perjantai 16. marraskuuta 2018

tuumaustauko

...lienee hyvä lopettaa tähän kohtaan.

Elo on ollut kovin, kovin rauhallista jo jonniin aikaa.
Välillä on hyvä vetää henkeä ja olla vaan. Somehiljaisuus on toki ollut vain osittaista, Insta pelittänyt koko ajan, face ollut hiljaisemmin, sekin.

Mutta pannaas kurkaten Messukeskuksen menoa!
Tampereella alkoi tänään Kädentaitomessut, ihan en siihen alkurykäisyyn edes suunnitellut meneväni, mutta laskeskelin, että ensimmäinen päivä (näin arkipäivänä) olisi vähän hiljaisempi...
Nooh, todellista ruuhkaa odotettavissa viikonlopulle, mikäli vanhat merkit paikkansa pitää. Jos tämä oli se hiljaisin päivä, niin mitä ne onkaan ne lauantai ja sunnuntai!! Väkeä riitti nimittäin ruuhkaksi asti jo tänään. Odotettavissa ennätysmäärä kävijöitä, veikkaan.


Hiipparoin siellä tungoksessa lähinnä yleissilmäillen mitä kaikkea löytyy mistäkin päin, ostotarvetta ei varsinaisesti ollut sen kummemmin mihinkään suuntaan, ainoastaan lisää sukkalankoja -vaikka kaapit täynnä jo entuudesaankin. Onneksi on neuloosi...

Jos olis pohjaton pussi, niin Heebenin valikoimissa olisi helppo pistää haisemaan.
Täältähän vuosi sitten löysin sen talvitakkini, ja kevyesti olisi nytkin lähtenyt matkaan mukaan vaikka mitä, jos  tuo paikallinen valuutta olisi sallinut.


 Perinteitä!

 Jos leipoisin muutakin kuin tyttöjen kanssa ne pakolliset tortut (mitkä on jo tehty) ja piparit (edessä), niin olispa löytynyt muotteja joka lähtöön. Ja vielä vähän päälle.


Mun "luottokoruttaja" Little Bit Design oli nyt näissä maisemissa ensimmäistä kertaa.
Toivottavasti tulette jatkossakin Anni ja Ulf.

LetherGo:n Ulla oli jo ainakin toistamiseen, viime kerralla jo nähtiinkin. 
Ullan ihan heijastin roikkuikin jo laukussa mukana.

Lempisukkaohjeiden tekijä Niina Laitinen oli myöskin ensimmäistä kertaa mukana.
Ihanaa kun joku saa harrastuksesta ammatin ja puoli valtakuntaa kutoo sukkia hänen ohjeillaan - ja seuraavaa projektia odotellaan alkavaksi joulukuun alussa...joulukalenterisukat, siis ♥

Toinenkin nimi sai nyt  "kasvot" , Instan kautta jo tavallaan tututuksi tullut hyväntuulinen Annu Santaniemi, joka sisarensa kanssa on Kässäkerho Pom Pomin takana.
 

Ja olihan siellä jos jotakin.
Jukka Rintala kuuluu vakiovierailijoihin monen muun ohella.

 Nyt kun katselee näitä kuvia, tulee tunne, että mitäs mä siellä oikein tein kun näitä on näin vähän...
Jäin suustani kiinni vissiin siellä sun täällä.

Näkemättä jäi niin hirmuisen paljon, että kai tuo täytyy vielä ottaa uusiksi.

Tässä nyt oli kuitenkin vähän maistiaisia messuilta, joilla tuntuu löytyvän jokaiselle jotakin.
Itse ostin niitä lankoja, Annulta yhden uunituoreen kankaan, muutaman kirjan.
Ja yhden joululahjan...hys hys...

Ai juu, maistiaisista puheen ollen -käy ihmeessä jonottamassa itsellesi uunutuoreita karjalaniirakoita D-hallista! Maistui taivaalliselta pimeässä illassa bussipysäkillä, muutama jäi vielä iltapalaksikin.


 Ei muuta kuin mukavia messuiluja kaikille, jotka tuonne suuntaavat.
Palaillaan!

2 kommenttia:

  1. Tuola tungoksessa minäkin. Ei pitänyt mennä, mutta kun voitin lipun. Kävin myös Seinäjoella sielä oli pienemmät puitteet.Ei väliä vaikka harvemmin bloggaat.Hyvä juttu, etttä instaan pääsee sivus kautta,näkee sieltä kuulumisia, eikä tarvi kirjautua. Hyvää loppu syksyä. t Riitta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavaa syksyä sullekin!
      Kiva, että edes yks uskollinen täällä 😉
      Mä just tuon takua instan linkitinkin, käytin itsekin silloin kun en ollut itse kirjautunut.

      Poista

♥kiitos kiitos kiitos ♥