Sivut

tiistai 11. maaliskuuta 2014

Pieni asia, iso ilo!

Menneellä viikolla kun poikkesin vanhemmilla, 
oli äiti aikeissa pesaista yhden pienehkön käsinsolmitun villamaton, ja kun eteisen lattialla oli jo toinen, uusi matto sen tilalla, tulin kysäisseeksi, että mitäs sille sitten teet...

No, teki sen verran, että toi minulle :)
  Sanoin nimittäin, että olen jo jonniin aikaa miettinyt että minkäs maton mä oikein eteiseen laitan.
Se virkattu musta kun on niin  paksu, ettei ovi mahdu aukeamaan sen yli, joten se ei ole ollut oikeassa kohdassa lattialla, vaan "vähän noin niinkuin siellä päin".
Sehän ei o hyvä, eihän.
No, nyt on matto passelin kokoinen ja -näköinen ja -laatuinen.
Ja jos se on vanhemmilla eteisessä palvellut jo kakskyt(?) vuotta, niin eiköhän se täälläkin vielä mene hyvän aikaa. Ainakin se on puhdas!
Muutenkin on pientä(?) mattorumbaa ilmassa.
Kodin1 oli tuossa pari viikkoa sitten onnistunut hinnoittelemaan ale-tuotteitaan vähän reilummalla kädellä (jotakuta on kiitelty varmasti ihan pienistä hinnoitteluvirheistä, sieltä nimittäin erinäiset sisustushullut onnistui ostamaan isoa tähtimattoa noin kymmenen euron hinnalla...piti olla jossain seitsemän-kahdeksankympin alehinnassa) minä en ihan siihen tanssiin lähtenyt, valssailin omia kuvioitani; tilasin Vallilan maton (myös) sen verran hyvällä alennuksella (ei mitään em. kaltaista kuitenkaan) nettikaupan kautta, ettei kannattanut lähteä liikkeestä hakemaan kuten olin aikonut.
Piti sitten odotella kyllä pari viikkoa.
Tänään tuli.
Tästä en sitten olekaan ihan varma onko pieni vai iso ilo 
- vai onko ilo ollenkaan.
Työtä taitaa teettää ainakin.
Matto on ihan hauska, mutta jotenkin tuli tunne, että tuleeks tästä ilmeestä nyt ihan platku.
 Pellavaverhoa, greige pöytäliina ja ruskea matto...
Että mihin ne mun kaikki värit on hävinneet...
 
 Sitä paitsi nämä on ihan kaksi eri "huonetta" nyt nämä päädyt.
Täytyykö mun hakea kellarista valkoiset päälliset Ektorpeihin, että saan jotain tolkkua tähän hommaan...näin tämä on ihan älyvapaa...kerrankos sitä...
...ja vaihtaa sitten sen jälkeen nuo matot päikseen.
*
Ja sitten todeta sen jälkeen että juu, ei toimi.
*tuli jo valmiiksi hiki*

Pahus minkä teki!

19 kommenttia:

  1. On se vaan kaunis minun silmissäni tuo lahjusmatto. Kyllä ne äidit tietää mitä tyttäret tarvitsee:)

    VastaaPoista
  2. Hyvän näköinen matto tuo äidiltäsi saama.Sopii tuohon eteiseen tuomaan värii. On varmaan sitä vanhaa hyvää tekoa:)
    On tuo sun uusi mattokin kaunis ,mutta saattaa olla että nuo sun jutut tuosta väri maailmasta on totta. Mä oon sun kanss vähän samaa mieltä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Käsinsolmitut on poikkeuksetta hyvää tekoa! Kestää isältä pojalle - tai siis äidiltä tyttärelle :)
      Mä ratkaisin jo väriongelman!
      Laitan huomenna....nyt on niiiiiiin hiki, että suihkuun!!

      Poista
  3. Mä niin tykkään kaikesta vanhasta, myös matoista!
    Kyllä mullekki hieman enempi väriä kelepais...tai sitten sitä mustaa :D
    Tuolla muuten värjääntyy konneessa valakoset Ektorpon päälliset...ei varmaan tartte arvata, minkä väriset tulloopi :))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arvaan kuitenkin :)
      Mustaa yrität! Ja mä veikkaan, että saat jotain haaleenharmaata tai vihreetä....?
      Kerro heti!!

      Poista
  4. Onpas siellä kaunis mannekiini nurkassa - enkä tarkota sitä aurinkolasipäistä tyyppiä ;)
    Ihan samaa Vallilan mattoa olen myös ihaillut joskus ja tuumaillut sopisiko se keittiöön. Ei tuo mun mielestä platku ole, beigehköt väri rauhoittavat, mutta jos esim. pöydän päädyssä kellon ja pikkutaulun paikalla olisi joku ISO kapea korkea värikäs maalaus jossa pieni läiskä samaa beigeä sitomassa muuhun kokonaisuuteen, se voisi olla aika jänskä. Ihan vaikka itse maalaisit/tuunaisit jonkun kollaasin sinne?
    Kyllä ne valkoiset päälliset varmaan sopisivat hyvin ja rauhoittavat ilmettä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo takaseinä nyt vaan sattuu olemaan se ainoa paikka kellolle :/
      Eikä tänne paljon niitä "entisen elämän" kollaaseja rakennella, seinät on sitä sorttimenttia.
      Mutta tulepa kurkkaamaan huomenna, mä olen aika tyytyväinen siihen mitä sain aikaiseksi...

      Niin, ja kiitos :)

      Poista
  5. Tämä on taas niitä kohtia missä voi sanoa, että "kierrätys kunniaan" :)
    Ja kiitti, mä olen aikas tyytyväinen ollut leikkaukseen. Vaikka ite sen sanonkin...

    VastaaPoista
  6. Tykkään molemmista matoista kyllä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin minäkin....mutta toinen niistä ei jää tänne...

      Poista
  7. Lahjamattosi on todella hyvä ja meikä tykkään myös uudesta hankinnasta, muttapa olenkin platumpi tyyppi ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Usko tai älä, mutta nyt alkoi mennä platkut värit täällä kohilleen :)

      Poista
  8. Kaunis vanha matto - ja sopii tuohon kuin tikutettu. Ja kaunis on tuo uusikin matto - ja värimaailma on meikäläisen mieleen. Mutta luulenpa, että sinulla tuohon sommitelmaan jokin jytky vielä tulee;)

    VastaaPoista
  9. Vastaukset
    1. Sitä! Tai sitten mä olen nyt tätä uutta kotia katsellut "sillä silmällä" :)

      Poista
  10. Minun makuuni ei ollenkaan platku, mutta sinähän olet jo muutaman siirron edellä tässä hommassa! Kohtahan se selviää, mietn siinä kävi! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, muutaman siirron edellä omia mielitekoja :D
      Voi päästä joskus yllättänään itsensä(kin)?

      Poista

♥kiitos kiitos kiitos ♥