home sweet home

Pistetääs taas ajantasalle koko huusholli.

Tuppaa nämä kuvat muuten aina hukkuvan jonnekin bittiavaruuteen.

(Sori vaan Pirkko, niitä 'kuusi kuvaa kesästä'-haasteen kuvia ei tule. Ei ole! Joku näppärä on poistanut kaikki.)

Romantiikan(?) viimeisetkin rippeet alkaa olla poissa sen myötä kun taannoin makkarin pikkupöytä vaihtui vähän toimivampaan -valaisin ja pöytä puhui vähän eri kieltä, nyt ei enää.

Se kaivattu laskutilakin lisääntyi vaihdon myötä.

Onneksi on hyvät kaverisuhteet!! Yksi varasi eteisen harlekiinmatot "sitten kun kyllästyt ja vaihdat" ja toiselta ostin Svaneforsin männätalven (tai toissatalven) mallistoa olevat samankokoiset.

Harlekiinithan oli aikoinaan vähän pakon sanelema ostos, tuo koko on sellainen, jota ei ihan hevillä löydy. Oli otettava se mitä oli, eli turhan vaaleat, mutta palvelivat aikansa. Pesu jäi seuraavalle...

Nytkin on yhdet vaihtarit tilauksessa Svaneforsilta, toivotaan että ei tule vastaan ei-oota!

Tykkään nykyisistä kuin hullu puurosta, mutta itseni tuntien tiedän jossain kohden kaipaavani vähän rauhallisempaa ilmettä.

 Tuolia ja penkkiähän tuossa eteisessä on ehtinyt käydä jos jonninmoista, nyt kun koulutuoli on tässä työpisteellä muutti penkki taas eteiseen. Ja passaa kyllä tummien mattojen kanssa enemmän kuin hyvin.

 Mitäs täällä muuta? Ei muuta kuin yksi hylly mikä vauhdissa vaihtui kun löysin pöytien kanssa samaa sarjaa. Harmaa sai väistyä - ihan väärä se olikin nykyiseen paikkaan...

Muuten pysyy nyt toivottavasti hetken näin miten on. Minä kun tykkään kovasti. Taas....

Kaikki tyynytkin on jo vaihtuneet keväisempiin, miltei kaikki samettia, ja isoin osa Svaneforsilta.

Jokunen päivä sitten sain noihin kulmissa oleviin 60x60-kokoisiin tumman lilan väriset päälliset, mätsää samettiverhoihin ja rauhoitti ilmeen kun aiemmat mandalakuvioiset väistyi. 

On muuten vallan mahtavat nuo isot tyynyt, saa hyvin aseteltua itsensä rennosti lojumaan ja/tai nojaamaan niiden avulla. Alkujaan vähän mietin niitä, mutta onneksi otin!

Tiedän, että olen ihan hullun sisustajan maineessa (haitanneeko), mutta nyt voin sanoa, että mikään yhdistelmä tai järjestys ei ole ikinä toiminut näin hyvin. En ole enää se yhden-tuolin-nainen, vaan huomaan istuvani tai makoilevani ihan tasapuolisesti molemmilla sohvilla ja miten päin milloinkin. Hayn tuolikin on ihan istuttava, vaikka vähän veikkasin sen jäävän enemmänkin koristeeksi nyt kun ei ole työpäydän parina.

Ja pikkutytöt tykkää leikkitilasta tuolla pikkusohvan takana, leikit ei jää kenenkään jalkoihin.

Ilmeisesti viimeinkin olen huomannut olevani 'kotona', se yli kaksi vuotta voimassa ollut ullakkoasunnon hakukin on jo saanut vanhentua. Mutta jos lottovoiton saisin....osoite olis ihan selvä! Eikä se olis Barcelonassa.

Siinä nyt kuvapläjäys vähän joka suunnasta.

Ja jos nyt jotain (hetkeen) vaihtuu, niin korkeintaan verhot jossain kohden kesäisempiin...