keskiviikko 19. syyskuuta 2012

Kuin silloin ennen

Joskus pienenä tyttönä, vuosia vuosia sitten,
nukuttiin mummon aitassa paksujen punaisten täkkien alla.
Ulkona sai olla vaikka viileäkin yö,
peiton alla oli kuitenkin lämmin.
Peitto oli ihanan painava, juuri tällainen:
 Minä olin yksi onnekkaista -ja monista halukkaista- joka sai taannoin ostaa Diagnoosi:sisustusmanian Marialta pari ihanaa vanhaa täkkiä ☺
Nämä on matkalla Lillaan viimeistään ensi keväänä, mutta kun nyt illalla hain paketin postista, oli ihan pakko vähän mallata - ja hyvältä näyttää!
Tiedä vaikka saisivat joulun aikaan ollakin täällä esillä...
Ja kun tuonne menneeseen tuli jo mutka tällä lailla, niin mennäänpä vähän lisääkin.
Pieni Lintu- blogissa on parastaikaa menossa Nostalgia-aiheinen kuvakisa,
ja minä tämmöisenä jokapaikan luutana menin tietysti mukaan ☺
Ensin meinasin tällä kuvalla kisata
Olen sen silloin joskus vuonna kivi ja kirves (kun olin vielä hyvä (?) äiti)
saanut silloin pieneltä pojaltani lahjaksi.
Se on varmaan ihan ensimmäinen itsenäinen ostos omilla rahoilla, valitettavasti matkan varrella on koiran rinnasta jo hukkunut kyltti, jossa luki "I am yours" - se oli SE juttu, sen vuoksi poika sen osti.
Oli kysynyt myyjältä mitä siinä lukee, ja mitä se tarkoittaa.
No, nyt on jo aikaa kulunut, sydänkin sykkii ihan muille naisille kuin äidille.
Ja hyvä niin ☺ Erittäin hyvä!
Tuo ei kuitenkaan ole se kuva, joka siellä on, vaan tämä:
Kirjanmerkki, jonka isäni on saanut omalta isältään joskus ammoin, ja isäni (joka muuten parin viikon kuluttua täyttää pirteät 85 vuotta)  taas puolestaan antoi sen minulle kun olin teini-ikäinen intohimoinen lukija.
Tuossa se mukana matkaa, kirjasta kirjaan, vuodesta toiseen, ja jatkanee matkaansa minulta edelleen...kenelle, sen aika näyttää ☺
Minulla tuo nostalgia kulkee mukana pienissä esineissä tai pienissä hetkissä.
Ei perintöhuonekaluissa, koska kuitenkin tuntisin suurensuurta houkutusta maalata ne mieleiseksi, ei vanhoissa astioissa, koska kuitenkin kyllästyisin niihin ja antaisin pois tai myisin tai vahingossa pudottaisin, kolhisin tai tai tai...ei, ei ne ole mun juttujani.
Ne on, mitkä voin sulkea kämmeneen, sydämeen, mieleen.
Ojentaa joskus pois kädestä toiseen käteen.
Kuiskata korvaan.
Tai tallentaa omaan sydämeen, viedä mennessään.
Käypä kurkistamassa Pieni Lintu-blogissa ihania nostalgisia kuvia,
niissä näkee, kuinka me kaikki olemme erilasia, luojan kiitos!
Kuvaa klikkaamalla pääset perille.
Siellä voit äänestää mieleistä kuvaa ☺
 
Mikäs sinun ajatuksesi vie meneeseen ja hyviin, lämpimiin mietteisiin?
Onko se esine, tuoksu, kosketus...


14 kommenttia:

  1. Luulen sen olevan tuoksut...Mummolan tuoksut...ja punaiset pussilakanat joissa valkoisia sydämiä,onnistuin sellaiset löytään omille lapsukaisillekkin...niin ja ladan tuoksusta tulee Pappa mieleen...ja sitten onkin kova kaipuu ja ikävä...

    VastaaPoista
  2. Mulla myös tuoksut on yksi tekijä joista tulee mieleen jotain kivoja muistoja! :)

    Tuo koirakuvakin on tosi söpönen! Kiitos kun osallistuit. :)

    Ihanat nuo täkit muuten, äitillä on kultaiset..ei kuulemma vielä malta luopua niistä. ;)

    VastaaPoista
  3. Onpa kaunis täkki! Meilläkin on tuollaisia vielä rantamökissä, juuri sellaisia painavia ;)

    VastaaPoista
  4. Ajatuksen hyviin, menneisiin mietteisiin voipi joskus viedä jokin esine, joskus jokin tuoksu, joskus maisema tai ääni, joskus jokin muu. Ei ole vain yhtä juttua. =)

    VastaaPoista
  5. Kesällä savun tuoksu vie ajatukset lapsuuden kesiin ja ulkosaunaan:)

    VastaaPoista
  6. Minä muistan ne myttyyn syttyyntyvät lakanat, jotka noiden peittojen päälle laitettiin. Kauniine pitseineen. Kauniithan ne oli, mutta niin epäkäytännölliset. Pussilakat on huippu keksintö. Kauniilta se peitto siinä näyttää päiväpeittonakin.

    VastaaPoista
  7. Mä nukun vieläkin mummolassa tollaisen peiton alla! :P

    VastaaPoista
  8. Nuo peitot on ihanaia,turvallisen tuntuista oli nukkua tuollaisen alla just kun ne jotenkin niin painavan tuntuisia,ja lämmintä:)Itse havittelen tuollaista turkoosia vaan ei ole vielä vastaan tullut...
    Mulle tulee nostalgisia fiiliksiä vaikka ja mistä,tietyntuoksuisesta ilmasta varsinkin syksyisin,tietyistä sapuskoista,joistain kangaskuoseista,lapsuudenaikaisita joulukoristeista,siitä kun näen vaikkapa kirjastossa kirjan jonka olen itse lukenut lapsena,you name it,niitä on niiiiin paljon noita nostalgiafiiliksiä aikaansaavia juttuja että niistä tekis vaikka laulun,tai parikin:D
    On muuten harvinaisen kaunis kirjanmerkki,ja makee kuva,ei liene sattumaa että tekstissä näkyy sana punatukkainen,tai jos on niin aikamoinen sattuma sitten onkin!
    Kivaa torstaita sulle<3

    VastaaPoista
  9. Meillä nuo täkit kuuluvat sohvan vakikalustoon ja talvella lisäpeitoksi sängyn jalkopäähän. Onnekkaana olen löytänyt useamman priimakuntoisen kirppareilta. Ihania ovat! Olit onnekas täkkikaupoilla :) Nuo jos mitkä ovat nostalgisia ;)

    VastaaPoista
  10. Joo kyllä muistuu mieleeni myös vanhat ajat noista täkeistä.Samanlaisia kotona ja mummolassa silloin joskus:)Pienet lapsenlapseni aina kysyy että millaista oli silloin ennen tai millainen oli joku tavara ennen.Juuri äskettäin kerroin näistä peitoista.
    Kaunis päiväpeitto niistä tuli.
    Itsellä myös muistoja vuosilta ties mitä joskus sitten joku saa,jos kelpaa:)Muisto fiiliksiä tulee milloin mistäkin.

    VastaaPoista
  11. VOi mitä ihania muistoesineitä!
    Mä olen sellainen muistoesineiden haalija, välillä koitan muistuttaa itselleni ettei ne muistot niissä vaatteissa / astioissa / leluissa asu, mutta kun on hamsteri niin on. :)

    VastaaPoista
  12. Hamstrannut olen minäkin joskus vaikka ja mitä -ja joka kaappi ja kellari kun alkoi olla jotain "tärkeää" täynnä, ajattelin, että paskat nää tärkeitä ole, otin sitten valikoiden talteen pieniä juttuja ☺

    Ja Kirsi, ihan on merkki siinä mihin se on laitettu kun lukeminen on lopetettu, tuo kyseinen kirja on työn alla ☺
    Huomasin saman sattumuksen!!

    VastaaPoista
  13. ihan mahtava koira ja pöllö kirjanmerkki :) tuommoiset muistoesineet on upeita :D Tuo pöllö vie ajatukset kyllä upeisiin kirjastohuoneisiin...*huoh*
    hyvä maku ollut jo isälläsi :D
    hauska tuo kirjan kohtakin, "ehdottomasti madame" sopii jotenkin tänne ja tähän tunnelmaan.
    mukavaa päivää!!! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Akiss... - nuo tuollaiset pienet, kämmeneen suljettavat, ne on parhaita :)
      Kirjanmerkki on edelleen samassa osuvassa kohdassaan, kohta saunan jälkeen jatkan siitä mihin jokunen päivä sitten jäin.

      Mukavaa viikonloppua!

      Poista

♥kiitos kiitos kiitos ♥