keskiviikko 18. maaliskuuta 2015

ilostuttavia sattumuksia

Jos välillä joku juttu tökkiikin, niin pääsääntöisesti menee ihan mallikkaasti.

Niinkuin nyt vaikka sekin, että pitkän aikaa olen himoinnut Lillaan Ikean maanmainiota Strandmon-lepotuolia. Kerran ihan vahingossa sen koeistuin ja se oli siinä.
Rakkautta ekalla perstuntumalla.
Tuntumaa on varmistettu jokaisella ruåttalaiskäynnillä.
Helmikuussa se tuoli oli jäsentarjouksella -50€.
Harmittavasti just ennen muuttoa....mihin mä sen olisin lykännyt???
Ottanut mukamas yhden muutettavan lisää?
Juu ei, tarkoitus oli muutenkin minimoida muutettavien romppeiden määrä.
Vaikka kuinka kuka sanoi, että osta nyt kun saat halvennuksella, niin minä vaan sanoin, että en osta!
Ostan sitten kun saan sen suoraan Lillaan.
 Siellä se nyt on! Tuli tänään kotiinkuljetuksella.
Onneksi menin kurkkimaan tori.fi:n tarjontaa. Joku myi nimittäin muuton alta pois hintaan 160€ 
- sen normaalihinta on 249, ja se viimekuun tarjouskin oli 199!!
Että nyt mua lykästi! Torissakin oli alkujaan myyntihinta 220, mutta kun muutto painoi päälle, niin olivat alentaneet hintaa -ja tänään heillä oli pakettiautokin käytössä viimeistä päivää.
Että viimehetken ostos, sanoisin.
Ja samaan hintaan tuli vielä tuolille rahikin (kurkkii tuossa kuvan vasemmassa laidassa)...sen mahtumisesta en mene sanomaan mitään, mutta kattellaan. Kunhan nyt saan tuon pöydänkin ensin Mirstaakkelin kanssa vaihdettua. Sen jälkeen on taas vähän viisaampi. Taisittenei...
 Kuvanlaatu ei ole kaksinen, mutta eihän se aina ole muutenkaan -tuli vähän äkkihätänen lähtö vastaanottamaan tuolia ja matkassa oli vain kännykkä. Ja iltahämärä Lilla. Ilman valoja.

Kotona sitten on ollut valoa senkin edestä.
Ihan säädettäväksi asti!
Täällähän ei ollut sälekaihtimia valmiina ja minähän ajattelin, että eipä tarvitsekaan.
Toinen kerros ja kaksi ikkunoista puistoon...mutta, mutta...
Olohuoneen ikkunaan alkoikin kaivata aika pian.
Iltapäivästä aurinko paistaa mukavasti sisään ja illalla oli ihan pikkuisen akvaario-olo vaikkei kukaan suurella todennäköisyydellä vastapäisessä talossa nenä lasissa kenenkään kotiin katselekaan.

Perjantaina otin aamukymmeneltä luurin käteen ja soitin yhteen kaihdinfirmaan (oli netissä saanut kivasti kehuja vaikkei oikein minkäänlaista mainosta löytynyt koko firmasta) ja sanoin, että pitäis parit kaihtimet saada, ei mitään kiirettä, mutta pian, kiitos.
Uskokaa tai älkää, mutta vajaan tunnin kuluttua oli omistaja mittanauhan kanssa täällä!
Ja iltapäivällä kolmen aikoihin soitti, että oletkos kotona.
Ei mikään turha tyyppi!
Oli siinä välissä käynyt hommissa sekä keskussairaalassa, että yliopistolla.
Ja valmistanut mun kaihtimet :)
On kuulkaa ihan loistavaa palvelua. Uhkasin että pirauttelen kohtpuoliin uudestaan,
on meinaan vakavassa harkinnassa Lillan ilta-auringon puoleisiin ikkunoihin myös.
Siellähän ei vanha juoppokaan ole enää varjostamassa.

 En minä teille olkkaria vieläkään näytä, se on edelleen vähän vaiheessa kun joku ei malta keskittyä mihinkään asiaan pitkäksi aikaa vaan poukkoilee milloin missäkin.
Siinä mitään valmista synny. Tai no, jotain, mutta aina on jotain kesken kuitenkin.
Mutta sen verran kuitenkin, että mä niiiiiin tykkään lojua soffalla kun näkymä on tuollainen
- jollei siis tuijota telkkaria tai ole nenä kiinni kirjassa (juu, mä olen taas alkanut lukea!!)

Täytyy muuten todeta, että näinä päivinä on vaikea olla mustasukkainen!
Tuo on ihan puhdasta kaupunkilikaa!!
Sitä on ilmassa niin, että hampaissakin narskuu.

Hengittäkää varovasti ja kevyesti :)
 
ps. viimevuonna näihin aikoihin
toissavuonna näihin aikoihin

13 kommenttia:

  1. Joskus se kärsivällisyys kannattaa - ja kyllähän tuo tuoli on ihan selvästi Lillaan tarkoitettu, kun niin itseään tyrkytteli! Komia tuoli - ja varmasti hyvä istua - silloin kun sinä joskus kerkiät;)
    Meiltä hävitettiin muutama vuosi sitten loputkin sälekaihtimet - ne ei vaan ole tällaisen laiskan ladyn kaihtimet - rullaverhoja on nyt tilalla ja ne passaa minunkin siivoustapoihini;)
    Tuo sukkakuva on just kuvaava - pölyä on joka hiivatin paikassa - vaan ei haittaa niin kauan kun tuo aurinko jaksaa näyttäytyä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahottoman hyvä istua :) - eikä varmaan huono rahinkaan kanssa, mutta saas nähdä mahtuuko se mihinkään. Kyllä niitä sadepäiviä ja leppoisia viileitä iltoja aivan varmasti tulee jolloin malttaa istuskella kirjan kanssa!
      Eikös se niin mene, että aina asioilla on puolensa, sälekaihtimillakin. Lillaan ne tulis "pintavetona", rullaverhoa sinne on melkein mahdoton laittaa kun on ne ykslasiset vanhat ikkunat. No, kevät näyttää kuinka käy :)

      Poista
  2. Kyllä tuota näkymää sohvalta katseleekin :)
    On tuo tuoli niin kaunis :) sopii Lillaan. Kahtimet on hyvä juttu, mutta niiden putsaaminen on inhoittavaa ikkunanpesun yhteydessä.
    Tuo pöly ja sitä kun on tuolla kaupungissa niin hirveästi ,saappaat on myös kivannäköiset kuorrutetut pölyllä:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vähän arvelutti tuo harmaa väri (ainoa, jonka huolin kuitenkin) ruskean maton kanssa, mutta saavat luvan sopia keskenään. Nyt meni mukavuus edelle :)

      Parina päivänä on ollut pakko liikkua keskustassa ja se on ollut kyllä ihan tuskaa. Hiekkaa siivotaan koko ajan, mutta likkenne nostaa sitä ilmaan hirmuisia määriä. Sitä on jopa Lillan ilmassakin niin paljon, että hylkäsin suosiolla kirjan lukemisen siellä pihalla, sivut peittyi niin nopeasti hienoon pölyyn.

      Poista
  3. Näissä sinun jutuissa on taikuutta mukana, kun on tuoli tilauksessa, se tulee aikanaan. Minusta olohuoneesikin näytti aivan täydelliseltä. Olen aina pitänyt sälekaihtimien luomasta valoefektistä. Meiltä puuttuu tuo kaupunkipöly, mutta kuraa löytyy :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuraa tai pölyä, sitä se taitaa monen elämä olla just nyt.

      Pientä säätöä täällä vaan oli, nyt on nekin tehty :)
      Josko sais vielä kuvattuakin....

      Poista
  4. Kappas, kiva tuoli sulla. ;) Mä harmittelin kanssa ettei tuota saanut ruskeana, mulla ei harmaata juuri kotona ole, mutta oli niin ihana, että väristä viis. Rahia mulla ei olekaan, pitäisi kyllä jonkunmoinen kehitellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahaa....nyt mä tiedänkin kenelle kaupittelen rahin josLillassa lakaa tehdä tiukkaa :)
      Kyllä se ny on tungettu sinne, katsotaan nyt kuinka käytäntö pelaa. Mutta tuoli on ihan huippu!

      Poista
    2. Heh, mä luulen, että mulla on kyllä sama ongelma kun sulla, ei mahdu. Rahin tartteen, mutta noi tuolien omat rahit on usein kamalan isoja ja mun olkkari on mini. Suunnittelen parhaillani tekeväni yhdestä pienestä jakkarasta rahin, katsellaan kuinka käy. :)

      Nyt meen istuskelemaan mun tuoliin ja tuijottamaan parit luennot videolta. Tuossa tuolissa onneksi jaksaa istua monta tuntia, mahtuu istumaan niin monessa asennossa, lemppari on jalat käsinojan yli. :D

      Poista
  5. Joskus sitä voi vaikka onnistua:D. Kivan näköinen tuoli. Meillä on äitini vanha tuoli kolmosen huoneessa ja siinä on vähän samaa. Ja tästä tuli mieleen, että nämä meidän makkarin tuolit on edelleen entisöimättä….

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo tuoli on alkuperäisen mallin mukaan tehtyä uustuotantoa, laiskanlinna ihan parhaasta päästä.
      Sullakin on varmasti vähän muutakin hommaa ollut kuin huonekalujen entisöinti :)

      Poista
  6. Tämä on ihan huippua, että Tre-blogeista löytää uusia tuttavuuksia. Ihanan näköistä teillä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) - minä en vielä ole ehtiny siellä ajatusta pidemmälle, mutta kunhan kiireet helpottaa...

      Poista

♥kiitos kiitos kiitos ♥