lauantai 17. tammikuuta 2015

Pupulle kyytiä

...tai rusakolle paremminkin.
Niin jäätävä ja liukas keli kuin olikin kulkea tänään, niin pakko oli lumitöihin mennä.
Tiesin, että nyt kun sataa lunta je vettä vuoronperään ja samaan syssyyn pakastaa ja lauhtuu,
niin kuistilla on kohta ongelma. Ei vielä, mutta pian.
 Nyt ei pysy katolla kuin pellit ja rännit, ja nekin vain jos on kunnolla kiinni.
 Ennenkuin aloin töihin katselin ympärilleni, että kaikki on pihalla kondiksessa.
Olihan siellä, mutta sitten ihmettelin, että no jopas siellä on ollut liikennettä!
Pari päivää sitten oli puhdas, koskematon hanki, yhdet rusakon jäljet meni pihan paidalta, siinä kaikki, mutta nyt näytti kuin siellä olisi puoli eläintarhaa pistänyt tanssiksi.
Eikun tutkimaan lähemmin.
Ei montaakaan askelta tarvinut ottaa kun tuli karvatuppaita vastaan, joku on tainnut rusakkoa pöllyttää oikein olan takaa!
 Jäljet oli pääpiirteittäin sotkeutuneet toisiinsa, mutta muutama tassunjälki erottui joukosta.
Oli tainnut pupulta päästä hatäkakka kun oli yksi papana niin sopivasti tassunjäljen päällä.
 Keli kun oli mikä oli, niin jäljetkin olivat jo inasen painuneet, mutta jos tuo kissantassun jälki on, niin onpahan ollut ihan pirun iso kissa....
 Verta ei näkynyt missään, olisko pupu (russakonperkele) saanut töppöstä toisen eteen ja päässyt karkuun, vai onko taistelu jatkunut toisilla tantereilla, vaikea sanoa.
Oli vaikea edes päätellä mihin suuntaan on lähdetty.

No, minä aloin oman taisteluni. Jäätä vastaan.
Sen verran oli jo lumi pakkautunut, että kun sen varsinaisen lumikerroksen sai lapioitua kuistilta pois, niin allapa oli silkkaa jäätä sentti-pari. 
Just sen verran, että jos sen jättää siihen ja uutta lunta sataa päälle,
niin sitä on kuulkaa sen jälkeen häntäluu kipeenä.
 Olen tainnut jo ennenkin tuota Fiskarsin jäärautaa kehaista, mutta pakko kehaista uudelleen.
Loistopeli! Millään lapiolla ei noista laudoista olis sitä jääkerrosta irrottanut.
Ei ainakaan kiroilematta :)
Kyl se vaan niin on, että kun on hommaan kuin hommaan oikeat pelit ja vehkeet, niin hommat sujuu!
 Vettä ei ollut nytkään matkassa, joten kaffeet (jotka olis maistuneet kyllä) jäi nytkin juomatta,
mutta sytyttelin kynttilät pitkästä aikaa ja lojahdin sitten Renkipojan syliin ja voi että siinä oli hyvä olla!
 En meinannut malttaa lähteä pois, vaikka hengitys huurusikin.
Nyt alkaa ihan oikeasti toivoa, että talvi hellittäis otettaan ja sais alkaa suunnitella Lilla-elämää.

Viimeinen kierros vielä pihalla, rusakot on ottaneet lumen alta pilkistävät harjaneilikat ateriakseen, 
ottakoon pois - mutta siitä en tykännyt, että köynnöshortensiasta oli yksi oksa narskutettu poikki.
Kahdestaa kohtaa vieläpä. Onneksi yksi ja sama...tarttisko nyt muka alkaa jostain etsiä kanaverkkoa...
Helevatan rusakot....ihan oikein jos joku niitä vähän kurittaa...

*läps...paha nainen*

30 kommenttia:

  1. Melkoiset battlet Lillan tantereella taisteltu :D Hyvä että raadot oli korjattu sentäs muualle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pari linnunriekaletta vuosien mittaan tullut siivottua, hyvä ettei nyt ollut mitään tämän yllättävämpää :D

      Poista
  2. Melkoinen taistelu tosiaan ! Ihan pääkallokeli on tänään ollutkin, kieli keskellä suuta on saanut kulkea .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja valitettavan moni taloyhtiö on laiminlyönyt hiekoituksen :/
      Hirvitti muutaman vanhuksen etenemistä katsella, jos ne olis kaatuneet, niin ne olis varmaan olleet palasina.

      Poista
  3. On siinä muutama tupsu irronnut taisteluissa ois kiva tietää kuka on ollut vastustaja :)
    Niin taas vaihteeksi luvataan pakkasta, on kyllä niin liukasta jo muutenkin joka puolella. Meill on kotirappuset välillä tuon näköiset :(
    Niin tuo hyväolo huokuu tosiaan noista kuvista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sen verran jäljistä voi päätellä, että koita se ei ole, ja jos se oli kissa, niin se oli kyllä peevelin iso!
      Yritin jotain tolkkua saada jäljistä, mutta siellä oli menty sen sortin kurveja, että ei niistä selville päässyt, sen verran oli jo lumen vetisyyskin vaikuttanut.
      Hommaa kuule tuo jäärauta siihen ovenpieleen!!

      Poista
  4. Sullapa on työvälineet asiaan kuin asiaan. Mikä ihmeen jäähakku.. No ehkä Suomen oloissa on hyvä olla jäähakkukin :) Ainakin tuommottisille malttamattomille. Jotka tammikuussa haavveilee keväästä. :)
    -Hellu ja Blackie Kahden Naisen Loukussa-
    Rusakon on voinu kissa viedä. Tarkentaa tötteröturpa Blackie

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitää olla :) - ja tästä voi kiittää taas Fiskarsia! Eikä nyt ihan sentään jäähakkua kuitenkaan, jäärautakin riittää :D
      Millonkas sitä keväästä haaveillaan jollei tähän aikaan???
      Hmmmm....sen on kyllä tarvinut olla ainakin Blackien kokoinen, jäljistä päätellen :D

      Poista
  5. Meillä myös oli piha ja portaat tänään luistinratana, onneksi olin ymmärtänyt varata hiekkaa kuistille, muuten voisi olla paikat rikki. Autotiekin oli niin liukas, että luulin jarrujen pettäneen kun auto ei meinannut pysähtyä risteyksessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt kun katsoo ikkunasta pihalle, niin päätin pysyä sisällä. Tienoo on vielä enemmän luistinrata kuin eilen, eikä nyt edes aurinko houkuttele ulos.
      Auton kanssa saakin olla varovainen, moni tie taitaa olla ihan peilijäässä!

      Poista
  6. Aika taistelut siellä ollut, pupuparka on saanut kyytiä. :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneks ne (mahdolliset) verijäljet ei olleet mun tiluksilla, selkeästi oli jatkettu jossain muualla.
      Mutta on siinä pupuparka (rusakonprkle) saanut pari karvatonta kohtaa nahkaansa.

      Poista
  7. On siellä rusakko tainnut saada kyytiä... Meillä on piha ihan täynnä rusakon jälkiä, onneksi muistin laittaa kanaverkot syksyllä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuolla menee rusakonpolkuja ristiin rastiin, mutta suurempia tuhoja mulla ei ole tullut, naapureissa ollut vissiin houkuttelevammat apajat - nyt tuo köynnöshortensia vähän harmittaa, se kun vasta pääsi vihdoin viimein kasvun alkuun kunnolla.

      Poista
  8. Voi Jussi raukkaa, on tainnut olla kunnon taistelu. Oletpa napannut ihanan tunnelmallisen kuvan Lillasta, ymmärrän kyllä että odotat kevättä kuin kuuta nousevaa. Kyllä on Lillakin muuttunut aikalailla sisustustyyliltään, ruusujen aika taitaa olla ohi elämässäsi tällä hetkellä. Vai pysyykö seinä vielä ennallaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitä vetisempi keli sitä enemmän mä Lillaan ja kesää kaipaan :)
      Ja juu, tapetti on ja pysyy! Ja pienet pisarat vaaleanpunaista kyllä siellä täällä....kai....

      Noi jussukat lisääntyy siihen malliin, että joutaa sieltä aina joku....

      Poista
  9. Täällä on myös kirottu rusakoita ja lumen määrää. Autotallin katolta on tullut lumi pariin otteeseen suoraan kulkureitille ja miehen kanssa ollaan saatu huhkia ihan kunnolla, jotta reitti on saatu taas auki. Ja nuo rusakot! Yrittävät tunkea kasvihuoneeseenkin!
    Ystäväperheen pihalla oli yksi aamu 8 fasaania. Ehkä rusakko silloin tällöin on sittenkin ihan ok:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, ei fasaaneja eikä peuroja, kiitos!
      Eikä paljon luntakaan, latolle varsinkaan, se tulee sieltä kuitenkin alas :)
      Onkos joku muukin ihan kypsä keleihin :D

      Poista
  10. Nojuu, tuo näyttää kyllä siltä, ettei ihan olla pelkästään tanssittu, vaan että joku on ihan kunnolla kurmauttanut. Luonto pitää järjestystä yllä itse!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yhdet jäljet loppui kuin seinään ihan sananmukaisesti, siellä on taidettu mennä pakoon mökkeröisen allekin, en jäänyt umpihankeen tutkimaan miltä puolelta on pois tultu - vai onko...
      Mutta on siellä aika haipakkaa menty!

      Poista
  11. Jäätikköä riittää tälläkin puolen kaupunkiamme. Oot kyllä superahkerana taas häärännyt!

    VastaaPoista
  12. Päivät ja viikot vilahtelee sellaisella vauhdilla, että Lillat on käsillä jo ennemmin kuin uskommekaan. Tänne odotetaan nyt ensin sitä talvea, jossa voi hiihtää ja kävellä jäällä!!! Lumitöitäkään ei ole tarvinnut tehdä vielä kun kerran tai pari.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinhän ne vilahtelee! Äsken tsekkasin vuodentakaisia kuvia, helmikuun lopulla ei ollut enää lunta yhtään, alussa toki oli kahlattavaksi asti (muuttopuuhat oli just silloin)
      Saas nähdä miten tämä ajanjakso jatkuu. Mun puolesta sais lumet olla tässä!

      Poista
  13. Kun kissa on poissa, niin hiiret (rusakot) hyppii pöydille, vaan ei hypi kauaa :). Se on kuule ihan just kevät ja taas höyryää Lillassa kahveet hengityksen sijasta. Jess!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti ainkin hiiret pysyy pois! Ja myyrät!!
      Kyllä siellä kohta puretaan ulkohuonekalut paketista jos (ja kun) tätä menoa jatkuu :D

      Poista
  14. Onpas hurjaa :) meilläkin asuu pihapiirissä noita cityjussukoita...heti kun pimeä lankee, niin siellä ne jyrskyttää peniiata...ja meijän koirat kuulee ne. Vähän väliä on isompi ikkunassa murahtelemassa ja pikkuinen hyppää sänkyjen ja sohvien päällä säestämässä sopraanollaan ja me ollaan niin, että helevatan jänekset!
    Aivan mahtavatunnelmainen kuva Lillasta. Kyllä se kevät onneksi kohta on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just tulin Lillasta ja niin siellä vaan on tuoreessa lumessa oikein rusakonpolkuverkosto!
      Nyt näyttää olevan liikehdintä ihan huipussaan jäljistä päätellen.

      Nyt ei kyllä tunnu yhtään keväiseltä, kiristyvää pakkasta luvassa taas - ja sen huomasi jo nyt.

      Poista
  15. Sen työkalun nimi on petkele.
    Kaunista on sisällä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep :D
      Jäärautana Fiskarskin vaan sitä kaupittelee....ja jos olisin petkeleestä puhunut, niin ei sitä kovinkaan moni olis ehkä ymmärtänyt. Vähän sama kuin kavahöylästä tai nahkapaskasta puhuis, moni kysyy että niin anteeks mitä :D

      Poista

♥kiitos kiitos kiitos ♥