ihan niinkuin muka kiirettä pitäis.

Koneelle ei näkäjään ehdi, ei.

(Edelleen painotan, jotta tuolta instasta löytyy pepi_nelli, seuraa siellä ☺)

Päivät on ihania, leppoisia, kiireettömiä, rikkaruohottomia, kahvintuoksuisia, pikkurinsessaisia (pari tuossa selän takana nytkin odottelee pannaria ja odotellessaan tuijottavat jotain lastenleffaa) ja kovin kesäisiä. Ihan sama sataako vaiko paistaa, minä niin nautin.

Kuljeskelen ihan turistina omassa kaupungissani, eli teen sitä mitä olen vuosikausia uhannut tehdä, mutta mikä on tekemättä jäänyt. Ei nytkään ole mitään kiirettä kaikkea kokea kerralla, aikaa on, joten on tässä ohjelmaa tulevillekin kesille.

Jokunen kaverikin on jo huomannut, että mua on helppo houkutella torikaffeille (ja kahvilanpitäjäkin moikkaa hämmästyneenä, että "taas se on täällä" -monena vuonna kun se kahvittelu on jäänyt kertaan kesässä) ja milloin minnekin. Voi jopa suunnitella jotain uuttakin, vaikka ennenkokematonta. Tai vaikkapa jotain matkaa.

Että kyllä, kesä maistuu hyvälle!

Kotkan puistoista inspiroituneena napsin yhdeltä kävelyreissulta kuvia ihan tästä kotinurkilta tuonne kosken toiselle puolelle, Tampellan alueelta uuden patosillan ja Finlaysonin palatsin kautta Milavidalle ja sieltä Finlaysonin tehdasalueelle -oli ne maalatut kujat näkemättä! Samalla eksyin taidenäyttelyynkin, en tiedä kenen enkä kuinka kauan on, kunhan nyt kävin naatiskelemassa.

Se nyt aina niin tärkeää ole kaikkea nippelitietoa tietää, voi kulkea vain aistit avoinna.

Kulkekaa tekin.

Vaikka nyt alkuun näitä mun maisemiani ☺

Ja sori, kuvia taas sitten on, koittakaa kestää!

Suloista (sateista) sunnuntaita!

Täällä hyökätään nyt pannarin ja kaakaon pariin ♥