miten meni niinkuin omasta mielestä?

Kohta pulkassa oleva vuosi, nimittäin.

Tässäpä katsaus taaksejääneeseen.

Talvi oli tammikuussa sellainen kuin talvi mielellään saa olla -siis silloin jos on lunta: kirpakka ja aurinkoinen. Pakkastakin riitti.

 Helmikuussa helpotti. Tatskoja tehtiin lisää ja menomatkalla tuli napattua aika muikea auringonlasku. Voikukkapellossa pidettiin karjalanpiirakkatalkoot.

 Maaliskuussa fiilisteltiin kotona ja nautiskeltiin keväisiä päiväkahveja Lillassa

 

 Huhtikuussa tehtiin historiaa ja leivottiin mummulassa -harvinaista herkkua täällä ☺

Toukokuussa sai jo nautiskella lillan pihalla paljain varpain, kevät tuli aikasin ja kesä heti perässä. 

Kuistin sisäänkäynnin rakentelin eräänä kauniina päivänä pihan puolelle, joten kuistikin sai tarkoituksen muutenkin kuin läpikulkupaikkana.

 Kesäkuu oli kirjoja, kirjoja, varjosta toiseen siirtymistä -ja meni siinä sivussa yhdet pyöreät synttäritkin.

 Heinäkuussa oli kesä kukkeimmillaan ja tekemiset vähissä. Elämä oli silkkaa istuksimista ja ollalöllöttämistä -ainakin siltä se tuntui.

Pari päivää tämän kuvan jälkeen nappasin pyykit matkaan ja lähdin kotiin pyörittämään pesukonetta.

Taisin pyöritellä loppuun jotain muutakin, koskapa pari viikkoa etiäpäin ja oli kaupat mökkeröisestä tehty, Lilla oli mun elämässäni tehtävänsä täyttänyt ja siirtyi uusiin käsiin. Heinäkuu toi tullessaan myös kotikaupungin uusin silmin ja mm. reisun Kotkaan.

Elokuu oli ihan silkkaa kesää, jätskiä, rinsessoja, junamatkoja ja visiittejä.

Ja sieniä, paljon sieniä -kiitollisena ajattelen Autuaan olon Cheriä joka kerran kun syön niitä ♥

 Syyskuu toi kaukaisen sukulaisen Siperiasta ja hänen kotiinlähtiessään "saattomatkan" Pietariin.

Olikin jo aika päivittää.

Lokakuun ruska kun alkoi hellittää päätin äkkiseltään jatkaa syksyä lempikaupungissani NewYorkissa. Parin viikon varoitusajalla varattu matka oli ihan nappi ♥

 Lokakuu oli kelien puolesta vivaihteikas, joten extemporereissu Pariisiin piristi kummasti.

Ei ollenkaan huono idea lähteä pävittämään tämä kaupunki yli neljänkymmenen vuoden jälkeen!

Joulukuu ei tuonut reissuja, toi perinteisen puurojuhlan rinsessojen kanssa ja uuden perinteen.

Ehdottomasti kuuluu tämän jälkeen joulun alle Raskasta Joulua! 

Joulu meni perinteisesti systerin luona -perinteisine hautausmaalla käynteineen.

 Joulukuun elämä on ollut hyvin rauhallista, tuleeko flunssaa, eikö tule flunssa...yrittää, mutta ei tule.

Siunattua hiljaiseloa, kutimien ja Netflixin parissa. Viinilasillinen silloin tällöin.

 

Summa summarun, takana on hyvä vuosi.

Hyviä päiviä, hyviä hetkiä. Toki asiaan vaikuttanee hieman oma asennekin: jokaisena iltana toivotan itselleni mielessäni hyvää yötä -ja jokainen aamu herätessäni sanon yhtälailla itselleni mielessäni "tehdään tästäkin hyvä päivä" 

Aloitin joskus sen "kirjaa pävittäin ylös mistä olet kiitollinen"-jutun, mutta lopetin alkuunsa.Huomasin päättäneeni olla kiitollinen elämästä yleensäkin pienine vivahteineen ja sivujuonteineen, että turhapa sitä litaniaa olisi ollut alkaa mihinkään ylös kirjaamaan.

Itseni tuntien olis mennyt hyvää aikaa vaan hukkaan ja hermo huonoon kuntoon ☺

Uusi vuosi starttaa pian. Parhaassa mahdollisessa seurassa, rinsessakaarti tuli hetki sitten tänne pariksi päiväksi ♥♥♥ 

Tämä vuosi on pikkuhiljaa  naputeltu kasaan, makkaraperunat toiveruokana uunissa, pannari juuri uunistatulleena jäähtymässä. Mikäs tässä ollessa.

Oikein rauhallista, railakasta, reihakasta tai ainakin omanoloista

Uutta Vuotta!