Vaikka olenkin nykyisin kovin satunnainen kirjojen lukija, niin lukija kuitenkin.
Varsinkin matkoilla, niin matkustaessa kuin illalla hotellihuoneessakin.
Ja voi, erinäinen on se määrä kirjoja mitä on jäänyt maailmalle seuraavien luettavaksi ihan vain siitä syystä, että en ole viitsinyt ottaa enää jo luettua lisäpainoa paluumatkalle. Ilmeisesti on tullut aina shoppailtua...
Pitkään valitsin pokkareita matkaan niiden keveyden vuoksi -enkä suoraan sanoen pitänyt niitä suuremmin edes "kirjoina", joten suurta luopumisen tuskaakaan ei välttämättä tullut. Joku huonosti liimattu yksilö saattoi lähteä sivu kerrallaan lentoonkin, eli niin sanotusti levitä kuin ne kuuluisat eväät. Olipa noloa juosta rannnalla niiden irtolehtien perässä! No, rantamatkailut on jääneet historiaan, mutta niin on jäänyt se intohimoinen kirjojen keräilykin.
Oi, olispa jo silloin ollut näitä:
Vallan mainiot MINIKIRJAT!
Siinä missä tuttu kirja vie tilansa, minikirjoja menee samaan p a l j o n !
Systeri nämä joskus joltain messuilta bongasi ja osti nivaskan. Minä olen lainaillut aina jonkun matkalukemisiksi ja nyt männä syksynä löysin itsekin näitä. Monta tulevaa matkaa pelastettu!
Ero on melkoinen kun vertaa normikokoiseen kirjaan -ja se ero tuntuu varsinkin painossa.
Eikä muuten vie käsipakaasissakaan tilaa lentomatkoilla, siitä painosta nyt puhumattakaan.
Lukukokemus on hauska, minikirja on äärettömän kevyt ja teksti on kirjassa poikittain, joten sitä on kiva lueskella sängyssäkin vaikka kyljellään maaten. Voi jos kaikki kirjat saisi tällaisina, minäkin voisin ottaa uudestaan tavaksi lueskella sängyssä nukkumaankäydessä. Nykyisin makkari on rauhoitettu nukkumiselle, joskus harvoin otan jonkun lehden hetkeksi mukaan. Kirjat luen vaikka sohvalla maaten, se kun on turhankin tuttua, että otan kirjan ja luen sängyssä aamukuuteen...minä, joka olen ikäni ollut huono nukkuja, mutta hyvä myöhään valvoja. Parempi siis tällä nykysysteemillä.
Monelle nämä minikirjat tuntuu olevan täysin tuntemattomia kapistuksia, sen verra niitä on sivusilmällä vilkuiltu, mutta niin ne oli minullekin vielä vuosi-puolitoista sitten. Nyt yritän pitää silmäni auki, mutta en minäkään näihin muualla ole törmännyt kuin messuilla. Valitettavasti -nyt pysyy vain ja ainoastaan matkalukemisina nämäkin kirjat.
Kovin menee pieneen tilaan n 850 sivua, vai mitä.
Eikä paina edes yhden normikirjan vertaa tämäkään nivaska.
Onko nämä muille kuinka tuttuja? Ja jos joku tietää mistä näitä saa ostaa, niin vinkki vastaanotetaan.
Näillähän voisi vaikka perustaa uuden kirjaston sen jo hävitetyn tilalle, ei menisi enää tilaa seinäntäydeltä.
Ja juu, kirjoista puheen ollen, en ole äänikirjoja kokeillut kun en tykkää minkäänlaisista luureista (niitä kun tuli pidettyä liki kaksikymmentä vuotta työn puolesta kaiket päivät), ja kotona on aina radio päällä.
e-kirjoja olen ladannut tasan kaksi: Koneen ruhtinaan, joka on edelleen kesken jossain puolivälin huitteilla, lueskelin sitä yleensä bussissa silloin kun reissasin kodin ja rinsessalandian väliä, ja Steve Jobsin elämänkerran, jonka kuvittelin olevan mukavampi lukea iPadilta kuin paksuna kirjajärkäleenä. No, lukematta on. Minusta ja e-kirjoista ei vaan tullut kavereita - systerikin taisi hukata oman järkäleJobsinsa omassa hyllynraakkauksessaan, joten kai se vaan joskus on pakko näytöltä yrittää...
Että paperikirjoissa pysytään. Harvoin, mutta hartaasti.
Ja hyvin, hyvin mielellään minikirjoissa.
Suomalainen kirjakauppa ainakin myy minikirjoja.
VastaaPoistaOikeesti? 😳 Ei ole pitkäkään aika kun viimeksi poikkesin, mutta en kyllä silloin edes silmäillyt kun määrätietoisesti hain vain sen mitä olin hakemassa. Täytyypä tsekata seuraavalla kerralla. Kiitos 😊
PoistaEnsimmäisen ja ainoan tuollaisen kirjan ostin Suomalaisesta kirjakaupasta, koska se oli kätevä kuljettaa mukana bussimatkalla töihin. Kuljin siis tunnin matkan ees taas, joten lukemiseen oli hyvin aikaa matkalla. Mutta ikävä kyllä, huonosti on saatavilla noita. Olisi oivallista marketti-kamaa:)
VastaaPoistaSamaa mieltä! Siinä kassan luona kun olis valikoima, niin äkkiäkös se siitä ostoskoriin lähtis 😊
PoistaEi nappaa e-kirjat mullakaan. Sen enempää kuin verkkolehdetkään. Sitä kun päivät tuijottaa koneen näyttöä, ei huvita enää vapaalla tihrustaa, vaan jotain on kiva saada eteensä vielä ihan paperillakin.
VastaaPoistaMinikirjoihin en ole tainnut törmätä missään. Kevyt poikkiluku vaikuttaa kyllä hauskalta. Jos vaan keksisin, mitä lukisin. Aikoihin en ole keksinyt, vaikka kirjastossa käyn tämän tästä haahuilemassa. Ennen oli niin selvät sävelet, mutta nyt olen ihan pihalla ja mieluiten mukaan tarttu jotain selfhelppiopuksia. Niinkuin nyt vaikkapa Huonekasvien henkiinjäämisopas, joka on mun viimeisin laina :)
Vähiin se on mullakin lukeminen jäänyt siihen nähden, että aiemmin olen lukenut 1-2 kirjaa/vko. Noista on ihan sama minkö napaa reissuun mukaan, luettua sitä tulee kuitenkin -ja kotona sitten yölukemisina loput.
PoistaMulla pn tilattujen lehtien myötä digilukuoikeus melkoiseen määrään lehtiä, mutta ei kiinnosta. Lehden on oltava lehti ja näpeissä, samoin kirjan.
Hauska ajatus tuo kasvien henkiiinjäämisopas, mä vaan ihan ilmoitusluontoisesti kerron yrttysille, jotta jollei passaa viihtyä, niin seuraava osoite on biojäte 😂 - kyllä nytkin yks yrttynen tekee kaikkensa selvitäkseen hengissä ( näki vissiin kun kaveri vietiin 😉)
No voi juku, enpä ole ikinä nähnytkään mutta näen heti että on loistoidea! Juuri sängyssä minäkin olen elämäni tykännyt lukea (nuorena enempi, nykyinen mies ei tykkää jos sängyssä luetaan) ja sivuttain maatessa normaali kirja on aika ärsyttävä pitää kasassa. Näyttää vähän pikku sanakirjoilta hih! Paitsi teksti vielä toisinpäin.
VastaaPoistaHyvinkin samankokoisia kuin pikkusanakirjat.
PoistaMinust nämä on niin loistava keksintö, että ei voi kuin ihmetellä miksei ole markkinoitu kunnolla! Siellä muuten teidänkin sängyssä ilalla yhtä tällaista lueskelin 😉
Minikirjat eivät ole tuttuja, ilmeisesti juuri siksi, että niitä ei tule helposti vastaan. E-kirja ei minullakaan oikein nappaa, lienee tottumuksen puutetta. Äänikirjoista sen sijaan tykkään, niitä on mikava kuunnella jotain askarrellessa, esimerkiksi maalaushommat sujuvat mukavasti tarinoita kuunnellen.
VastaaPoistaYks ilta just ajattelin, että pitäis antaa äänikirjaoille mahdollisuus edes kotona. En jaksanut telkkaria katsella, mutta kutimet oli kädessä, joten radio oli päällä pitkälle aamuyöhön, silloin olis voinut kuunnella muutakin!
Poista