pitsi vieköön!

Ensin sössi posti ja sitten postilakko, pisti odottelemaan reilun kuukauden yhtä naapurimaan pakettia,

(joka ilmeisesti oli jo oven takana käynytkin, mutta melkoisen ujo paketti ja/tai postipoika kun en minä tiennyt siitä käynnistä mitään vaikka kotona olinkin -uusi yritys lähti kirjelähetyksenä, se sitten jämähti ensin Liedon lajittelukeskukseen ja sitten seuraavaksi Tampesterin, hohhoijaa) mutta niinhän sitä sanotaan, että hyvää kannattaa odottaa. Kannatti. Tykkään kovasti paljon.

Black lace. Mustaa pitsiä.

Ei mitään hautajaistunnelmaa silti, tykästyinpähän vaan isosti näihin Svaneforsin pitisverhoihin, jotka tuolla syssymmällä bongasin kuvastosta.

 Tänään ei kauan nokka tuhissut kun paketti oli auki ja pellavat poistettu ikkunasta ja pitsit tilalla.

Kumma juttu kuinka ikkuna avautui ja maisema näytti ihan uudelta kun pystyi tuijottelemaan maailmaa verhojen läpi. Pikkuriikkinen keittiökin sai ainakin kaksi neliötä lisää tilaa!

 Ihan hirmuinen hinku oli ensin kaivaa se syksyllä ostettu mustavalkoinen Svaneforsin mattokin takaisin lattialle, mutta järki sanoi, että stoppahoijaa nyt huushollin hullu emäntä, jos vaikka jättäisit kevääseen sen kivan! No, ihan järkeenkäyvää sikäli, että tykkään tuosta isosta käsinsolmitusta lattialla nyt viileään aikaan, ei nuo laminaattilattiat kaksisia lämmönlähteitä ole.

 Eikäpä nuokaan tuossa keskenään riitaa haasta.

 Iltaa kohden piti olla kameran kanssa valmiudessa taltioimassa valon muuttumista niin sisällä kuin ulkonakin...että miltä ne verhot nyt näyttää. Entäs ikkuna.

 Hyvältä näyttää edelleenkin, vaan jotenkin tuo ikkuna sai vähän heppoisen oloiset raamit nyt kun ulkona on pimeää ja ikkunalla valo....taitaa tarvia toisen mokoman verhoja lisää...molemmille reunoille siis kaksi, samalla lailla oli myös ne ensimmäiset vaaleatkin. Pellavat oli sen verran paksummat, että niitä riitti yksi puolelleen.

 Vai mitäpä sanotte? Vähän lisää "massaa" verhoihin, eikös juu.

 

(hups, onpas jotenkin horjahtanut kuva...ihan ilman mitään viiniä...) 

 

Nyt ei puutu kuin se Svaneforisin nettikauppa (vink vink!) -sen verran mukavaa tavaraa on kaupan sillä firmalla, jälleenmyyjät vaan on vähän hakussa.

***

Verhot on muutenkin lisääntyneet huusholliin, jotenkin nyt pimeän aikaan vaan kaipaa sellaista henkistä lämmintä syliä kodistaan, se kun nyt vaan tuntuu mukavalta käpertyä tähän hämärän hyssyyn.

Luulis olevan juuri toisinpäin -kun valoa on muutenkin vähän, niin sitä luulisi ottavan vastaan ikkunoiden täydeltä, mutta ei, verhot eteen ja valot vähiin, kynttilät esiin ja viinilasi käteen.

Tai jotain sinnepäin.

Olohuoneeseen tuli kaksi harmaata verhoa lisää entisten kaveriksi, joten se valo saa todella kurkistella pääsiskö jostain rakosesta sisään. Siellähän kurkkii, palataan asiaan ensi vuoden puolella.

 Makuuhuonehan on ennestään jo ihan pimeä paikka. Silkkaa pimennysverhoa seinän leveydeltä.

Pikkuisen raotellaan päivällä. Ihan vain vähäsen.

 Ai että mä tykkään. Tästä hyssynsyssyn olemisesta. Saa valonlaps huilata.

Ja uskokaa pois, vaikka nyt tykkäänkin kuinka ja kamalasti, niin odottakaas kun päivä pitenee...

sitten mä vasta tykkäänkin! Seison varmaan oven raossa puutarhatyökalut kädessä ja puhkun lunta (mitä se on??) huitsin nevadaan ja imen valoa sisään sieraimetkin levällään.

Vaan nyt puhkun itseni tuonne hämärän hyssyyn viinilasin kanssa, kaivan kutimet esille ja naatiskelen.

Naatiskelkaa tekin, kuka mistäkin, pääasia että naatiskelette.

Pus pus ♥

♥ Ja iiiiiiso kiitos Svaneforsille ♥