Niinhän sitä sanotaan, että hevoseton mies on huoleton mies...
Kun tuossa jo pari viikkoa sitten manailin (tai äimistelin tai mitä lie) omaa saamatonta olotilaani, niin nyt on tilanne muuttunut aika reippaasti.
Ilmeisesti se mun harhaileva katseeni oli jo työstänyt asiaa hyvän aikaa, sillä kaikki on mennyt aika vauhdilla - yllättävää tässä huushollissa, eikös vaan.
Aikani kun katselin kukkien kasvamista ja lehtien puhkeamista ja nypin rikkaruohoja, ajelin nurmikkoa ja keräilin kotiloita, niin tuli tunne, että tämä on nyt niin nähty.
Ei minusta ole vain keinussa isujaksi ja kirjojen lukijaksi -koko kesää vallankaan.
Alkoi olla projektit loppu, eikäpä tuota paikallista valuuttaakaan liiaksi asti olisi ollut vaikka olis projektejakin löytynyt.
Kaverit lakkas kyselemästä jo pari vuotta sitten, että "tuletko mukaan?" "lähdetäänkö käymään" kun tiesivät, että Lillassahan minä kuin tatti pskassa (anteeks ☺) tai sitten matti kukkarossa.
Jotta kävi niin, että kun olin viikon verran täällä kotona asustellut (käynyt kyllä Lillassa nurmikon ajelemassa ja kukat kastelemassa) tuuppasin yks ehtoo Lillan Tori.fi-sivustoon myyntiin.
Katselin, jotta mahtaako yhtään kiinnostaa. Ilman kuviakin vielä silloin alkuun...joo, katseltiin sitä.
Samalla varmistui päätös, että tämä on nyt taputeltu kasaan.
Että ei kun sunnuntai-iltana kuvat ilmoitukseen ja rehellisesti kaupan -maanantaina aamulla muistin vielä, että voishan sinne sen osoitteenkin tietty lisätä ☺
Puolilta päivin tuli se puhelu, tuntia myöhemmin oltiin jo Lillassa ihmettelemässä ja illalla yhdeksältä palattiin vielä puhelimitse viimeisiin hinnanviilauksiin.
Se oli siinä.
Torstaina tehtiin kauppapaperit ja tulevana tiistaina omistusoikeus siirtyy uudelle omistajalle.
Ja mulla on ihan mahdottoman helpottunut ja kevyt olo.
Uudelta omistajalta tuli viesti, että ovat ihan onnesta soikeena ♥
Kaikki siis paremmin kuin hyvin.
Moni kaveri on jo kysynyt, että onkos nyt sitten NYkin matka varattuna...no, ei ole.
Kaikki ajallaan, tarvitsee se sekin reissu oman hetkensä, fiiliksensä (ja toivottavasti matkaseurankin).
Nyt mennään pienesti "elämästä herkutellen".
Olen nauttinut ihan suunnattomasti ihan vain ihmisten ilmoilla olemisesta -mitenkään siirtolapuutarhan jengiä vheksymättä- ja tehnyt pieniä suunnitelmia käydä siellä sun täällä.
Ateneum ja Emma, Mäntän Sherlachius, ihan tätä oman kaupungin tarjontaakin, ehkä pikapyrähdys Tallinnassa, muutaman kaverin "rakennelmat" tsekkaamassa...eikä sitä tiedä erkkikään kenen oven taa minä ilmestyn ykskaks...
Maailma on taas mallillaan!
Tässä näitä viimeisiä kuvia rakkaasta Lillasta.
Olkoon uusi omistaja siellä yhtä onnellinen kuin minä olen ollut ♥
Tämä heposeton ja huoleton täti lähtee nyt mökkinaapurin vattupuskiin!
Ihan luvan kanssa ☺
Oho! Ihailen kykyäsi tehdä päätöksiä nopsaan, liikoja vatvomatta. Juuri sillä lailla toimimalla niitä uusia mahtavia juttuja voi tupsahtaa elämään. Mahtavia aikoja menossa..
VastaaPoistaAinakin mukavaa kiirettä on pitänyt koko ajan 😉
PoistaNo hitto! Tolleen se on tehtävä kun siltä tuntuu. Ei kaikki päätökset kaipaa vuosien kypsyttelyä. Lilla on ollut ihana, kerrassaan ihana, mutta jos se ei enää tarjoa sitä mitä kaipaa, niin mitäs sitä pyörittelemään. Tosi reilua sulta tehdä päätös juuri nyt, kun uudet haltijat saavat vielä nauttia puolen kesää Lillassa. Ja mitä sitten tapahtuukaan Pepxitin myötä, me varmaan saadaan kuulla täällä blogissa ;) Ei kun kohti uusia tuulia, oli ne sitten mitä ovatkaan. Jei!
VastaaPoistaMitä lie tuulet,aika näyttää! Veikkaanpa, että kamera saa laulaa, mitä sitten lieneekin.
PoistaTiedä vaikka Jovelaan eksyisin...😉
♥
VastaaPoista😊😄😘
PoistaLilla pääsi hyviin käsiin ❤
VastaaPoistaRohkea irtiotto, suorastaan Pepimainen;)
Hope so 😄
PoistaJälleenkö näin arvattava 😂
Aikansa kutakin. Niin se on. Nauttia ja kun ei nauti, katsoa jotakin muuta. Sinulla on monta uutta mahdollisuutta nyt odottamassa. ja tämänkin oven taa saa tulla. Sieltä Tampereelta tulee Onnibussi Kotkaan:).
VastaaPoistaOnnibussin aikatauluja tutkailtu.... Saatamma tässä nähdä vielä ennen syksyä 😉
PoistaOho, tuota en olisi osannut odottaa, mutta hyvä, kun päätös on tehty ja Lilla on nähty. Tuo ihana paratiisi miksi sen loit.
VastaaPoistaEi sitä paratiisiakaan märäänsä enempää, välillä pitää saada asfalttia tassujen alle.
PoistaEi sitä ikinä tiedä mitä kivaa on vastassa seuraavan mutkan takana!
Oho, mutta näinhän se on...aikansa kutakin ja jos siltä tuntuu niin pitää osata myös luopua. Odotamme varmasti kaikki täällä ruutujen takana yhtä jännittyneinä, että mitähän kivaa se Pepi nyt keksii. Onnea uudelle elämän muutokselle!
VastaaPoistaYhtä jännittyneenä odotan minäkin 😂
PoistaEi ole okemassa mitään valmista käsikirjoitusta! Antaas katsoo!!
haa, mie luulen että sulla on joku mies kiikarissa :) se on pistänyt siun pään ihan pyörälle :D
VastaaPoistakerroppa olenko väärässä..
terkuin tiina
Mies?? Mikä se o?
PoistaKa missä mää semmottise olisin muka tavannu? Lillan pihassa vai?
Eli: harvinaisen väärässä 😂
Mutta saattaishan se olla mielenkiintoista 🤔
Oi.
VastaaPoistaSanaton.
Oi.
PoistaMinä olen löytänyt kaikki sanat! Tänäänkin (lue: eilen) äänessä niin, että ääni melkein hukassa 😃
Viimeistään tän postauksen myötä mulle vahvistui se tunne, että teit ihan oikean päätöksen. Haikeaa, mutta samalla vapauttavaa <3. Ja jäipä Lillasta paljon kuvia ja muistoja, joihin voi aina palata <3
VastaaPoistaOlis se nyt kamala huomata, että " mitä mä tein " 😧 Olo on hyvä ja kevyt ( ollakseni näinkin iso ja näinkin "pienessä viinissä" (😎))
PoistaNimenomaan: vapauttavaa!!
Mun pitää kysyä että kuinka monta vuotta sulla oli toi kiva mökki ?
VastaaPoistaHuomenna viis vuotta. Kuin? 😉
PoistaMitä kauemmin jonku asian omistaa ,sitä vaikeanpi luopua ihan tunnesyistä. 5v on pieni aika, helppo luopua ....
PoistaSaattaa olla hyvinnii noin. Toisaalta on tilanne ja toisenlainen tilanne: pakon edessä luopuminen ( syystä tai toisesta) on varmasti vaikeampaa kuin vapaaehtoinen 😉
PoistaSilloin, jos vallitseva olotila on helpotus ja keveys, päätös on ollut oikea, vaikka ihana paikka tuo Lilla olikin. En sitten ehtinyt kesävisiitille jätskin ja mansikoiden kera...
VastaaPoistaEi sitä aina ehdi joka paikkaan. Moneen vuoteen minäkään ehtinyt yhtään mihinkään, jos nyt yrittäis korjata asian 😊
PoistaNo mutta, näinkö kävi.Yllättävää. Lilla oli varmaan kiva henkireikä kun olit työelämässä. No, eipä muuta kuin uusia tuulia. Älä kuitenkaan jätä bloggaamista, ethän. Sun juttujas on kiva lukea. T Riitta
VastaaPoistaSe oli nimenomaan sitä, hyvä vastapaino työelämälle ja arkiselle tohinalle.
PoistaNut kun alkoi kaikki tohina puuttua se meinas käydä jo ihan melkein tylsäksi 😉
Katsotaas jos bloggaaminenkin saisi uutta iskua, alkoi nimittäin tälläkin saralla tuntua, että alan toistaa itseäni, samaa yrttystä vuodesta toiseen 🌸
Tottavie, elämän on oltava seikkailu! En usko, että tulet katumaan. Minuakin on alkanut rasittamaan se, mistä ennen pidin saarellamme eniten, liian iso puutarha. Olisipa vain pieni..., mutta kun tämä saari on kuin taikonut meidät.
VastaaPoistaSua odottavat varmaan monet ihanat seikkailut, joulutorit ihanissa kaupungeissa, menemiset ja tulemiset, uusien ihmisten kohtaamiset, vanhojen kanssa uudet kujeet ja se outo helpottava tunne kaiken kepeydestä<3
Jos ei nyt välttämättä seikkailua, niin toivottavasti ei ainakaan paikallaan junnaamista 😄
PoistaAinakin tuntuu, että hymyilyttää koko ajan ja tulee lähdettyä! Pistettyä ovi peräässään kiinni ja tehtyä jotain. Uskotko, en ole edes kauppaan ehtinyt koko menneellä viikolla, onneksi kaapeista on jotain saanut koluttua, eikä tuo ulkona syöminenkään ole ollut ollenkaan hassumpaa 😄 -just nyt katselen kelloa sillä silmällä, että pitäiskös mennä, huomenna kun olis ennen sateita tähdellisempää päädyä vattupuskiin 🤔
Voi mahdotonta, mutta niin sinun kuuloista, että tulin oikein hyvälle tuulelle tästä postauksesta. Kyllä sitä sitten itse tietää, kun on aika tehdä tuollainen suunnanmuutos elämässä ja jättää jokin asia taakseen. Niin ihailen kykyäsi toimia ja tehdä tällaisia päätöksiä. Moni jäisi velvollisuudesta (tietämättä edes että velvollisuudesta mihin?) toteuttamaan vanhoja kaavojaan, vaikka tosiasiassa ei näin haluaisi tehdä. Tällaisissa käänteissä ei voi muuta kuin todeta, että onnea ja hyvä sinä! Ihanan Lillanin tilalle tulee aivan varmasti jotain uutta ihanaa!!
VastaaPoistaEikös me suomalaiset olla maailman nopein kansa 😄
PoistaJossain kohden kävi mielessä, että mites kun rinsessat niin tykkää...sitten laskeskelin kuinka monta kertaa he siellä mökillä kuitenkaan loppuviimeksi kesän mittaan ovat! Ja niin hyvin viihtyvät kaupunkiasunnossakin vieressä olevine leikkipuistoineen, että sekin pointti oli aika selvää pässinlihaa.
Nyt on jo kaksi viimeistä viikkoa olleet niin antoisia, että ei voi kuin peilin katsoa jos elämä käy tylsäksi 😉
älä kumminkaa jätä meitä.....enempää ei kerkee..astan emäntä
VastaaPoistaEmmää jätä 😄 ...tai mist sitä koskaan tietää...😳
PoistaNäin on tietysti toimittava jos siltä tuntuu :)onkohan tuo joku meidän "kaksosten" luonne juttu :) ajatella että 5v. Lilla äkkiä on mennyt.
VastaaPoistaOikein ihania retkiä ja matkoja sekä kokemuksia Sinulle ja toivottavasti saadaan seurata juttujasi vieläkin.... kaunista kesän jatkoa.
Aika haipakkaa on viis vuotta (taas) mennyt ja veikkaanpa, että seuraavat viis menee vähintään yhtä nopsaan 😉 -miksi siis tehdä sitä samaa mitä on jo aikansa tehnyt?
PoistaAinakin päivät on taas erilaisia -ja niinkuin huomaa vastaustahdista niin on ollut muutakin tekemistä kuin selata maasinoita.
Kunhan saa talven marjat pakkaseen, niin katsotaan mitä tässä keksii 😊
No jopas...5 vuotta mekin mökkeiltiin(vuokramökissä) nyt sitten, elämän (viime vuoden lopulla) muututtua oikein radikaalisti,puolison kuoltua,minäkin luovuin mökkeilystä tänä kesänä,ikävä sinne on ollut...se oli niin ihana,rakas paikka.Hyvää Kesän jatkoa Pepi ja ei muuta,kuin uusia tuulia päin!!
VastaaPoistaNäin ikävästi kävi ? 😳 Et koskaan maininnutkaan.
PoistaSiinäpä se, kuten jo aiemmin jollekin mainitsin, niin se pakon edessä luopuminen ottaa paljon kovemmalle kuin näin kun on oma päätös. Mutta eiköhän sitä aina jotain muuta tilalle tule ajan mittaan. Hyvää kesän jatkoa sinullekin 💕
Näin kävi :( taisin jossain vaiheessa mainita jotain,kun Olgan puotiin oli tapaaminen,viime vuoden loppupuolella...emme tietenkään osanneet odottaa noin ikävää käännettä niin pian...mutta en sitten arvannut aloittaa asiasta keskustelua viime tapaamisessa Olgalla(silloin kun olin mukana) tai laittaa meiliin.Kiitos <3
PoistaMuistan kyllä sen peruuntumisen syyn. Vaan enpä minäkään voinut kuvitella noin surullista käännettä 💔
PoistaOn ollut niin haipakkaa, että vasta nyt ehdin tämänkin uutisen äärelle. Pepimäisen nopeaa toimintaa, aika taisi olla kypsä. Mukavaa jatkoa Lillalle ja uusia seikkailuja sinulle!
VastaaPoistaJoskus tulee kai tehtyä aika näyttäviä käänteitä 😂
PoistaVaaleanpunainen minttu siirtyi kukkimaan systerin kukkapenkkiin aika äkkihätäsesti sekin -ja unikotkin on todistettavasti kukassa, rilen niitä pääsin vielä ihastelemaan 😊
Katsellaan nut mitä uudet tuulet tuo tullessaan, kiirettä ei ole mihinkään 😉