Hommat hanskassa.

Hanskat vaan tuppaa olemaan heikkoa tekoa.

Tai sitten ne oli tarkoitettu ihan vaan sievistelyyn?

Aamulla ne oli vielä ihan uudet ☺

Kumma juttu ettei ne kestäneet ihan pientä työntekoa.

Tein nimittäin PellePelottoman kanssa treffit Lillan portille (siis siihen missä normaalisti olisi portti) yhdeksitoista. Ajateltiin kaivaa portin paikka esiin tuosta risukasasta. Laittaa villiviin porttiin takaisin. Kunhan siis se portti saadaan paikalleen.

 No, hommathan lähtee yleensä lapasesta-varsinkin silloin kun ne on hanskassa!

Ja ne hanskat -ne työsellaiset, ne oli olemassa kyllä, mutta kun varaston lukko oli jäässä, ei päässyt hakemaan. Onneksi huppari oli sentään Lillassa (hrrrrr, se oli kylmä vetäistä lyhythihaisen tunikan päälle) että ei tarvinut villakangastakilla hommiin alkaa...miltähän se näyttäisi nyt.

Kun noi nahkahanskatkin tuommoiset.

Potti on kuitenkin nyt paikallaan! Ja villiviinit nippusiteillä kiinni.

Ne, jotka on mun jorinoita kauemmin lueskelleet tietävät, että keskeneräisyyden sietokkyky on mulla harvinaisen heikoissa kantimissa...niin tässäkin asiassa.

Ne koivun runkopöllit oli todellakin hävinneet tiistaina, mutta kaikki muu olikin sitten edelleen tontilla. Ketään mitenkään sen kummemmin sormella osoittelematta -mitä nyt ihan vähän ärräpäitä päästellen- ei voi kun ihmetellä, että onkohan jonkun mahdollisesti tarkoitus noi loput "paskatkin" siivota pois, vai olikohan ne tarkoitus jättää ihan meidän iloksi?

Odottamaan joskus toukokuussa tulevaa risulavaa?

Ei sitten niinkuin ihan mene läpi jos näin on/oli tarkoitus.

Kun kukaan ei ole informoinut millään lailla - enkä minä kyllä enää kysy yhtään mitään, olen niin kypsä täysin luokattomiin vastauksiin, joita niitäkin on tullut saatua.

 

Joten kun kerran raivaamaan aloitettiin, niin raivattiin sitten kunnolla.Tuolla ihan tien päässä näkyy pari metriä korkea ja nelisen metriä pitkän siistin puu/risukasan toinen pää.

Sinne mä ne kuskasin. Ei-kenenkään-maalle. Odotelkoon siellä. Mitä sitten odottavatkin.

 Että Lilla voi odotella talvea rauhassa.

Jos lunta tulee, niin minä saan taas polun lapoitua, ei tarvi missään prkleen risukasoissa rämpiä.

Nih!

Faija lupas huomenissa käydä haravoimassa pikkurisut samaan kasaaan.

Mun harava kun on siellä jäätyneen lukon takana.

 

Olen minä nyt tyytyväinen.

Ja nälkäinen!

Ja ilman hanskoja...

_☺/