Tuokiokuvia

Meinasin tehdä ihan "kunnon postauksen" kun käyn kotosalla, 

mutta enhän minä siellä malta olla :D

Sen verran viivyin, että laskin hanoista vettä ja vedin vessa ettei hajulukot kuivu.

Kumma kuinka tämmöisiin alkeellisiin oloihin kiintyy niin, että tuo sivistys houkuuttaa just sen verran että saa postit tsekattua ja pyykit tarvittaessa pyöräytettyä.

Ja siinäpä se melkein onkin.

Läppäri ja sen toiminnot olia pikkuisen helpommat ja nopeammat kuin tämä täppäri - jolla teen ainakin ziljoona virhettäkin enemmän kuin normaalisti :)

Mutta ei anneta sen häiritä, eihän - se nimittäin oikein korostuu vielä kommenteissa, mä kun en juurikaan harrasta oikolukua vaikka olis kaiketi suotavaa....kosketusnäyttö on niiiiin kiva kun sillä voi painella viereisiä kirjaimia erittäin helposti tai vaikka jättää niitä poiskin....

Ai niin, niitä kuveja piti, mä kun kuljeskelin tiluksilla toissaehtoona kameran kanssa kun odotin että hämärä tulee ja valot syttyy...iso osa kuvista on silloin otettu, jotta voipi olla pikkiriikkisen epätarkkuutta matkassa.

Vaan sattuuhan tuota paremmissakin piireissä.

Että ollaan vähän hämärillä teillä.

Mutta...tuokiokuvia sisältä ensin...

Tähän ei kai voi sanoa muuta kuin voihan vattu!

Mitä möllyköitä :D

Käväsin puskissa katsomassa saisko taas kipon pohjalle jotain....ja sain!

Nyt osa niistä on pakkasessa ja osa piilossa tuolla:

Eipä mulla muuta sitten kasvakaan kuin tomppeli ja kesäkurpitsaa, molempia tulee sen minkä syödä ehtii. Ja vähän päälle.

Mennään sitten niihin pihakuviin....jollette jo ole ihan saaneet tarpeeksenne, näitä samoja polkuja kun mä vaan täällä tallaan.

Nyt on tosin yhteen tontin nurkkaan rojahtanut kolmemetrisiä kultapalloja!

Ne on tuolla vattupuskien kupeessa, sieltä mun tilukset näyttää tältä :)

Liljojen tuoksun olen jo vissiin pariin otteeseen maininnutkin, se on välillä huumaava kun ilma jää seisomaan paikalleen...melkein vois sanoa silloin, että luojan kiitos ne ei ole ihan oven vieressä.

Ja onneksi niitä tuppaa aukeamaan vain pari-kolme kerrallaan.

Ja jos mä sanon, että ensimmäiset syyshortensiat alkaa kukkia, niin mahdankohan mä puhua edes suurinpiirtein asiaa....? Ainakin kai sinne päin...?

Omppuloisiahan siis riittää.

Nyt alkaa jo odotella maistiaisia. 

Ja lopuksi vielä kuva kuistin nurkalta..

Tästähän lähti viime kesänä se jumalattoman kokoinen syreeni, nyt se on yrittänyt tehdä uutta tulemista ja ehti kasvaakin jo yli kaiteen reunan ennenkuin tajusin että kohta se varjostaa mun aamukahvipaikan.

Joten niin se taas lähti kuin leppäkeihäs

Saas nähdä kuinka kauan kanto jaksaa lykätä uutta alkua...aika kauan, mä luulen.

Ja jollen mä nyt lopeta...menee hermot!

Arvatkaas vaan sainko iPadilla tän tehtyä loppuun. No en. Puolesta välistä tämä on rustattu kasaan kameralla!

Aika leikkikalu :O

Enkä aio enää oikolukea...täs on automaattikirjoitus, katsotaan mihin meidän yhteistyö riitti...

(Huomenna voi vielä osallistua arpasuun)

CU!