siitä se ajatus sitten lähti

Jotainhan sitä pitää kaiketi keksiä niiden "edesmenneitten" mökkijuhannusten tilalle.

Sen suuremmin mitään ohjelmaa kaivannutkaan, ei sen puoleen.

Poika kävi aattona kahden pikkurinsessan kanssa hetken aikaa täällä viipymässä, muu porukka oli kyläilemässä juhannuksen vietossa. Kun lähtivät, niin minä tartuin pensseliin.

Jo pöydät ostaessani sanoin, että tykkään mallista enemmän kuin väristä.

Aikani noita katseltuani päätin tarttua viimein tuumasta toimeen. Ei se ainakaan huonommaksi....

 Olin vähän katsellut viime talvisia ja keväisi kuvia "sillä silmällä" ja tulin siihen tulokseen, että se lievä tunkkaisuus häipyy valkoisen myötä. 

Nyt on taas mukava syksyllä laittaa tummemmat verhot ikkunaan kun muuten on vaaleampaa.

Sen verran massiivinen kokonaisuus kuitenkin tuo kahden mustan sohvan yhdistelmä, että se vähäkin valo mikä tähän itä-länsi-ikkunalliseen huusholliin tulee vaatimattoman kokoisista ikkunoista tuppaa hyvinnii helposti häipyvän olemattomiin heti kun tulee muutakin tummempaa kaveriksi ja valon määrä vähenee. Kyllä se hämärän hyssy sitten aikaanaan taas löytyy kun sen aika on, vaikka valkoinen vähän lisääntyikin.

Ja kuinkas sitten kävikään!

Ei ollut tarkoitus sutia päytää enempää, mutta kun oli aamupäivän katsellut hyllyä, niin pakkohan se oli, alkoi jotenkin tuntumaan oudolta siellä nurkassa yssikseen tuon värisenä!

Ei se huono ollut, mutta...

Ihanhan tässä tuli ne vanhat hyvät ajat mieleen kun suti heilui paljon tiiviimpään tahtiin kuin nykyisin.

Tuossa vielä ennen ja jälkeen -kuvat.

En tiedä mitä muut tykkää, mutta minä tykkään ja sehän on pääasia.

Muuten piti olla ihan kotijuhannus, mutta tulikin keksen sutimissten juhannuspäivänä kutsu, jos mä "lapsenlikaks" hilpasisin rinsessalandiaan, pääsisivät koko poppoo vielä grillailemaan kaveriperheen luo. Että eikun yövermeet matkaan ja kohti yöjuoksuja....

On nuo yöjuoksukaverit sen verran mieluista seuraa ♥