perjantai 15. kesäkuuta 2018

"ihmiset lähtee väärässä järjestyksessä"

Kuulin nämä sanat jokunen vuosi sitten kun istuttiin ja turistiin kaikenlaista jonninjoutavaa.
Ja voi kuinka totta ne sanat ovatkaan.

Mutta harpataanpa ajassa edelleen taaksepäin, pari vuotta.
Puhelin soi ja Bikke langanpäässä (ne jotka tietää, tietää ,eikä muiden tarvitse tämän enempää tietääkään) ja esittää hassun kysymyksen: norsu, merihevonen vai kenguru?
Siis mitä? No, en tullut hullua hurskaammaksi, mutta Bikke sai vastauksensa, kiitteli ja toivotteli mukavaa päivänjatkoa. Kuin myös, samoin...

Meni jokunen kuukausi ja postiluukku kolahti siihen malliin, että jotain lehteä painavampaa kopsahti lattialle. Tulikin painavaa tavaraa, paketti Bikkeltä. Se kenguru minkä olin valinnut. Oli itse sidotun kirjan kantena. 


 WAU! Ja wau ja wau! Olin joskus ajatellut, että kehtaisinko kysyä josko Bikke mulle kirjan sitoisi, on ne niin mahtavan upeita ollut, mutta en sitten koskaan kehdannut kun tiesin kuinka kiireinen oli.
Viis virkaa ja kuus nälkää, kuten sanotaan,  ja harrastuksia läjäpäin!

Kaksi vuotta tuo ihana kirja on odotellut millä sen täytän. 
Olen aina välillä hiplaillut ja silitellyt, ihaillut kaunista kätten jälkeä, mutta laittanut takaisin odottelemaan. Näkösällä se on ollut toki kaiken aikaa.


Viime viikonloppuna kävin sunnuntaina myöhään nukkumaan, oltiin reilusti maanantain puolella, eikä uni meinannut kuitenkaan tulla. Jostain syystä kirja tuli taas mieleeni, ja kuin salama kirkkaalta taivaalta oli sen käyttötarkoitus selvä: piirrä nainen! Juuri näillä sanoilla.
Minähän olen aina silloin tälläin jotain piirustellut ja ostanut jopa jos jonkin sortin lehtiöt ja kynät, mutta kovin on jäänyt vähiin kuitenkin. 
Hymyilin pimeässä ja päätin, niin teen. Minähän piirrän.

Aamulla avasin puhelimen olohuoneessa ja ensimmäinen viesti silmissä on, että Bikke on aamulla nukkunut pois 💔 Voi Bikke, kävitkö vielä  antamassa viime hetken ohjeen?

Viime aikoina on  ollut kivaa vipinää, on ollut koiraa hoidossa, tyttöjä yökylässä, synttäriä ja mitä lie kaikkea. Nytkin on kaksi rinsessaa keskiviikosta asti ollut täällä, mutta tänään kun touhuilivat omiaan ja olivat ulkona tartuin viimein piirustuskyniin.

Kauhiaa hapuilua kun en ole mitään piirtänyt herra ties koska...mutta päätin, että ihana, aina iloinen ja aina positiivinen Bikke on se, joka koristaa ensimmäistä sivua.


Siellä se on matkassa mukana paketin mukana tullut ihana kirjekin ♥ 



Niin, se oli Bikke joka eräässä tilanteessa sanoi, että ihmiset lähtee väärässä järjestyksessä.
En voi kuin olla taas kerran vahvasti samaa mieltä.

Kiitos Bikke.
Kiitos kaikesta.
 Kiitos, että sain tuntea sinut.
Hyvää taivasmatkaa.





12 kommenttia:

  1. Hyvää matkaa Bikke♥
    Eilen viimeeksi ajattelin, että mitähän Bikkelle kuuluu..:(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Väistämättä varmaan ollut monen ajatuksissa 💞

      Poista
  2. voi että... usein lukiessani Bikken blogia tuli mieleen, miksi ihmiset valittaa jonniinjoutavista asioista kun näitä isojakin asioita on... itsekin tunnistin syyllistyväni siihen. olin ainakin hetken sen jälkeen kiitolllinen siitä mitä on.
    kiitos Pepi kun jaoit tarinasi ja tiedon Bikken poismenosta.

    eipä tainnut olla ekaa kertaa kun sulle sattuu näitä hmmm... outoja juttuja ... tämäkin oli selvästi viesti sinulle, nämä viestit maailmankaikkeudesta jotenkin lohduttaa.

    Tiina

    VastaaPoista
  3. Oi miten mahtavan kuvan olet Bikkestä piirtänyt! Parhaat lähtevät täältä ensin...

    VastaaPoista
  4. Hitto, sen seitsemän kertaa olen yrittänyt vastata kommentteihin, mutta kun ei julkaise, niin ei julkaise.

    Mutta luettu on 😉

    VastaaPoista
  5. Kukaan meistä ei tiedä, että milloin ne päivät täyttyvät. Siksi ne kannattaa täyttää sillä minkä kokee oikeaksi, arvokkaaksi ja rakkaaksi jokaisena päivänä. Ettei tartte katua sitä minkä jätti tekemättä. Tai sitä mitä teki, vaikka ei yhtään olisi halunnut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet niin oikeassa! Tämä pitäisi muistaa joka päivä’

      Poista
  6. Voi, lepää rauhassa Bikke! Kyllä pilttuu pärjää antamallasi energialla, elämä kantaa, kun aika hieman armahtaa. Onneksi on kesä, aurinkoa ja lomaa.
    Perheelle syvin osanottoni ja myötätuntoni. Hieno taisteleva äiti ja vaimo on läsnä jättämällään rakkaudella. Ajatuksissani olette monin tavoin. Voimia teille, pitäkää yhtä!
    T. Lukija

    VastaaPoista
  7. Kaunis kirja ja todella onnistnut piirros!
    Kiitos asian jakamisesta, olen teidän molempien lukija. Sinulla on mukava tyyli ja niiden ”päivittämisiä” on ollut hauska seurata;))
    Lillania on vähän ikävä, täytyy myöntää, mutta aikansa kutakin. Hyvää jatkoa!
    Nautitaan elämästä niinkuin Bikke on esimerkillään viitoittanut!

    VastaaPoista
  8. Kiitos kaikista kommenteista tähän postaukseen.
    Jotenkin edelleen vetää meikäläistä sanattomaksi, en enää edes tiedä mitä sanoa.

    Voimia toivon perheelle minäkin ♥

    VastaaPoista
  9. Kaunis kuva hymyilevästä Bikkestä, sellainen hän oli. En koskaan tavannut häntä, mutta blogissa tutustuin tuohon valonkantajaan. Monesti on ollut kädet ristissä seuratessani taistelua sairauden kanssa kamppailua. Kaunis kirja jäi sinulle muistoksi vahvasta ja valoisasta Bikkestä.

    VastaaPoista

♥kiitos kiitos kiitos ♥