesti.

Ja sitten taas matka jatkui, ja jossain kolmen pintaan kun tulin kotiin, ei tarvinut kuin syödä ja napata taas uusi nappi naamariin - ja pariin tuntiin en taas tiennytkään maailmasta mitään ☺

Kun en kävellyt. Enkä tehnyt muutakaan.

On ne veikeitä nuo pillerit!

Nyt on taas jotain aivotaoimintaa havaittavissa - tai sitten mä vaan kuvittelen...

 

Mutta sekalaista seurakuntaa kuitenkin kuvien muodossa.

Huomasin lenkilläni että rakkauslukot on lisääntyneet sen jonkun ihme taidekuution jälkeen.

(joku taiteilijanplanttuhan toisen samanlaisen kanssa keksi käydä leikkaamassa ison osan lukoista pois ja teki niistä jonkun -anteeks nyt vaan arvon taiteilijat- idiootin kuution. Taidetta, nääs!)

Näkyy siinä jokunen fillarin lukkokin olevan, sitä en tiedä mihin ovat fillarinsa hukanneet.

 Onneksi täällä on säilytetty tuota vanhaa teollisuusmiljöötä,

se kun on niin keskeinen osa kaupungin historiaa.

Ja keskeisellä paikallakin jopa, kosken partaalla, tietty.

Jonkun masiinan joku osa tässäkin puistoa koristamassa, mikä lie kapistus.

 

 En muuten koskaan ole huomannut aikaisemmin, että keskellä kaupunkia on viitat Tampereen ystävyyskaupunkeihin.

Enkä ole tiennyt, että niitä on noin paljon!

 Kai sitä tuttujakin nurkkia katselee toisella lailla kun on kamera taskussa.

Yleensä vissiin menee sellaiseen perisuomalaiseen tyyliin, kädet taskussa, katse maassa ja naama norsunvit... *ups*

 

Lillasta sen verran....vaikka sanoinkin ettei peti tarvitse päiväpeittoa, enkä edes halua sellaista...

niin siellä nyt on kumminkin sellainen. Tuli vastaan.

Kovin yllättävää!

Näytän sitten joskus - antaa sen osaston nyt vähän huilia, jookos ☺

Mutta nämä näytän, olen tykästynyt näihin ruåttalaisiin jo aikaa sitten ja miettinyt, että kotiin vai Lillaan, kotiin vai Lillaan...nyt sitten otin muutaman "malliksi" ja päätin, että näitä täytyy hakea lisää.

Lillaan....ainakin näin aluksi...ne varsinaiset ruokalautasetkin, nimittäin..

Soppalautasia ei ole kuin valkoisena - oliskos se kamala tyylivirhe sotkea niitä sekaan...

 Jos huomenna vaikka kävelis Ikeaan.

Tässä on nimittäin pieni pakko yrittää pysysä liikkellä....ainoo vaan, että ne kadonneen sään metsästäjät tais huomiselle luvata aika kökköä keliä....jos käviskin vaan hakemassa postista tapettipaketin. Ja loppupäivän vetäis vaikka unta kuuppaan...

 Ei meinaan edes tuo kuutamo häiritse!

On mummulla sen verran hyvin lääkitys kohillaan ☺

Kerran näinkin.

 

Palataan taas, ihanat ♥

CU!