Tassunmerkkejä

Tällaisia päiviä saisi olla enemmänkin.

Saa nukkua normaalia pidempään, siivoilla rauhassa,

posti tuo mukavia pikkupaketteja

-ja työpäiväkin koostui vain reilun tunnin mittaisesta infotilaisuudesta,

sen jälkeen pienellä porukalla lähdettiin nauttimaan "presidentillinen" lounas.

(ei voi kuin suositella Tampereen Pyynikintorin laidassa olevaa Heinätoria, loistava palvelu, hyvä ruoka, miljöö kaunis - naistenhuonetta myöten. Piti ottaa muutama kuva, mutta meillä oli vaan niin hauskaa, että kertakaikkiaan unohdin)

Ja palkka juoksi koko sen ajan.

Mikäs sen mukavampaa ☺

 

Yksi pikkupaketti tuli Hirsitalon suojissa-blogin Marikalta,

suloinen arvontavoitto!

Kotiuduttuani käväisin Lillassa viemässä herttaisen viirinauhan paikalleen,

sopii tuohon Annastinan ylle, eikös vaan.

Siellä ne pienet siilintassunjäljet on ihanasti paikallaan.

Mukana tulleet siili ja sydän jäivät kotiin, saavat ilahduttaa noissa laatikon nupeissa.

 Vaikka kelit alkaa jo vähän syksyn suuntaan väistämättä kääntyä, niin kukat vaan jaksaa Lillassa kukkia, taitaa olla sopiva ilmasto sisällä, ei sada eikä tuule...

 Sadonkorjaajatkin näyttävät olevan liikenteessä pareittain, veikkaisin tämän kevään poikasiksi, olivat sen verran pieniä vielä -nuohan on varsinaisia rotjakkeita tuolla yleensä, hyvillä sapuskoilla ☺

 Pienenpieni tuunauskin lopuksi...mä vihaan valuvia, roiskivia, suttaavia kynttilöitä, just siivosin muutamat roiskeet pois, onneksi valkoiset...

Sitten tuli mieleen, että keittiössä on erinäinen Indiskan katelautanen, harvoin tulee käytettyä niitä kaikkia, joten pistin pari uuteen uskoon -valkoista maalia taas kevyesti pensselillä pyöritellen.

Ja johan passaa!

 Tässä vielä alkuperäinen -hui kun häikäsöö ☺

 Ai juu, taidan olla aika hatarapää...

Sain samaiselta Marikalta jo hetken matkaa sitten tunnustuksen!

Kiitos, ihana ♥

 

Tämä pitäisi varmaan laittaa taas eteenpäin, mutta teenkin nyt näin:

Tämä kuuluu kyllä nyt kaikille teille, jotka olette jo pelkällä olemassaolollanne tsempanneet tämän "uuden" blogin alkutaipaleella -tuntui aika hurjalta jättää 440 lukijaa ja yli 220 000 vierailua, pistää huushollin ovi kiinni ja aloittaa tyhjästä uudelleen ☺

Mutta kiitos teille kaikille, jotka olette tänne löytäneet, kirjautuneet lukijoiksi,

päättäneet kulkea matkassa -ja erityiskiitos jokaisesta kommentista, ilman niitä tämä kävisi tosi tylsäksi!

 

Tällä toisella kukkapuskalla toivotan jokaiselle

Mukavaa, aurinkoista syksyistä viikkoa♥

 Nähdään taas!

♥



Vilautanko...??

Hupsista!

Väärä kuva ☺

Vilautetaanpas uudestaan...

Ettäkö ette ymmärrä?

No vähän lisää...

Kaaosta....jota seurasi...

 - valkeus!

 Kolme kerrosta se vaati valkoista maalia, että hyasintin sai piiloon!

Mutta että minä tykkään nyt ☺ 

Tykkäsin toki edellisestäkin, mutta...

 Hyasinttihan oli hyasintti siksi, että edellisessä asunnossa oli ihan peevelin pitkä käytävä, silkaa valkoisuutta -pakkohan se oli jollain katkaista, ja hyasintti sopi tarkoitukseen enemmän kuin hyvin.

Täällä se on ollut "ihan kiva", mutta koko ajan on käynyt mielessä, että entä jos...

 

Eilen sitten iski taas se (tuttu) hulluuskohtaus, oli ihan pakko kaivaa maalipurkki esiin.

Ja siinä se päivä sitten menikin.

Nyt saa lamppu ja pöytä tulla esiin -ja ympäristö rauhoittua...

Eikä se sitäpaitsi oikein sopinut sohvan kuosiin...täällä kun joutuivat samaan tilaan tappelemaan huomiosta.

Ja sohvan päälisiähän minä en vaihda!

Paitsi....oliskos kenelläkään myydä Ektorpin vaalenpunaisia päällisiä...tai vaikka harmaita...tuoliin ja sohvaan...?

(krhm...minäkö jotenkin epävakaa, vai? -pois se minusta ☺)

 Nyt tämä epävakaa lähtee metsästämään jostain jotain suuhunpantavaa.

Näkösällä on vain omppuloita.

Piilossa ei sitäkään vähää.

 

Kiinalaista...?

Joo!

♥

Ps. arvontakipossa on vielä tilaa!

(klikkaa kuvaa)

Mukavaa alkavaa viikkoa!

♥



Viisi suosikkia

Muutaman päivän olen katsellut kotia "sillä silmällä"

- no en SILLÄ silmällä, hölmö ☺-

vaan miettien mitkä on ne viisi kohdetta, asiaa, tavaraa, tunnelmaa tai muuta vastaavaa, mistä eniten pidän.

Olipahan vaikeea, todella!

Huomasin nimittäin, että ei täällä nyt niin kovin montaa asiaa ole sellaisia, joista en pidä - siis mitä pistäisin vaihtoon juuri nyt.

Viihdyn tässä luukussani erinomaisen hyvin.

Päätin sitten, että en kuvaa ainakaan tunnelmia, niitä tulee joskus toiste.

Päätin heittäytyä tällä kohden täysin materialistiksi ☺

 

Tämä haaste tuli Ainosofialta.

 

Nämä ei nyt ole missään tärkeysjärjestyksessä, mutta tässä yksi lempijuttu.

Valaisin, jonka ostin kymmenisen vuotta sitten ensinmmäiseen kotiini tässä samaisessa talossa,

huonekorkeus oli 3,6m -ja tässä oli tarpeeksi ketjua.

Ja tarpeeksi näköä.

Ja kuinkahan monta kertaa tämä on vaihtanut paikkaa sen jälkeen!

Huonetta, asuntoa, kotiakin -ja onpa ollut pariin kertaan jo myynnnissäkin.

Onneksi on jäänyt kuitenkin "käsiin" ☺

 Toinen on tässä.

Tuijottelen harva se aamu tätä yhdistelmää, tämä on nimittäin makkarin katossa.

 Casamonicasta ostettu peili.

Ainoa funktio olla nätti♥

Eikä tuo systeriltä saatu räystäspiru yhtään himmennä kuvaa...

 Hyasintti.

Kaappi, joka sai nimen väristään.

Oli alkujaan tylsä mäntykaappi, kirpparilöytö.

Nyt kun katselen, niin tekis mieli melkein mennä maalipurkille....hmmmm...

 Sivustavedettävä kavereineen.

Kokonaisuus.

Nimetön kapistus, Annastinaa koreampi ruåttalainen.

Meinasi lähteä kuvaaminen lapasesta, en tosiaan tiennyt mitä olisin kuvannut tai jättänyt kuvaamatta, raakkasin vielä  tässä vaiheessa lujaa ☺

Toisin sanoen, taidan olla aika tyytyväinen....mikä voi tietää tulevana talvena tosi vähän postattavaa.

Jollei täällä siis tapahdu mitään uudistusta.

Mitä?? - ette usko vai???

 

No, sen näkee mitä tuleman pitää.

Tarttukaapa tekin tähän haasteeseen, kuvatkaa viisi....mitä vaan!

 

Leppoisaa viikonloppua.

Minä koitan puurolautasen ääressä päättää lähdenkö talkoisiin

- vai maalikauppaan....

 

Heips!

♥



"Asiaton postaus"

Ei siis asiaton vaan "asiaton" ☺

Ei mitään uutta ihmeellistä paikallistaivaan alla, mutta otinpa joutessani muutaman kuvan tuolta kaupunkimaaseutukodista...

Syyshommat ei yhtään huvita kun ei ole vielä pakko, siirtelin vaan peffaani tuolilta toiselle tai lompsin laiskana pitkin "tiluksia"

 

Tässä vähän myöhäisiä kukkijoita

 

 Hämmästyin itsekin kuinka paljon vielä onkaan silmäniloa, syysleimuja ja joitakin muita en edes kuvannut....ja mulla tuo koko "hortonomismi" on ihan alkutekijöissään!

Pitäiskö taas kerran todeta, että kyllä tästä vielä hyvä tulee ☺

 

Niin moneen kertaan olen taannoin maininnut tämän mun rakkaan roskaajan, että viimeinkin nappasin kuvan -eikä nytkään mahtunut koko koivu kuvaan!

Siinä se juoppo tönöttää mun portin pielessä ja vie kaikki vedet maasta, niin ettei vieressä meinaa kasvaa edes nurmikko. Mutta horiipa se sitten kyllä kaikki sulavat lumetkin ☺

Lilla kurkistelee punastellen siellä katveessa keskellä - ja se pari viikkoa sitten tehty aita näkyy oikeassa alareunassa.

 

Joten ei mitään asiaa, päätin vaan läjäyttää teille vähän kukkia ☺

 

CU ♥

(ja jollette ole jo osallistuneet arvontaan, niin kipaiskaapa oikean palkin linkin kautta)



Hölmö mutta toimii!

Hölmöillään kohta..

Mutta ennen sitä kurkataan Lillaan, tai oikeammin sen pihalle.

Olipahan ihana päivä, lueskelin lehden auringossa ihan rauhassa, napsin tomppeleista tomaatteja ja ihan vaan istuskelin -siihen asti kunnes tuli hän...

Tällaisina hetkinä taas toivoisi omistavansa "kunnon" kameran!

Mutta riittipä tuokin zoomi mikä oli, tai no...riitti ja riitti...

Innostuin sitten napsimaan muutaman kuvan muutenkin, lähinnä näitä viimeisiä kukkijoita.

Jos/kun kuka tietää/muistaa mikä tuo sininen kukka kultapiiskujen edessä on, niin tiedon ottaisin mielelläni vastaan...en minä sillä tiedolla mitään tee, riittää kun se on siinä ja viihtyy, mutta kun jokunen henkilö on kysynyt, että mikä se tuon on...ja olen vaan sanonut, että en minä vaan tiedä...

Ruusut kukkii kaikki. Hyvin ja kauniisti.

Eikä kukaan ole ihastelemassa kuin satunnaisesti - hyvä, että edes näinkin.

Kaikki sateelta suojassa olleet kukat voi jotaikuinkin hyvin, eli eivät ole kuolleet vesimyrkytykseen ☺

Etupihalla jaksellaan ilta-auringossa vielä kohtalaisen mukavasti.

Eikä tuo nyt hassummalta näytä pihallakaan.

Joku, en muista kuka ja missä blogissa, oli kaivannut kuvaa näistä peileistä -oliko ne peilejä, tauluja vai liitutauluja...no, peilejähän ne ☺

Täytynee nekin kohta nostaa sisälle -taitaa olla nastalla ja sinitarralla kiinni, jollen väärin muista.

Mulla on noita hoopoja toteutuksia...

 

Ja sitten se hölmö mutta toimiva juttu!

Monta päivää roskia viedessä katselin kierrätysnurkkaan, että viekää nyt joku se pois, ettei mun tarvitse...mutta ei vaan kuka vienyt!

Joten muutama päivä sitten roudasin kotiin pöydän!

Ja otin sahan käteen...

 Tein toimisto/ruokapöydästä jotakuinkin sopivan korkuisen, alaspäin on vielä helppo säätää, mikäli tarve vaatii!

 Sitten kevyen hionnan ja pohjamaalin jälkeen...

ensimmäinen kerros, väri haaleen vaaleen vihree -juu, just se!

Ei hyvä!

Joten kaksi kerrosta valkoista päälle!

 Suuri sen olla pitää, pöydän, että mahtuu kaikki romut siihen ☺☺

Nyt se on kyllä ihan vieraskoree...

Pyöreässä on puolensa, mutta...on tämä vaan niin hyvä!

 Voi vaikka nostaa jalat pöydälle.

Ja rahi mahtuu alle.

Eihän se maailman kaunein pöytä ole, mutta toimii!

Ja mikä parasta, se oli ilmainen - ja maalikin oli kaapissa.

Ja Kristin mieliksi satsi Pipin tavaraa.

Tein kaverin kanssa vähän vaihtokauppaa...mulla oli kymmenen GG:n lattekuppia, joita en käyttänyt, ja nämä oli hänen makuunsa vähän turhan romattisia ♥

Toivottavasti olemme molemmat yhtä tyytyväisiä ☺

 

Vaikka Lillassa onkin Pipin mukeja, niin nämä jäi kotiin!

 

Näin sekalaista seurakuntaa tänään.

Mitähän sitten seuraavaksi, täällä ei kuulkaas tapahdu yhtään mitään.

Minä vaan lorvin ☺

 

♥