perjantai 21. marraskuuta 2014

Kiviä ja kirveitä

- Ei sentään kuitenkaan kirvestä kiveen!

Jotkut päivät pääsevät yllättämään.
Eilen oli postiluukusta tupsahtanut kaksi postin noutolappua ja yksi kirjatun kirjeen lipuke.
Toinen noutolapuista oli sellainen, jota tiesin jo odotellakin.

Kirjattu kirje oli duunista (siis siitä, jossa olen kirjoilla edelleen ilman työvelvoitetta),
sisälsi viime kuuhun liittyviä papereita - sekä reilun nivaskan liikuntaseteleitä...
Ei niitä ennen ole noin vaan jaettu...onkos tämä nyt jotain, että liiku nyt edes stana kun et töitä tee??

Sitten se odotettu, Ladylta:
 Tuota kiveä minä siis osasin odotella, mutta Lady yllätti ♥
Minä vähän hämmästelinkin postissa, että jopas on mökö isossa paketissa.
 Voihan hitsipilli ja muutkin tarvekalut!!
Suklaa on kuulemma pahan päivän varalle (kun ei mökö-kivikään auta) mutta minä oon kyllä sitä mieltä, ettei niin hyvää päivää olekaan, etteikö pahanpäivänvaraan vois koskea ☺
*namskis* ja iiiiiiiso kiitos!!!!

Ja juu....lupasin Lillan kuulumisiakin...tämä menee vähän siihen suuntaan:
 Tämä tuli siinä toisessa paketissa!
Enkä sitten kyllä yhtään osannut odottaa!!
 - saatekirje tuli mukana:
 Vau ☺!!!
Sinne se jäi Lillaan odottelemaan käyttöä, erinomaisen mukava yllätys.
Vanha kirves onkin PellePelottomalta, sellainen ikivanha, mitä saa aina ennen käyttöönottoa turvottaa vesiämpärissä ettei terä lähde lennokkaasti puuvarresta irti.
Kyllä te tiedätte, niitä mitä kaikilla (meillä) vanhuksilla on ☺

Sitten sinne itseensä Lillaan!
 Se Annastinan edessä ollut matala pöytä on ollut pois jo jonniin aikaa,
laitoin sen tilalle tuon pyöreän, joka oli alkujaan korituolien kanssa...se ei oikein pelittänyt siinä.
Minä kun luulin, että sen ympärille on helppo siirtää korituolit tarpeeksi lähelle,
että rinsessat voi siinä tarvittaessa syödä.
No juu, voi siinä syödä, korkeus ja koko oli ihan passelit. Minä en vaan ottanut huomioon sitä,
että pienillä on pienet ja nopeat jalat -levottomat, etten sanois!
Kaksi kertaa saatiin jo loppukesästä murot ja maidot karvalankamatolle kun jalat vähän eksyi tuolille tai tuolilta alas ja kuinka ollakaan, pöytä ihan vähän meinas kaatua...onneks oli sen verran nopeat refleksit sentään, että sain reunasta kiinni, ei mennyt kuin yksi satsi kolmen sijaan.

Siihen loppui sen pöydän tarina edes tilapäisenä ruokapöytänä!
Mutta sepä onkin vallan passeli tuossa -ja jos muistaa, että se voi keikahtaa,
niin siihen voi ihan vaivihkaa nostaa väsyneet jalat kun istuu korituolissa.
Paitsi, että eihän kukaan nyt jalkoja nosta pöydälle, eihän...

Vähän laajemmassa kuvassa selviää, että siellä on keskeneräinen projekti.
Ei olis keskeneräinen, mutta kun...työkalut on jossain varaston perällä kaiken pihalta siirretyn tavaran takana! Sähköpora/ruuvari oli kyllä käden ulottuvilla, mutta masiinan ruuvimeisselinpäät oli niin suorastaan surkeaa laatua, että kun pari ruuvia oli pyöräyttänyt, niin ne oli täysin pyöreitä.
Täytyy ottaa kotoa pelit ja vehkeet mukaan ja mennä jatkamaan...kunhan tässä ehtii.
Siis mihin nämä päivät oikein menee?? 

Menee minne menee, niin tämä tyyppi menee nyt kuitekin sohvanpohjalle ja ottaa käteen jonkun noin kolme kuukautta vanhan aikakausilehden tuolta puolen metrin pinosta ja tsekkaa mitä maailmalla on tapahtunut silloin kun oli vielä melkein kesä.
Saattaapi olla että oikea käsikään ei lehteä pidellessä tiedä mitä vasen tekee...
...suklaat on jossain lähellä...

Mukavaa viikonloppua kaikille tasapuolisesti!
Lunta ei tarvitse tulla niin tasapuolisesti....mun lumet vois sataa lastenlasten pihaan...
(Sen verran tuli kysymyksiä; kyllä, eilen oli PellePelottoman siunaustilaisuus,
kaunis, yksinkertainen, lähimpien sukulaisten ollessa mukana. Lämminhenkinen.)

Elämä jatkuu ♥

26 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Se on hauska! Ja lämmin, nököttää lähellä tuikkuja ja vetää lämpöä kuin sieni :)

      Poista
  2. Tosi ihana Mökö!!! Ja kiva paketti myös Fiskarssilta. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikki päivän postit oli mukavia ja mieleisiä!

      Poista
  3. Aivan mahtavat paketit sait. Ja minäkin tuota Mökö kiveä arvonnassa himoitsin, kun osataan sitä täälläkin mököttää. :) Kyllä vaan noin ihanat paketit piristää ja suklaa totisesti kruunaa aina kaiken.

    Kaunista viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulle se tuli arvonnan jälkeen, lähti vähän ylimääräisenä :D
      Just sellainen hauska pieni juttu joista tykkään!

      Poista
  4. Kiva kivi en oo tiennytkään tuollaisen olemassa olosta sitten vielä suklaata kyytipojaksi ja hyvää sellaista :)
    Ei oikein saanut selvää et mikä on tuo Lillan projekti ,noist sun papruista :)
    Lumista viikonloppua Sinulle sielläkin taitaa sataa,meillä sataa ainakin ja lastenlasten iloksi vielä ovat tulossa huomenna yökylään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En minäkään moisesta aiemmin tiennyt, oppia ikä kaikki!
      Uskotko, ei hiutaleen hiutaletta :D !!!
      Ja projekti kyllä selviää kunhan saan pistettyä toimeksi...huomenna kasaan kenties jollei mitään kiireempää...

      Ei lunta, ei kiitos. Vielä ehtii.

      Poista
  5. Ihana nähdä taas kuvia Lillasta, kun jo kerkesin peljästyä että loppuu koko homma.
    Mökötyskivi on loistava keksintö.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin minäkin pelästyin :)
      Kyllä mä nyt pärjään kun on Lilla ja mökö :D

      Poista
  6. Niinhän se on, että suurenkin surun keskellä elämä jatkuu.
    Ihana mökö-kivi. Minulla on onneksi myös Mökö, jota silittelemällä kurjakin olo paranee. Se on neljällä jalalla kulkeva, karvainen ja ihana vanhus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sulla on sitten ihan kunnon Mökö :D
      Elämä jatkuu, juu, erilaisena kuin ennen, mutta jatkuu.

      Poista
  7. Minä kävin eilen tilaamassa äidin haudalle kiven. En mökötyskiveä kuitenkaan:). On ollut taas varsinainen viikko. Asiat menee vähän niinkuin käsikädessä tuon työn suhteen. Eli mitä enemmän hommia, sitä enemmän huomaan myös tykkääväni työstäni. Tänään oli kamala päivä, eli samalla aika hieno. On niin kuin omanlaisessa rakosessa. Mutta väliaikastahan tämäkin saattaa vaan olla. Kotkassa on työttömyysprosentit melkoisia ja en usko, että saavat meitä ikinä vakinaistettua...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taitaa ne nuokin olla monelle "mökötyskiviä" - käydään siellä purkamassa omia huolia ja murheita :)

      Hyvä että viihdyt työssä, valitettavan monella - varsinkin naisvaltaisella - alalla on tosiasia se, että porukkaa pidetään ns. löysässä hirressä vuosikausia. Ei vakinaisteta, vaan pidetään määräaikaisissa pätkissä toisensa perään, koska tulee työnantajalle edullisemmaksi - eikä usein anneta edes täysiä työviikkoja. En tykkää. Ei moni muukaan, mutta minkäs teet.

      Poista
  8. Juu - vähän arvelin, että suklaalle saattaa käydä köpelösti - niin kävi sille itselleni ostamalle paketillekin;)
    Ja tuo Fiskarsin paketti tulee varmaan tarpeeseen - voi että minä olen hyvilläni siitä, että saat tuon Lillan pitää - ja minulla riittää taas ensi kesäksikin kadehdittavaa;)
    Voimia sinulle sinne - niinkuin sanoitkin: elämä jatkuu. Vaan saa sitä silti ikävää tuntea♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Köpelösti kävi :D
      Lilla on uskomaton henkireikä! Nytkin, "keskellä" talvea. Ja kyllä faija on mielessä moneen kertaan, päivittäin. On varmasti vielä pitkän aikaa.... Olis huono juttu jollei olis :)

      Poista
  9. Onneksi et joudukaan Lillaa myymään :-)
    Saas nähdä mitä levällään olevasta askartelusta syntyy...

    Niin kun sanoit, elämä jatkuu. Onneksi ♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi en :D
      Ja tuo levällään ollut "palapeli" on jo kasassa. Ja kuvattukin, puhelimella tosin.
      Eiköhän se tännekin pikapuoliin, ei nyt ehkä tänään kuitenkaan...

      Poista
  10. Voi, miten mukavat ylläripyllärit olet saanut !!

    Kyllä mä oon onnellinen sun ja Lillan puolesta ♥♥♥

    Jep...life goes on - niin kauan kuin sitä on meille suotu *halit*

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikös vaan :)
      Arvaa vaan kuinka onnellinen minä oon!! Nytkin tuntuu niin hyvältä käydä siellä vaikka tuntuu, että meinaa jäätyä lattiaan kiinni :D

      Kiitos, muru!

      Poista
  11. Ihanat yllärit. Olen aina toivonut kirveenterottajaa, kun en omista tahkoa. Suklaa sopii kaikkiin tilanteisiin, oli arki tai juhla. Kiva nähdä taas Lillaakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on entuudestaan kotona jo veitsen- ja saksienteroittajat Fiskarsilta, ja molemmat on hyviä, joten samaa odotan tuoltakin. En edes kokeillut, mutta veikkaan, että kirves on jo valmiiksi hyvässä terässä :)
      Lillaa tulee vielä vähän lisää piakkoin...

      Poista
  12. En oo muistanu kommentoidakaan tuota että sun ja Lillan lovestoori jatkuu mutta sehän nyt ois sanomattakin selvää että niin se kuuluu ollakin♥
    Tuo mökökivi on mainio,mua ainakin hymyilytti jo sen kuva,toivottavasti toimii harmituspäivinä samalla laila sullakin:)
    Vielä enemmän hymyilytti tuo kirves,äkkiseltään mietinnynä ei tullut omalta lukulistalta mieleen yhtään bloggaria jonka voisin mielikuvitella helpommin heilumaan kirveen kanssa kuin sinut, tositoimikuvia ootellessa siis:) Ja ensi kesänä,sitä livenä näkemistä ihan varmasti kanssa,tässä nyt on tullut tosiaan huomattua miten elämä voi hetkessä muuttua,varsinkaan kivoja juttuja ei kannata siirtää niihin sitten joskus-päiviin♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan, että lovestoori jatkuu vielä oikein pitkään :D
      Kirves on kieltämättä hyvä lisä sinne moottorisahan kupeeseen...onneksi ei missään viidakossa asu, mutta vesurin kun vielä sais, niin vot!

      "Ensi kesänä" kuulostaa kieltämättä paljon, paljon paremmalta kuin sitten joskus tai sitkun ja mutkun :D
      Kaivetaan kalenteria esiin heti kun kesää kohti aletaan kääntyä.....mä muuten sitä kalenteria tarvis, mutta ettei satu sellaiseen kohtaa kun olen rinsessalandiassa....

      Poista
  13. Loistava idea! Sun lapsenlapset saa mukin lumet!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiedä minne ne mun lumet on sataneet, mutta ei ainakaan tänne :D
      Toivotaan, että meni sinne minne pitikin - ja sinne kyllä kelpaa sun lumet myös!!

      Poista

♥kiitos kiitos kiitos ♥