sunnuntai 3. heinäkuuta 2016

näitäkin päiviä

...näköjään tulee.
Kun ei huvita  oikein mikään.
Aioin ottaa kirja tai kutimen ja leffan, mutta ei nyt vaaan huvittanut sekään.
Kastelin kukat vaikka saivatkin yöllisen sateen -vaihteeksi ajattelin muistaa antaa jotain lannoitettakin (kun viimein muistin sellaista ostaakin, ettei tarvitse viime kesältä jääneillä vuoroin jäätyneillä ja sulaneilla mömmöillä mennä) joten oli sillekin syynsä.
Nypin ne muutamat perennapenkeissä olleet nokkoset, jotka on "nyppineet" pitkän aikaa.
Samalla tuli kontattua retupihan penkistäkin läjä rikkaruohoja ja toinen läjä kotiloita.
Jäänyt näköjään ferramolit heittelemättä. Heittelin nyt pikkuisen.
Lukaisin yhden sisustuslehden välillä. Ihan kiva. Ja jopa tuore numero.
Edellinen lukemani oli toukokuinen, sen vilkaisin eilen.

Päässä nyppii muutama sellainen asia, joiden ei pitäisi antaa nyppiä.
Lähinnä alueen toimintaan liittyviä -kuinka voi olla toimimaton "toimintaa" kun tuntuu maalaisjärki hävinneen jonnekin matkan varrella ja eletään näköjään oletuksien varassa.
No, ei siitä sen enempää.

Joskus käy mielessä, että alkaako tämä jouten olo olla osasyy tähän henkiseen vetämättömyyteen, olisko se niin, että niin kroppa kuin nuppikin tarttis jotain muutakin kuin nurmikon leikkuuta ja rikkaruohoja. Aika ajoin kaipaan reissuja muihin maisemiin, mutta paikallisen valuutan niukkuus hannaa ajatusta vastaan (sinne olemassa olevaan matkakassaan en koske, se on tavoitetilassa).
Vai tarttisko tässä päästä suunnittelemaan ja sisustamaan ja kalustamaan taas jotain?
Mökkeröinen vaan on ihan ok, ei kaipaa mitään, ei ulkona eikä sisällä.
Kotiin en uhraa ajatustakaan ennen syksyn tuloa -ei sekään mitään kaipaa kyllä.
Mahtaakos mun elämäni olla liian valmis. Tylsä?

Jos pitäis kaiken lihoiks ja lähtis reppureissaamaan.
Katsomaan ne kaupungit, joihin on mielinyt hyvän aikaa...ai, mutta eihän sitä tässä tilanteessa saa edes tehdä. Pöh. Pitänee odotella kunnes on "virallisesti eläkeläinen" ja sitten suunnitella uusiksi.

Siihen asti vissiin pitää vaan kärvistellä nämäkin päivät.
Onneks on sentään nättiä.

 




 







Siinä sitä oli Lillan pihaa edestä ja takaa.
Vattua tulee mukavasti, potut voi hyvin, varjolilja tuuppaa vattupuskiin.
Päivankaakarat jaksaa ilahduttaa. Norjanangervot ei niinkään, ne kasvaa sellaista vauhtia (lue: leviää), että ne on tiellä joka suuntaan. Tielläkin.

Viime yö oli ihan uskomattoman lämmin, istuskelin pihalla pitkälle yli puolen yön.
Ulko-ovenkin pistin kiinni vasta joskus kahden-kolmen välillä nukkumaan mennessäni.
Taidan lähteä jatkamaan haahuilua ja istuskelua.

Kai tää tästä.
CU.

35 kommenttia:

  1. Kysyitkö? Et...mutta sanon silti:Lihoiks vaan! Korkkaa possu, myynsielus ja ei kun menoks! Viimeisessä mekossa ei ole taskuja mut muistot saattaa tulla mukaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En kysynyt, mutta tiesin, että joku vastaa 😄
      Kuule, lihoiks pistäminen lähtee kodin suunnasta, kirjat ensimmäisenä. Tavarat ahdistaa ja pahasti, eli kaiketi mun pääni on työstänyt näitä juttuja jo aika kauan aikaa 😉
      Lilla taitaa olla se viimeinen...

      Poista
  2. Hih...eiku myyt...mä en sitä kauppaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihii, mun sialu on jo niin moneen kertaan pantattukin, jotta... 😂

      Poista
  3. Minä kannatan lähtemistä, jos siihen on mahdollisuus. Voi myös aloittaa jonkun harrastuksen tai puhteen. Mitä haluaisit vielä oppia?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan just nyt siihen ei ole mahdollisuutta, mutta sekin päivä tulee!
      Minust tuntuu, että oppia ikä kaikki 😄 -minkähän sortin hanslankariks sitä alkais...vai opettelisko vaikka epsanjaa...🤔

      Poista
    2. Jos minulla olisi kohtuuttomasti aikaa, harjoittelisin varmaan jonkun käden taidon. Huovuttamista. Ikonimaalausta. Huonekalujen entisöintiä.

      Poista
    3. Onneks mulla on piirustusprojekti vaiheessa, täytyis varmaan keskittyä siihen muutenkin vähän enemmän ja monipuolisemmin. Se on sentään suurinpiirtein ilmaistakin 😉

      Poista
  4. Näitä päiviä nyt vaan on, mutta hei 👋
    Mäkin haaveilen reppureissaamisesta. Heti kun poskille, menox vaan 😊

    Ja kyllä tää tästä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyl tää tästä, tiedän 😉
      Onks mummuille interreiliä 😂 Se vois olla kivaa!

      Poista
  5. Joskus se on ihan hyväkin tuo tuolainen tuumaustauko, minulle se vaihe tulee yleensä silloin, kun viimeisetkin kesäkukat on istutettu ja kasvimaakin hyvässä kunnossa, menee päivä, parikin ja sitten taas on vetoa uudella innolla,
    Mutta on sinulla siellä niin kaunista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä harvoin uppoon tämmöiseen kun yritän aina kaivaa sen valoisamman puolen asioista, mutta aina ei näköjään vaan jaksa.
      Huomenna täytyy vissiin aloittaa päivä jollain ihan normista poikeavalla tavalla, auttaiskos se 😄

      Poista
  6. On kuule niin tuttu tunne :(. Vaikken yhtään haluaisi. Olisin niin paljon mieluummin oma parhaimmillaan energinen itseni, joka nauttii pienistä asioista ja kesästä, mutta nyt vaan kertakaikkiaan kyllästyttää, väsyttää ja ketuttaa kaikki. Eikä vähiten se, kuinka koko muu maailma tuntuu olevan lomalla ja minä (muka) ypöyksin kärvistelen hikisessä toimistossa sillä välin kun muut (meiltä töistä siis) purjehtii pitkin maailman meriä. Plääh. Vielä kolme viikkoa tarttis jaksaa odottaa sitä vaivaista parin viikon lomanpätkää samalla kun kotona kesäkukat kuolee käsiin, kun en vaan kertakaikkiaan ehdi kastella niin paljon kuin tarvis. Enkä taistella kaikkia niitä miljoonia kukkakärpäsiä vastaan, jotka on päättäneet majoittua lasikuistin kattoon ja joiden surinasta lähtee järki.

    Ei auta nyt edes mun oma motto, jonka mukaan ihmisen tarvii välillä tylsistyä, että osaa taas nauttia pienistäkin asioista. Haluaisin nauttia just nyt, enkä elokuussa.

    Parempaa mieltä meille molemmille toivotan <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinä saat sentään kärvistellä töissä, minen kohta edes muista mitä se semmoinen oli ja miltä se tuntui. En kyllä olis uskonut ihan heti sitäkään, että täällä olo alkaa tuntua kärvistelyltä. Päivät vissiin toistaa jo toisiaan?

      Sovitaan, että huomenna on parempi päivä molemmille 😊

      Poista
  7. Täällä välillä samanlaisia päiviä. Sitten se vaan täytyy sanoa itselleen että tämä on niitä päiviä ja hyväksyttävä se. Hyvällä omallatunnolla voi sitten vaikka katsoa hömppää Katsomosta tai selailla muuten vaan liikaa netissä.
    Huomenna alkaa uusi viikko, maanantait on yleensä niitä energisimpiä päiviä kun viikonlopun mahdolliset mässäilyt ja muut hössötykset jää taa. Eli pirteää uutta viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla ei paljon arkipäivät eroa viikonlopuista, olen tosin koittanut ne jotenkin erottaa toisistaan.
      Täytyy sanoa, että sinne nettihömpän puolelle on mennyt lahjakkaasti. Mikä tarkoittaa myös sitä, että sukkalangatkin alkaa olla finaalissa 😉 Pakko kaiketi suunnata ihmistenilmoille 😂

      Poista
  8. Fiilistä on ilmeisesti liikenteessä enemmänkin, nimittäin jotenkin täälläkin on nyt vähän tökkinyt. Tullut ihan tahaton blogitaukokin, kun kaikki on vaan niin sitä itteensä, mukamas. Mutta pohjalta on tie ainoastaan ylöspäin :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinäkin brutukseni, aina niin aurinkoinen!
      Minä en blogista ota edes painrita, olen sanonut että mut löytää instasta jos ikävä tulee 😄

      Poista
  9. Kovin on tuttu tunne tuo. Sitä on liikkeellä maailmanlaajuisesti ilmakehässä laajemmaltikin. Mutta menee ohi - takuulla sano Tampereen likka, joka Turkuun muutti. Joitain päiviä mättää oikein olan takaa, kunnes yhtäkkiä kirkastuu. Ja silloin on jo kompassi näyttänyt uuden suunnan. Lähelle tai kauas. Sydänjuuria myöten tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No on totisesti liikkeellä! 😳
      Joskus se taitaa olla ihan terveellidtä rypeä omassa alakulossaan, mikään ei o hyvin vaikkei mikään ole huonostikaan!

      Poista
  10. No juu, täältäkin sitä löytyy. Minäkään en ole enää työelämässä, ja päivät on kaikki samanlaisia. Ennen oli ihanaa odottaa viikonloppuja ja lomaa. Kuinkahan monta kertaa sitä tulikaan todettua, että "ihanaa kun on perjantai"!
    Mutta muistetaan olla kiitollisia, meillä on niin paljon kaikkea ihanaa. Sinulla kaunis koti, ihana Lilla ja prinsessat. Ja olet terve. Mitäpä muuta sitä ihminen kaipaisi......

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinäpä sen sanoit! Kyllä tämä elämä kuitenkin näistä pienistä asioista koostuu -eikäse kiitollisuus mihinkään ole hävinnyt 😊
      Kai tässä vaan välillä pitää vähän notkahdella, pysyy vetreenä 😄

      Poista
  11. Ihanan näköistä, ainakin tuolla sielu lepää, vaikka nyt välillä kaipaa muutakin tekemistä kuin puutarhan ihailua. Itse olen eläkkeellä, mutta minä en kaipaa muuta kuin tätä kotona puuhastelua ja vaatimattomia harrastuksiani. Ainakaan toistaiseksi. Mutta erilaisia ollaan, me ihmiset - hyvä niin! Iloa päiviisi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän täällä levoton(kin ?) sielu lepää, ei siinä mitään 😊 -ja samaan aikaan kaipaa jotain muutain. Mutta tätähän se elämä on!!

      Poista
  12. Jep, mulla on kans ollut levoton olo: tuntuu että vois mennä minne vaan, tehdä mitä vaan kaikkea muuta kuin mitä nyt. Se tunne iskee mulle aina kun tuulee tarpeeksi, viikonloppuna oli kova tuuli ja tykkään ihan älyttömästi tuulesta. Silloin vaan tulee aina se rauhaton olo että mitäs nyt :D Tais olla meillä sama ilmanala menossa :D Sitten tekikin jo mieli karkkia ja tässä sitä istun ja mässytän ja katselen sun mahtavaa Lillaa! Minä haaveilin kesän alussa, että otan muhevia puutarhakuvia. Kukkua kanssa! hehe joku öttiäinen pureskeli kaalien lehdet, retiisit muuten hyviä, mutta jänikset ja joku öttiäinen söi lehdet.. Saapa nähdä, ehkä jotain vielä ilmaantuu :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on pysynyt tämä "mihinhitonsuuntaanlähtis"-fiilis. Ja prse homeessa jumitan netflixin ääressä 😳 -ei hyvä, ei. Kuviakin tulee otettua kerralla läjäpäin ja sitten ei vähään aikaan mitään. Perin kummallista touhua. Ilmeisesti tätä on nyt sitten ilmassa 🤔

      Poista
  13. Kaunista, kaunista!
    Mutta kasvavatko nuo omenat ihan oikeasti ylöspäin? Tosi kunnianhimoisia. :o)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänks 😊
      Kuule, kasvaa ne! Vielä! Ovat vielä sen verran pieniä ja kevyitä, että suunnat on sinne sun tänne, kyllä ne siitä vielä alaspäin suuntaa 😄

      Poista
  14. Kyllä niin sielu, aivo kuin kroppakin kaipaa jotain rotia. Jotain suuntaa ja virikkeitä. Joutenolo käy työstä sekin pitkän päälle. Ei muuta kun baanalle, oli se sitten naapurkaupungissa tai toisella puolella planeettaa. I vote Pepxit ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pepxit 😂 -sinäpä sen sanoit 😄
      Kummasti oon tämän viikon notkahdellut kotosalla, turuilla ja toreilla. Ihan muissa hommissa kuin rikkaruohojen nyppimisissä ja kotiloiden etsinnöissä. Kukat olen käynyt kastelemassa ja nurmikon leikkaamassa, mutta muuten on kutsuneet muut lähiyienoot ja kaverit, mansikat torilla. Ja huomenna taidenäyttely. Vohvelikahvila. Rinsesssat. Elämä 😳
      Sitten jos ja kun mä itteni oikein potkin liikkeelle tuun jollain keinoo ihmetteleen Jovelankin 😉

      Poista
  15. No nättiä on. Mutta teet niinku sydän sanoo. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänks muru ❤️
      Syrän on nyt ollu aika keskittynyt pikkurinsessoihin 😉

      Poista
  16. Se määrittelemättömällä tavalla levoton olo taitaa olla joku fysiologinen juttu; iskee päälle satunnaisesti eikä mikään vanha konsti tunnu siihen tepsivän. Menee onneksi (ainakin täällä) yleensä kuitenkin aika nopeaan ohi..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt on niin sarjatunteilua, että tähän putkeen on mahtunut kyllä kaikki mahdolliset (ja vähän mahdottomiakin) tunteita 😳 -eikä helpota millään!
      Uutta postaustakin pitäis tehdä, mutta aina on joku tärkeä piuha, masiina tai mokkula väärässä osoitteessa. Minähän siis tietty olen aina oikeessa. Osoitteessa, siis 😉

      Poista

♥kiitos kiitos kiitos ♥