Pikkuhiljaa paranneltu

Pari kuukautta sitten tuli neljä vuotta täyteen tässä kodissa.

Koti on pienkerrostalossa, puiston laidalla, reilun kilometrin päässä keskustasta, vajaa kilometri rautatieasemalta, saman verran Tampere-talosta, vähän vähemmän lähisukulaisista.

Täällä on leveät ikkunalaudat, jotensakin omituinen värimaailma (mitä on paranneltu mm. eteisen maalaamisella ja taannoisella keittiön fiksauksella ja muutamilla muilla arkea siedettävämmiksi tekevillä pikkujutuilla), mukavia naapureita (ja tottakai niitäkin, joiden ei pitäisi asua kerrostalossa 😉) - kaikenkaikkiaan sellainen paketti, että en ole lähdössä tästä mihinkään. Paitsi jos tulee iso lottovoitto, mikä sinänsä on aika kaukaa haettu ajatus varsinkin meikäläisen lottoamistahdilla...

Joten päätin tehdä vielä yhden vähän isomman parannuksen asumismukavuuteeni.

Se lähti käyntiin reilu kuukausi sitten tilauksella, jonka toimitus ja asennus oli eilen. Sitä ennen piti uusia pari pikkujuttua.

Tässä kuitenkin lähtötilanne.

Eteinen.

Puolipyöreä pöytä muutti vastapäiselle naapurille, koska se ei enää jatkossa mahtuisi tuohon -ja totta puhuen halusin muutenkin siistiä tuota romuläjää, lipasto on ollut hakusassa jo hyvän aikaa, mutta kuvassakin näkyvä pistorasian sijainti on ollut lievää isompi hidaste.

Penkki taaseen on ollut enemmän kuin mieluisa, mutta se on koko ajan pituudellaan estänyt välioven avautumisen kokonaan, joten sekin löysi tiensä uuteen kotiin. Siinä ne pienemmät muutokset.

Tässä vähän vahingossa Ikeasta löytynyt lipasto, jossa jalkojen korkeus riitti siihen, että pistorasiat eivät tulleet tielle ja niitä voi edelleen käyttää. Tärkeä pointti!

Korkeus muutenkin vallan passeli tuon pyöreän peilin kanssa, parempi kuin pöydällä oli.

Ja sitten siihen isompaan muutokseen.

Eteisen naulakkoseinä on ollut aina varsinainen suunnittelun kukkanen.

Naulakkosyvennys, hyllykaappi ja niiden jatkeena vielä iso sähkökaappi. Väri se maalarinteipinväri mikä oli koko eteisen alkuperäisväri. Seinässä itsessäänkin kolme eri syvyyttä, ei edes mennä suoralla seinällä.

Otin naapurista mallia (ja käytin hänen suhteitaan) ja pistin tilaten siistin liukuovisysteemin tuon kokonaisuuden siistimiseksi.

Kaapin oven irroitin pois alta ja kuskasin kellariin säilytykseen, muuten  kaikki on "ennallaan" ovien takana.

Nyt on kuulkaa tunne kuin olisi muuttanut uuteen kotiin -ilman muuttorumbaa!

Eteinen siistiytyi kertalaakista oikein isolla kädellä.

Tässä kodissa asuu nyt aika tyytyväinen tyyppi ☺

*

*

*

Pienen etsinnän jälkeen löytyi kuva siltä ajalta kun muutin tähän.

Hiukan on muuttunut...muutamaankin kertaan, kai....