Jos tämä vaikka tästä

...alkais helpottaa pikku hiljaa.

Kiva sairastaa kun ei ole kuumetta mutta olo alkaa olla aika vetämätön kun on sisällä nuhjannut jo hyvän aikaa.

Aina kun keli on sallinut olen pienen lenkin tehnyt.

Tässä tulee nyt näiden useampienkin lenkkien kuvasaalista.

*

Lillassa oli ihan pakko poiketa, nyt on niin lujia kelien vaihteluita ollut ja on luvassakin, että ajattelin jo kauhun sekaisin tuntein sitä lumimäärää mikä on kohta terassilla odottamassa.

Joku ehkä muistaakin kun viime keväänä hakkasin tien rautakangella sen jää/lumikasan läpi mikä oli sekä satanut että katolta tippunut, että sain oven auki.

Joten suuntana Lilla, näin talviselta näytti alue jokunen päivä sitten.

 Onneksi alueella oli muutama muukin käynyt, ei ihan umpihangessa tarvinut tarpoa!

 Vasta omalla portilla alkoi koskematon lumi.

Eikä tuo kuistin lumimääräkään kamalan pahalta näyttänyt, lumilapiokin oli kuistin nurkassa valmiina odottamassa.

 Kaiteella oli niin soma lumipatja, että annoin olla ihan rauhassa.

 Samoin oli toisillakin kaiteilla - ja hyvin oli viimeinen kukkaruukkukin pysynyt syystuulet paikallaan, siellä se nökötti lumen alla sekin ☺

******

Seuraavat kuvat onkin sitten lääkäri- ja apteekkireissuilta - oli meinaan pakko kummallakin kerralla kurvata parin korttelin päähän lempparikauppaan, Casamonica nimittäin lopettaa Tampereella ja meinaa siirtyä hesalaisten iloksi.

(on se niiiiiin väärin!!!)

Sieltä se mun puupenkkikin lähti, loppuunmyynnistä.

Nyt sieltä lähti Lillaan valaisin, pääsee eroon siitä ruåttalaisen roikottimesta - ei sillä, että siinä mitään vikaa olis, mutta onhan tämä nyt niin paljon somempi ☺

 Sinne se menee, ruokapöydän päälle joskus keväällä.

Kotiin tuli "pikkirikkiriikkinen" pöytä.

Näitä olen ihastellut jo pidemmän aikaa, mutta tarkat tuumaukset ja mittaukset sai siihen johtopäätökseen, että se on liian korkea. Kymmenen senttiä.

Mä sitten ajattelin, että jos ei se käy, niin kyllä se paikkansa hakee kuitenkin...

Nyt kun se on ollut tuossa tuolin vierellä sen kymmenen senttiä korkeampana kuin edeltäjänsä, olen jo kovasti tottunut sen korkeuteen noin käytännössä...oikein passeli meinaan!

Silmää se häirittee vielä ihan himpun, mutta kyllä mä siihen totun ☺

Oli nimittäin niin kiva saada tuo peltilaatikko (jossa on virkkuulangat) tuohon alahyllylle, mä kun en ollenkaan tykännyt siitä "putkesta" mikä tuli pöydästä, laatikosta ja tuossa vasemmassa reunassa näkyvästä tyynykorista....mä mikkään pilkunviilaaja ole...

Ja nämä tässä alhaalla odottaa siis kevättä ja Lillaa kellarissa...huokaus, se ei tyhjene se kellari ikinä!

 Ostin mä tommottisen soman lautasenkin, sille on aina käyttöä -nyt se saa pölyttää noi viimeset piparit ihan rauhassa ☺

Jotain muutakin purkkia, nippeliä ja nappelia, mutta ne on jo jossain...

*****

Sitten ihan asiasta kuusenlatvaan.

Mä annoin toisen kuusen mukana latvatähdenkin tuonne rinsessalandiaan, ajattelin ettei mun kuusi sitä kaipaa, laitoin sen sijaan tuon tonttutytön ja linnun tuonne latvan tuntumaan.

Ja eikös yhdestä pienestä paketista jouluna sitten löydy Rinsessan tekemä maalimasta ihanin jouluenkeli!! Se tiesi heti paikkansa

 ♥ Voiko olla suloisempaa♥

 Se on sitten rakkaudella varovasti pakattu erilleen muista koristeista, sen paikka on jatkossakin tuolla!

******

Mennäänkö takaisin pihalle?

Ei kuitenkaan näin "maitoon"...tämä oli vastassa yks aamu...

 Taisi olla seuraava aamu kun katselin, että on vähän jo erilainen keli...

ja sitten aloin katsoa, että mitä ihmettä tuo on...tuolla...

 ...kaukana....katolla...

 ...joo-o...ei olis minusta tuohon hommaan!

Vaikka olis kuinka narut ja valjaat!

Taas kerran mä siunasin siistin sisätyön!

Johon toivottavasti keskiviikkona taas pääsen.

Jo tässä on kotona oltukin!

*

No mitä...?

En mä teille mitään toivottele.

Vielä.

Huomenna sitten ☺

C♥U!