Siinä se syyskuu humpsahti systeriä jeesiessä, syksykin tuli vaivihkaa miltei huomaamatta.
Monena iltana huomasi pään olevan ihan tyhjä, kropan väsynyt ja unen tulevan pari tuntia normaalia aikaisemmin -ja aamulla se sitten kostautui: kukuin ylhäällä siinä omituisessa hämärässä mistä en ikinä ole tykännyt. Ne pimeät ja hämärät aamut ei vaan ole mun juttu ollenkaan, tykkään paljon enemmän pimeistä illoista ja sysimustista, hiljaisista öistä. Aamulla en osaa edes tehdä mitään. Yöllä sentään tikuttelen sukkia leffoja katsellen...
No, asiaan kuitenkin.
En edes uskalla miettiä kuinka kalliiksi tuo ilmaisena hanslankarina olo loppujen lopuksi tuli, kuormia kun tuli uuteen osoitteeseen pikkuhiljaa ja oli niin kiva ostella suoraan kuormasta.
Jo aiemmin syksyllä tarttui matkaan pyöreä samettityyny, vähän salaa sille ilmestyi muutama kaveri, sitten ilmestyi ihana villatorkku.
Remppasuunnitelmiin tuli - kuten kuvaan kuuluukin - pieniä muutoksia työn edetessä ja yhdet puotiin käyttöön tilatut samettiverhot jäivät nurkkiin pyörimään. Sitä mukaa kun pihavaahterat alkoivat värittyä keltaisiksi alkoi omakin mieli kääntyä paria kullankeltaista tyyynyä syvemmin samaan sävyyn. Kumma kyllä. Ei nimittäin ole ollut mikään suosikkiväri.
Ostin pois pyörimästä ne verhot. Ja täytyy sanoa, että tykkäään. Olin miettinyt jo laitanko syksyn tullen Svaneforsin viimetalviset kuviolliset sametit vaiko niitä aiemmat siniharmaat lehtikuvioiset, mutta kuviolliset nyt ei vaan sytyttäneet kesäisten puhtaanvalkoisten jälkeen. Niiden kuvioiden aika taitaa tulla myöhemmin, sillä itseni tuntien tiedän, että ei se vaihtelunhalu mihinkään häviä!
Enhän minä olis minä, jollei joku jäis kaihertamaan kuitenkin...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
♥kiitos kiitos kiitos ♥