Just do it!

Pinkinhävitysviikot alkaa olla voiton puolella.

Jaa, ettäkö miksi?

No, ihan kiva ja mieleinen väri edelleen, mutta kun en näköjään kestä sitä määräänsä enempää, en molemmissa huusholleissa - joten pysyköön Lillassa. Koti saa olla toisenlainen -varsinkin kun vahvasti elän toivossa ja uskossa, että tämä tavaramäärä näissä väreissä siirtyy Niemen poikien punaisella autolla toiseen osoitteeseen tammikuussa....juu, tässä todella eletään tulevaisuudessa ☺

Mutta eikös se olekin parempi että pitää katseen siellä minne ollaan menossa eikä menneisyydessä!

 

Viimein sain siivottua keittiön puoleltakin siellä vallinneen kaaoksen

ja napsaistua muutaman kuvan, joten olkaapa hyvä:

  

  

  Vanha köökki muistin virkistämiseksi :D

On sitä väriä siis edelleenkin, muutakin kuin mustaa!

Rinsessojen lahjukset omalla paikallaan (ziljoonan jääkaappimagneetin poistuttua jemmaan ja osan tullessa vielä tuonne yläpalkkiin...)

Pakastimen ovessa olevassa kehyksessä on vaihtuva taidenäyttely!

 Ja kun tarkkaan katsoo, niin kyllä sitä vaaleanpunaista vielä on...

  ...siellä ja täällä

Että mitä sitä ihmetellä...tekiskö vaiko eikö tekis....

Saa sitten taas joskus tehdä jotain toisenlaista!

 

Mistä tulikin mieleeni, on se joskus vaan kumma juttu...

Ostat kukkia ja otat kaapista maljakon...

 

- ou nou-

  - nou nou -

 - jep -

 ☺

Jaa minäkö päättämätön?

Ou nou ☺

 

Että eikun hyvää viikonloppua vaan kaikille!

Lisäilen tänään tuonne yläpalkin blogikirppikselle jossain vaiheessa tavaraa,

joten pitäkääpä silmällä!

 

Nähtäillään!





Tahmeaa takkuamista

Mikään ei o niin kiva kun saada röörit tukkoon ja alilämpö joka tuntuu kuumeelta.

PLAAAAH!! sanon minä.

Onneksi ei ole iskenyt ääneen tällä kertaa (kop kop, koputtaa puupäätään)

sillä se on kuitenkin työkalu.

Tosin työkalukin lepäilee nyt kotosalla.

 

Viime viikonloppuna kun menin rinsessalandiaan, juoksi kolme pientä sulotarta vastaan,

pienimmäinenkin niin innoissaan, että piti varoitella, että älä juokse niin kovaa, menet pian nurin!

Tuntui että jalat ei pienellä meinannut loivassa alamäessä pysyä ollenkaan vauhdissa mukana, ja niinhän se meni, että viimeiset kaksi metriä tultiin melkein lentäen - kaappasin nauravan lapsen vauhdista syliin :D

Siinä mulla sitten oli kolme halattavaa, mikäs sen mieluisampaa ♥♥♥

(jos joku ei tiedä keistä on kyse, niin kikkaa TÄSTÄ)

 

Jos oma lapsi/lapset onkin ihania, niin ne on kuitenkin niinsanotusti "itsestäänselvyyksiä", niiden saamiseen voidaan sentään yleensä jotenkin vaikuttaa. Tehdä tai olla tekemättä. Ja anteeksi kun sanon näin, sillä tiedän että se ei ole kaikille ollenkaan itsestäänselvää, helppoa eikä edes mahdollista - mutta se ei nyt ole se pointti tässä! Vaan se, kuten ennenkin olen maininnut, että ne lapsenlapset - ne on siunaus!!!

Niitä voi vain toivoa - mutta ei lainkaan asiaan vaikuttaa! Toivomisenkin suhteen on paras pitää mölyt mahassaan, niitä tulee jos on tullakseen - jollei, niin sitten ei...

 

No, minä olen siunattu!

Prinsessoja, rakkaita, rakkaita "rinsessoja" on kolme -hyvänen aika sentään ♥

Ja mitä ilmeisimmin rakkaus on vahvasti molemminpuolista!

Tuo kilpajuoksu syliin...

Rinsessoilla oli lahja mukana, tiesivät että olen tulossa :D

"mummu, me tehtiin sulle lahja kun olet niiiiin ihana ja tuot meille aina prinsessalehtiäkin"

...ja muuta plaaplaaplaaherkkääihanaasuloista!

 

Salaperäinen lahjakassi!

Voi vitsi :D

♥♥♥

Kuvan tarkkuus taitaa olla samaa sumeeta kuin mummun silmäkulmissakin, näyttää siltä!

Mutta jonkun sortin "samppiooni" mä taidan olla -tai ainakin kisassa mukana ?

 

Oli mukana vielä taidettakin, mummu ja kaikki kolme sydänkäpystä!

 

No niin, lopetetaas nyt herkistelyt ja niiskutus!

Niiiiisk!

 

Kun ei tuo musta maali vaan ota loppuakseen, niin johonkinhan sitä oli vielä sutastava tässä yks ilta.

 - oli se ihan kiva aiemminkin :)

 

 Kivaa, aurinkoista torstaita kaikille!

...ja loppuviikkoa kanssa - ei sitä tiedä jos tää räkäpää vaikka huilailis ja olis hiljaa...

 

Postista on osa jo kohta perillä, loput lähtee vielä loppuviikosta!

 

CU!

 

 



...blobbis...tai joku...

Kone pyörittää parastaikaa Lillan pölyjä pois...

 

Löytyiskös näille uusi koti?

5 kpl 8 € / kpl (saapi ohkoset istuintyynyt samaan rahaan)

eli 40€ satsi + postikulut

Rimpsut on joka sivulla, vetoketju takarimpsun alla.

 

Samoin on seuraavissakin, joita on kaksi kappaletta.

Hinta kahdelle 20 € - postikulut on tässä mukana!

Näihin ei ole istuintyynyjä.

Tai on tuolla kellarissa joitakin, mutta kun olen kuumeessa niin en viitsi lähteä kaivelemaan...

 

Kankaista lippuviiriä ihan peevelin monta metriä!

Viirejä on yhteesä 29 kpl tuossa läjässä, joten oliskohan joku 6-8metriä...noin...

Lähtee hintaan 15 €  - ja postikulut sisältyy siihen! MYYTY

 

Meinasin kirjottaa että käkikello, mutta eipä toki ole kun heilurikellohan se ☺

Hinta tälle halkaisijaltaan 60 senttiselle kellolle 25 € + postikulut!

Kauheen mielellään nouto...jos vaan sopii...

 Saattaapi tulla jotain muutakin tai sitten ei.

Katsotaan mitä tulee vastaan vai tuleeko mitään.

Ai juu, kMixit !
Erikseen 35 € / kpl tai molemmat samaan pakettiin yhteensä 55 €
+ postikulut, tottamooses! MYYTY!

Näyttää siltä, että pientä muutosta ilmassa...

 

Varaus kommettilootaan ja sitten meiliä kiitos

Mä menen takaisin maate.



Pienestä kiinni

Kumma juttu kuinka joku muutos saa jotain ihan käsittämätöntä aikaan.

Ajatelkaapa sitä pallia, jalkarahia, joka mulla on vaihtanut ulkonäköä irtohupuilla sen mukaan mitkä päälliset Ektorpeissa on ollut.

En muista olenko alkuperäistä edes koskaan esitellyt, alusta asti oli selvää, että sen ruma ulkonäkö tarvii piilottaa jollain lailla.

Ja katsokaa nyt sitä! Se sopii kuin nyrkki silmään ihan siinä alkuperäisasussaan valkoisten päällisten ja ruskean maton kanssa. Ja mä jopa tykkään siitä ☺

 Kellarisssa juoksutkin on tuottaneet tulosta.

Ei tarvinut lähteä ruåttalaiseen, mikä on ihan hyvä juttu, rahapussi tykkää tästä vaihtoehdosta.

Ja luulenpa vaan, että tämä yhdistelmä muuttaa uuteen kotiin (joka on vaihtunut matkan varrella pariin otteeseen - eli viikonlopun aikana- eikä edelleenkään vielä ole minun ☺ ) tällaisenaan.

 Mattojahan on kaksi (kun jonkun oli ihan pakko saada jotain tummaa viime talven pimeiden aikaan lattialle ) ja niinpä toinen pääsi nyt pöydän alle.

Että se kukkiminen loppui siihen. 

 En sano, että tykkään...en viitsi hokea samaa kokoa ajan :D

Tästähän me joku päivä sitten lähdettiin.

Yritin etsiä vähän laajempaa kuvaa, mutta siellä ne on jossain historian havinassa, eikä nyt ehdi etsiä sillä nyt kutsuu aamukahvi ja duuni!

Mukavaa alkuviikkoa kaikille.

Yritän tänään löytää Pipeille boxit, että saan ne matkaan!

*meni jo*



Nyt se tuli hulluksi

- sanois varmaan joku.

Ja olis ihan väärässä.

Samanlainen mä aina olen ollut :D

 

En edes suunnitellut tänään Lillaan menoa, sadetta luvattiin, mä kerrankin uskoin enkä edes katsonut pihalle - olin nimittäin päättänyt että hion ruokapöydän pinnan ja maalaan sen vielä kerran!

Olisko viides kerros?

En sitten hionut kuitenkaan kun santapaperit on kaikki näköjään Lillassa.

Ja kun uskoin, että seillä sataa, niin en sitten lähtenyt hakemaan, mutta maalasin kuitenkin.

Ja nyt se kelpaa! Viimeinkin!  Ja on sitten ollut kuulkaa riittoisa litranen Helmi!

 

Jaa, että miksi kuvassa sitten on tuoli?

 No, sillä aikaa kun maali kuivui iskin silmäni tuohon hempukkaan, ja ajattelin että nyt mä sille jotain teen. Mietin että onhan mulla toinenkin samanlainen hempukka, missäs se luuraa....kehtaanks edes näyttää?? Tämä on se koko kesän kaaoksessa ollut osuus, on sitten vieläkin - kylppäri.

 - siellähän se piilossa!

Ja tässä kaverukset sitten käsittelyn jälkeen, en tiedä jäävätkö tuohon asumaan, mutta sen tiedän missä niiden paikat on sitten kun muuttokuorma vie meidät uuteen kotiin.

Jota en ole vielä saanut - ja joka ei kuitenkaan ole se mitä olen jo ajatuksen tasolla vilautellut...mutta siitä sitten enemmän kun on jotain enemmän ☺

 Tunnetusti harhailevan katseen omistajana iskin sitten silmäni kelloon.

Se ei enää ole hetkeen miellyttänyt silmää tuossa (uuteen kotiin se ei tule sopimaan ollenkaan!!)  ...joten missäs niitä kelloja oikein onkaan...

 Ja kas, kylppäristä löytyi tämäkin ☺

 Nyt kun olen kuunnellut sitä tuossa seinällä puoli päivää, muistin miksi se oli siellä.

Se on nakuttaja, raksuttaja, tiktakuttaja, mikä liekään.

 Ja mä vihaan niitä!! Varsinkin yöllä. Nyt päätin että saa mummu luvan tottua!

(Tuo toinen kello etsiikin sitten uutta kotia, jos jollekin tuli tunne, että siinä on mun uusi kelloni, niin 25 rahaa kiitos, ja se on sinun...plus mahdolliset postikulut, tietty )

 

 Uskallanks mä ollenkaan sanoa, että olen taas aika peevelin tyytyvinen ☺

No uskallan, mä tykkään touhottaa välillä ja yleensä lopputulos on sellainen kuin kuvittelinkin.

Joskus se vaan ei välttämättä ole sitä ihan niin kauan kuin kuvittelin.

 

Katsotaas kuinka nyt käy.

Sillä aikaa kun entiset hempukat kuivui, maalasin nimittäin ruåttalaiset rappusetkin (jotka oli pinkit) ja heivasin pinkit matot huitsin nevadaan...

 ...joka ei sitten tällä kertaa ollut tämän kauempana!

Tässä kohden alkoi ärsyttää tuo toinen romunkerääjä! Eteisen pöytänurkkaus.

 Joten samalla kun hain mattoja kellarista, hain myös tuon kamelin ja olen taas ihan vähän saanut siivottua ☺

Joo!

Hullu mikä hullu ☺

 

Hyvällä tavalla...?