Tällaisina päivinä

...kun aurinko paistaa täydeltä terältä tuppaa ajtukset väkisinkin kääntymään kevääseen.

Ei voi mitään! Kesänlapsi nyt vaan elää valosta.

Keittiö on aurinkokeidas -olisi varmasti jo aikaisin aamusta, mutta kun rakastan valon lisäksi myös niitä yön pimeitä, hiljaisia tunteja jolloin ympärillä kaikki nukkuu, niin ne aamun valoisat saa odotella mun puolestani kyllä likemmäs kesää, nyt voi vielä heräillä "valmiiseen päivään". Vielä ei houkuta se valon paljastama todellisuus, pesemättömät ikkunat, pienesti pinttynyt lika siellä sun täällä, odotelkoon pesuaineet ja rätit vielä toistaiseksi.

(ja unohdetaan myös tuo yhä edelleen pöydällä kärvistelevä joulutähti, se on projekti: meneekö ensin hermot vai yrttynen biojätteeseen, helvata kun ei se älyä kuolla)

 No, se todellisuus läjähtääkin sitten päin näköä muutaman metrin päässä.

Ihan sama aurinkopäivä, ihan sama kellonaika, ollaan nyt vaan just siellä "risukasassa" mihin arska paistaa vain illalla. Voi poijjaat. Suorastaan masentavaa.

Ei kuulkaa ihme, että alkaa mieli halajaa valoisampiin, vaaleampiin tekstiileihin.

Niin ihanaa kuin edelleen onkin illalla sytytellä kynttilät ja sujahtaa sohvalle torkkupeiton alle tai ottaa kutimet käteen tai parannella maailmaa viinilasillisen ääressä, niin päivällä on yhtä tuskaa kun ulkona mollukka kirkuu kevättä, mutta sisällä pitää sytytellä valoja yhtä lailla kuin talven pimeillä.

Olen nyt monena päivän selaillut "kevättä rinnassa"-fiiliksellä Svaneforsin kevättä, haaveillut ja ihastellut, suunnitellut ja yrittänyt saada pääni ymmärtämään sen, että voiton puolella vuotta tässä taas kuitenkin ollaan.

Ja auttaahan nämä kuvat, katsokaa vaikka:

 

Matoissa on huikeita vaihtoehtoja, muutama sellainen, jonka olisin lennosta huolinut taannoin eteiseen (nykyisten sijaan) mutta ihan kaikki koot vaan ei passaa. 

Mutta katsokaa nyt näitä, eikö iske pieni leikkimielisyys väkisinkin päälle ☺

Svaneforsiltahan ne on nuo minun olkkarin iso farkkumatotkin (enkä luovu, turha yrittää korvamerkitä!!), niitä on edelleen valikoimissa, samoin on nuo makkarin matotkin (toinen kuva alaspäin). Keittiön mustavalkoinen matto on tainnut poistua...aina näiden alkuperää joku kyselee.

Itse tykkään muuten isosti näiden nykyisten mattojeni laadusta, just sopivan paksuisia taitella jemmaan tai nakata kainaloon ulos vietäviksi -paitsi, että olkkarin matothan ei hievahdakaan muuta kuin väliaikaissäilytykseen, niin on isot ja niin monta huonekalua päällä. Mutta noin niinkuin ajatuksen tasolla...

  

Eiks ole herkkuja? 

 Tyynyjäkin on varmasti joka lähtöön, monta sellaista, jotka heittämällä menis meikäläisenkin sohvalle, muuta pientä itsehillintää, kiitos... 

Ja jossain kohden vaan huokaa tyytyväisenä, että ei onneksi tarvitse tänä päivänä juurikaan kattauksia harrastaa, menis meinaan helposti sormi suuhun kun ei tietäis mitä kaikkea kivaa sitä oikein siihen hommaan tarvitsisikaan.

 Hmmm...taidanpa mennä takaisin opuksen pariin haaveilemaan. Ja odottelemaan omaa tilaustani, jonka pitäisi saapua tuossa kuunvaihteen huitteilla. Saa olohuone taas vähän uutta ilmettä ja minä valoa elämääni!

Kuka uskaltaa arvata mitä sieltä on tulossa...?

Svaneforsin kevät muuten löytyy nyt täältä, siellä on myös ajantasalla oleva lista jälleenmyyjistä, että ei muuta kuin tekemään omalle kauppiaalle tilauslistaa ☺

Ilosta kevään odotusta!

♥ Palaillaan taas ♥